Kerronko pettämisestä vai onko parempi vain antaa olla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mariela"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="-S-";27604698]Mun tietääkseni ei tarvi yhdes olla et voi lapsi saada alkunsa.. Eiku..?[/QUOTE]

Öö.. Yleensä kuitenkin on kai se ajatus, että ollaan ainakin
_jollakin tapaa_ yhdessä jos lapsi tehdään/saadaan?

Mutta, mutta..
 
Uskon oikeasti, etten IKINÄ enää tekisi minkäänlaisia virityksiä kenenkään kanssa. Sain lapseni siis 18-vuotiaana ja hänen oikea isä lähti lätkimään samantien. Lapseni oli tosi pieni, kun tapasin nykyisen mieheni. Heistä tuli heti läheiset ja lapsi kutsuu siis miestäni isäkseen. Lapsi kyllä tietää, ettei mieheni ole biologinen isä ja näistä asioista puhutaan kyllä sitten enemmän, kun lapsi on vähän isompi.
Olemme siis perhe.

Ollaan mieheni kanssa tavattu tosi nuorena. Nyt vain näiden tapahtumien aikaan tuli sellainen iso kyllästyminen, mies alkoi olla yhtäkkiä todella mustasukkainen ja suuttui, jos en näyttänyt tekstiviestejäni tai facebookin viestejäni. Kärpäsistä alkoi kasvaa härkäsiä ja muutamana iltana itkettiin ja muutamana tapeltiin kunnolla. Mä päätin, että nyt erotaan, mutta en kertonut sitä miehelleni. Löysin nettideitistä mukavannäköisen miehen ja tapaltiin ja paneskeltiin yhtenä yönä kaksi kertaa. Tämä oli ainut kerta, kun olin yötä hänen kanssaan.
Lopuksi tajusin vaan, että tämä uusi tuttavuuteni oli kaukana siitä mitä halusin.

Tuli vaan joku musta aukko elämää. Kai se oli osittain kriisi suhteessa, osittain kaipuu nuoruuteen ja siihen kaikkeen jännitykseen.. Lopulta tajuttiin mieheni kanssa, että meidän suhdetta pitää hoitaa ihan eri tavalla. MYÖS MIEHENI OLI KOHDELLUT MUA HUONOSTI, joka osittain johti tähän paskaan tilanteeseen, mutta pettämisestä en silti syytä miestäni, vaan itseäni. Puhuttiin asiat kuntoon ja siihen, että suhteessa on paljon asioita, jotka ei toimi ja halutaan korjata ne. Nyt on mennyt niin hyvin ja kaikki sujuu. Rakastan miestäni ja olen tajunnut, että hän on niin unelmien mies, kun olla ja voi.

Mies siis tietää, että olin noin kuukauden verran tiiviisti kaveria toisen miehen kanssa, mutta olen kieltänyt sen, että välillämme olisi tapahtunut mitään fyysistä.
 
No entäs jos ei ole?

Ei kannata mun mielestä kertoa ja mahdollisesti rikkoa perhettä.

No siinä taas varsinainen jeesustelija!

"Ei kannata rikkoa perhettä" Jumalauta, se on rikottu jo pettäjän toimesta!

Petetyllä on oikeus tietää kumppaninsa syrjähypyistä ja valehteluista, yhdessä päätetään lähdetäänkö eri teille vai rakennetaanko suhteesta ajan mittaan parempi mitä se on ikinä ollutkaan!
 
[QUOTE="Mariela";27604759]Uskon oikeasti, etten IKINÄ enää tekisi minkäänlaisia virityksiä kenenkään kanssa. Sain lapseni siis 18-vuotiaana ja hänen oikea isä lähti lätkimään samantien. Lapseni oli tosi pieni, kun tapasin nykyisen mieheni. Heistä tuli heti läheiset ja lapsi kutsuu siis miestäni isäkseen. Lapsi kyllä tietää, ettei mieheni ole biologinen isä ja näistä asioista puhutaan kyllä sitten enemmän, kun lapsi on vähän isompi.
Olemme siis perhe.

Ollaan mieheni kanssa tavattu tosi nuorena. Nyt vain näiden tapahtumien aikaan tuli sellainen iso kyllästyminen, mies alkoi olla yhtäkkiä todella mustasukkainen ja suuttui, jos en näyttänyt tekstiviestejäni tai facebookin viestejäni. Kärpäsistä alkoi kasvaa härkäsiä ja muutamana iltana itkettiin ja muutamana tapeltiin kunnolla. Mä päätin, että nyt erotaan, mutta en kertonut sitä miehelleni. Löysin nettideitistä mukavannäköisen miehen ja tapaltiin ja paneskeltiin yhtenä yönä kaksi kertaa. Tämä oli ainut kerta, kun olin yötä hänen kanssaan.
Lopuksi tajusin vaan, että tämä uusi tuttavuuteni oli kaukana siitä mitä halusin.

