Kerronko pettämisestä vai onko parempi vain antaa olla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mariela"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Älä kerro. Tiedät itsekin, että on kaikkien kannalta parempi, ettet kerro. Jos nyt rakastat miestäsi, olet tosissasi hänen kanssaan ja et enää ikinä mokaa noin, niin anna jo olla.
 
[QUOTE="-S-";27604955]Vai niin :D. Mistähän sä tiedät mitä elämä mulle on tähän mennes opettanu? Varmasti paljon enemmän kuin muille mun ikäisille.[/QUOTE]

Sitähän mieltä ne kaikki ovat. Kaikki ovat myös hieman älykkäämpiä kuin muut
 
Jos miehesi on kultaakin kalliimpi, miksi valehteöet hänelle? Ansaitseeko miehesi todella olla ihmisen kanssa, joka on häntä pettänyt? Saako mies edes itse päättää, haittaako petoksesi häntä, vai jätätkö vain kertomatta, jolloin hän ei edes tiedä, millaisen ihmisen kanssa hän elämänsä jakaa?
 
kerro, mutta ota opiksesi omista tekemisistäsi, omaatuntoa ei mielestäni tuossa tilanteessa ole järkevää puhdistaa asialla joka tuhoaa toisen uskon kaikkeen, mutta pidä vastaisuudessa huoli,ettet toista samaa asiaa enää.ikinä.jos sellainen tilanne tulee,että pitää moisia testauksia tehdä,niin mieti tämä jo eletty kuvio kertaalleen uudestaan,muista mitä siitä opit ja jos kuitenkin pitää muita mieihä tavata niin ota mielummin se ero ensin.olet nyt testisi tehnyt ja tiettyyn tulokseen tullut.pysy siinä.ihan ajatuksen kanssa. :)
 
[QUOTE="vieras";27605004]Jos tapatte ihmisen, oletteko vain hiljaa ja toivotte että muutkin pitävät turpansa kiinni, vai kannatteko vastuunne?[/QUOTE]

Niinpä...
Varmaan noi jotka vastaa, ettei kannata kertoa, on semmosia kynnysmattoja, jotka ei "huomaa" että niitä petetään koko ajan tai vaihtoehtoisesti sellaisia, jotka ovat pettäneet, muttei ole pokkaa kertoa.


Minusta se on pöyristyttävää että puuhataan toisen selän takana. Ja ettei se lopu siihen, vaan toisen selän takana tehdään myös päätöksiä puolison puolesta. Se päätös, jatketaanko pettämisen jälkeen, ei ole pettäjän tehtävä.
 
a.


Minusta se on pöyristyttävää että puuhataan toisen selän takana. Ja ettei se lopu siihen, vaan toisen selän takana tehdään myös päätöksiä puolison puolesta. Se päätös, jatketaanko pettämisen jälkeen, ei ole pettäjän tehtävä.

Niinpä. Mutta hei, säkin oot varmaan yksinkertainen tai mustavalkoisen maailmankuvan omaava kun ajattelet noin :D Tervetuloa joukkoon :)
 
[QUOTE="-S-";27605052]Niinpä. Mutta hei, säkin oot varmaan yksinkertainen tai mustavalkoisen maailmankuvan omaava kun ajattelet noin :D Tervetuloa joukkoon :)[/QUOTE]

Joo. Mä oon niin naurettavan naiivi, että opetan lapsillekin, että aina kuuluu puhua totta. Nää muut ei ilmeisesti lapsilleenkaan moista opeta.
 
Onko tässä otettu tilannetta ihan kokonaisvaltaisesti huomioon? Millä tavalla salasuhde ja pettäminen (jos kyse on kuitenkin noinkin lyhytaikaisesta) on pahempaa, kuin toisen kaltoinkohtelu?

Otetaan tilanne:
Jos joku kertoo, ettei ole kuunnellut puolisoaan tarpeeksi, on kohdellut häntä huonosti, ei ole ottanut huomioon, ei ole tarjonnut olkapäätä, kun toista itkettää ja on selvästi ollut vaikkapa liian mustasukkainen ja nyt katuu tekojaan ja lupaa tästä eteenpäin olla parempi puolisi ja virheistään oppinut? Miksi tällaisen asian saisi painaa villaisella vain sillä perusteella, että nyt on teoistaan oppinut, kärsinyt ja ymmärtää nyt, miten toisen kanssa pitää elää.

Mutta pettäminen (jos kyseessä on lyhyt suhden yhden kanssa, ei mikään ketju) on heti paha asia ja siitä pitää tehdä numero ja kyseessä on hirveä huora?

Virheitä tehdään. Tärkeintä on, että oppii niistä ja ei toista niitä.
 