Tuli vaan joku musta aukko elämää. Kai se oli osittain kriisi suhteessa, osittain kaipuu nuoruuteen ja siihen kaikkeen jännitykseen.. Lopulta tajuttiin mieheni kanssa, että meidän suhdetta pitää hoitaa ihan eri tavalla. MYÖS MIEHENI OLI KOHDELLUT MUA HUONOSTI, joka osittain johti tähän paskaan tilanteeseen, mutta pettämisestä en silti syytä miestäni, vaan itseäni. Puhuttiin asiat kuntoon ja siihen, että suhteessa on paljon asioita, jotka ei toimi ja halutaan korjata ne. Nyt on mennyt niin hyvin ja kaikki sujuu. Rakastan miestäni ja olen tajunnut, että hän on niin unelmien mies, kun olla ja voi.

Mies siis tietää, että olin noin kuukauden verran tiiviisti kaveria toisen miehen kanssa, mutta olen kieltänyt sen, että välillämme olisi tapahtunut mitään fyysistä.[/QUOTE]

Jessus mitä paskaa.
 
Asiat ovat monimutkaisia. Vaikea sitä täältä huudella neuvoja, kun ei todellista tilannetta tiedä. Mieskin on tehnyt ilmeisesti virheitä ja väkisinkin on ehkä osasyy siihen, miksi tilanne ajautui mihin ajautui? Vaikka pettämisestä saa ap syyttää itseään.
Anna asian olla, äläkä enää ikinä töppää.
 
[QUOTE="-S-";27604796]Olis kannattanu miettiä ehkä ennen pettämistä.[/QUOTE]

Läikkynyttä maitoa ei takaisin mukiin saa. Virheitä saa elämässä tehdä, mutta niistä pitää ottaa oppia, eikä toistaa virheitään. Kenenkään etua ei palvele, että "suoraselkäisesti" tunnustaa kuukausien jälkeen töppinsä ja mahdollisesti rikkoo koko perheen.
 
Vittu mitä paskaa taas!
Heti, kun pettäjä on nainen, niin täällä silitellään päätä ja ymmäretään, ja voivoivoi..
Mutta appajee, jos pettäjä olis mies, niin mikä mulkku se oliskaan ja vaimon pitäs hetinyt saada tietää.
 
Joka toinen nainen pettää seksuaalisesti miestään, ilman seksiä sitäkin useampi ja henkisellä tasolla yhdeksän kymmenestä.

Täällä taas sielunsiskot pitävät yhtä.

Hyi saatana.
 
No mun mies oli työkomennuksella ulkomailla 3kk. Mä olen aika varma, että tuon 3kk vietti sielä naispuolisen työkaverinsa kanssa aika tiiviisti ja uskon, että seksiä oli. Tämä naispuolinen työkaveri asuu nykyään Ruotsissa ja on naimisissa. En tiedä tarkkaan mitä silloin oli Saksassa tapahtunut, mutta olen 99% varma tapahtumista. Meilläkin oli tulloin aikamoinen kriisi suhteessa. Nyt kaikki on hyvin.
EN HALUA TIETÄÄ, mitä mieheni puuhasi ulkomaankomennuksellaan. Hän on sanonut mokanneensa ja katuvansa vilpittämästi ja minä en halua tarkemmin tietää, mitä kaikkea on mokannut. Haluan asian antaa olla.

Meidän elämämme on nyt onellista.. Näin meillä. Ei välttämättä kaikilla muilla.
 
Itse en tuossa tilanteessa enää haluaisi kuulla uskottomuudesta jos kerran jo olet sanonut ettei mitään fyysistä ole ollut. Se on sitten tuplapetos. Kärsi yksinäsi ja ole vaimo miehellesi.

Jos tuon kertoisi niin voi olla että antaisin anteeksi, todennäköisesti en. Koska olet jo valehdellut fyysisyydenkin. Se tekee tuosta tuplasti ellei triplasti pahempaa.

Ruutiukko tivisti todellisen suoraselkäisyyden hyvin. Pitkissä suhteissa ja elämässä tekee virheitä, kaikki teemme. Eri asia olisi jos et tuntisi huonoa omaatuntoa tai ylpeilisit petoksellasi. Nyt kuitenkin tajuat tehneesi väärin ukollesi.