[QUOTE="-S-";27605052]Niinpä. Mutta hei, säkin oot varmaan yksinkertainen tai mustavalkoisen maailmankuvan omaava kun ajattelet noin :D Tervetuloa joukkoon :)[/QUOTE]

Ei aina kannata puhua totta, jos totuudella satuttaa toista huomattavan paljon. Esim. taannoin pikkujouluissa työkaverini kysyi kännissä, onko hänen ulkonäöstään puhuttu työpaikalla, kun oli kuullut sellaista. Sanoin, että ei ole puhuttu tai minä en ainakaan ole kuullut. Paskat. Kyllä minä oikeasti olen kuullut, että hän on lihonut kymmeniä kiloja ja haisee nykyään hielle.
 
Valheelle se suhde perustuu joka tapauksessa jos et kerro, vaikka menisikin hyvin. Jossain vaiheessa se tulee esille tai muuten kummittelee siellä taustalla. Sen aavistaa. Kertoisin ja kärsisin, vaikka toinen siitä kärsiikin myös. Itse olisin halunnut että pettämisestä olisi kerrottu saman tien niin olisin päässyt aiemmin eroon siitä suhteesta.
 
Sain nyt siis kuvan, että AP:n mies on ollut todella mustasukkainen tapaus, eikä ole osannut ottaa AP:ta huomioon, kuten parisuhteessa kuuluisi toista huomioida? Ap, sinä itse tiedän, onko totuus tämä vai haluatko vain omaa tuntoasi paikkailla. Jos puhut totta, niin miehesi on myös mokannut ja oppinut ehkä virheistään?
Jatkakaa eteenpäin :)
 
[QUOTE="vieras";27604554]Todellakin kerrot, että miehesi voi lopettaa suhteen tuommoisen säälittävän pettäjän kanssa. Eipä yllätä täällä mammapalstalla nuo ensimmäiset vastaukset, voi jumalauta. Miehet todellakin haluavat kuulla tämmöiset asiat! On todella raukkamaista ensin pettää ja sen jälkeen muka suojella miestään, hyi helevetti![/QUOTE]

Älä yleistä. Mun mies on sanonutkin (kun ollaan asiasta puhuttu hypoteettisella tasolla), ettei haluaisi tietää.

Enkä kertois. Jos oisin noin typerästi tehnyt, se ois mun taakkani kannettavaksi.
 
Näille fanaatikoille täällä. Toivottavasti teille ei tule ikinä ongelmia elämässä kun noin kärkevästi suhtaudutte kaikkeen.

Joku puhui että opettaa lapsilleen puhumaan totta. Niin kuuluukin mutta inhorehellinen tapa kertoa aivan kaikki voi olla aivan yhtä sairasta ja tarkoituksella siirretään omaa pahaa oloaan toiseen tai lyödään toista rehellisyyden nimissä. Aikuinen ihminen ymmärtää tämän. Tai eivät kaikki.

Sitä paitsi liitossa on paljon pahempiakin tapoja pettää toinen kuin nusaista kertaalleen jotain hetken ihastusta. Itse en tuota pidä edes mitenkään isona juttuna. Se ei tarkoita että antaisin itseni olla kynnysmattona , mutta jos elämäänne helpottaa ajatella noin niin siitä vaan.

Ei, en ole pettänyt vaimoani eikä vaimoni tietääkseni minua.
 
[QUOTE="12345";27605103]Sain nyt siis kuvan, että AP:n mies on ollut todella mustasukkainen tapaus, eikä ole osannut ottaa AP:ta huomioon, kuten parisuhteessa kuuluisi toista huomioida? Ap, sinä itse tiedän, onko totuus tämä vai haluatko vain omaa tuntoasi paikkailla. Jos puhut totta, niin miehesi on myös mokannut ja oppinut ehkä virheistään?
Jatkakaa eteenpäin :)[/QUOTE]

Siinä vain on se ero, ettei ap:n mies tiedä ap:n mokasta. Ja mustasukkaisuushan on ollut ilmeisesti aikalailla syystä, sillä eihän ap todellisuudessa uskollinen olekaan. Ei luottamuksen arvoinen.
 
Jos olisin miehesi, en haluaisi kuulla. Älä osta puhdasta omatuntoa tuhoamalla kaikkea toiselta. Tiedän, että oma mieheni taas on sitä mieltä, että hän haluaisi aina totuuden ja sen jälkeen voisi sitten korjata rikkoutuneen.

Mielipiteet vaihtelevat, osaatko yhtään sanoa mitä miehesi ajattelisi - haluaako tietää vai ei?

Meillä on juuri sama meininkin. Minä en haluaisi kuulla, jos kyseessä olisi oikeasti hairahdus ja mies katuisi sitä aidosti ja päättäisi olla toistamatta virhettään. Mies on taas sitä mieltä, että hän tahtoisi kuulla ehdottomasti totuuden tai muuten homma ei ole oikeilla raiteilla. Noh, mies on meillä enemmän idealisti joka suhteessa kuin minä.

Mutta vastaus kysymykseen: Älä kerro. Jaettu paska on kaksinkertainen paska.
 

Similar threads

Y
Viestiä
51
Luettu
3K
Aihe vapaa
........................
?

Yhteistyössä