Yksityinen vankila on pahin vankila, yksin kärsityt omantunnontuskat ovat ne pahimmat.
 
Mun mielestä pettämiset ja lyhyet salasuhteet eivät ole niin yksinkertaisia. On olemassa monelaisia pettäjiä. Esimerkiksi niitä, jotka usein baarista löytävät itselleen panoseuraa ja ovat nussineet jokaista toimiston naista/miestä ja silti elävät "onnellisessa" avo/avioliitossaan.

Pitkissä suhteissa tulee kriisivaiheita. Ap on kuitenkin vielä nuori. Tiedän saavani nyt palstalta paskat niskaani, mutta ymmärrän AP:ta. Mäkin olen nuori äiti ja ollut hyvin nuoresta mieheni kanssa. Välillä tulee sellainen tunne, että hei, olenko mä vielä kaunis ja viehättävä? Hei.. oon vasta 25v, eli aika nuori vielä. Voisikohan minusta kiinnostua joku oikein komea mies?" Sitten sitä mennään. Olen kuitenkin itse osannut vetää rajat vastaan.
Kun tulee kriisi suhteeseen, niin silloin oman itsetunto menee entistä alemmaksi ja ehkä kaipaa jotakin, millä voisi todistaa itselleen olevansa hyvä ja haluttu.

Tärkeintä on, että ap katuu tekoaan ja on ainakin pääsääntöisesti ymmärtänyt tekojensa seuraukset. Kärsi ap yksin. Teit todella paskan tempun miehellesi ja on oikein, että kärsit. Jos teillä on perhe ja liittonne on nyt hyvä, niin jatkakaan eteenpäin. Älä anna kenenkään panokaverin pilata teidän perhettänne. Äläkä enää koskaan mokaa.
 
Pitkissä suhteissa tulee kriisivaiheita. Ap on kuitenkin vielä nuori. Tiedän saavani nyt palstalta paskat niskaani, mutta ymmärrän AP:ta. Mäkin olen nuori äiti ja ollut hyvin nuoresta mieheni kanssa. Välillä tulee sellainen tunne, että hei, olenko mä vielä kaunis ja viehättävä? Hei.. oon vasta 25v, eli aika nuori vielä. Voisikohan minusta kiinnostua joku oikein komea mies?" Sitten sitä mennään. Olen kuitenkin itse osannut vetää rajat vastaan.
Kun tulee kriisi suhteeseen, niin silloin oman itsetunto menee entistä alemmaksi ja ehkä kaipaa jotakin, millä voisi todistaa itselleen olevansa hyvä ja haluttu.
.

No voi hellanlettas, mäkin olen nuori äiti ja miehen kanssa oltu yhdessä tosi nuoresta. Vaikka olis ollu kuinka vaikeeta, en ikinä, ikinä, oo edes harkinnu pettäväni.
Jos ei pysty olemaan pettämättä kannattaisi varmaan miettiä uudelleen sitä parisuhdettaan.
 
[QUOTE="-S-";27604917]No voi hellanlettas, mäkin olen nuori äiti ja miehen kanssa oltu yhdessä tosi nuoresta. Vaikka olis ollu kuinka vaikeeta, en ikinä, ikinä, oo edes harkinnu pettäväni.
Jos ei pysty olemaan pettämättä kannattaisi varmaan miettiä uudelleen sitä parisuhdettaan.[/QUOTE]

Ja lisäänpä vielä, että sillä pettämiselläkö niistä kriisivaiheista yli mennään?
 
Jos olisin miehesi, en haluaisi kuulla. Älä osta puhdasta omatuntoa tuhoamalla kaikkea toiselta. Tiedän, että oma mieheni taas on sitä mieltä, että hän haluaisi aina totuuden ja sen jälkeen voisi sitten korjata rikkoutuneen.

Mielipiteet vaihtelevat, osaatko yhtään sanoa mitä miehesi ajattelisi - haluaako tietää vai ei?
Kyl mä miehenä haluaisin tietää että asun huoran kanssa.
 
[QUOTE="-S-";27604923]Ja lisäänpä vielä, että sillä pettämiselläkö niistä kriisivaiheista yli mennään?[/QUOTE]

Toivottavasti elämä vielä opettaa sua. Tekstistäsi paistaa läpi nuoren ihmisen mustavalkoinen maailma. Tai yksinkertaisen.
 
Kertomalla miehellesi haluat helpottaa omaa oloasi kaatamalla paskat toisen niskaan? Näin pääset itse helpommalla.
Pahemmin kärsit, kun kärsit yksin. Ajan kanssa pääset asiasta yli, vaikka varmasti loppuelämäsi kummittelee aina joskus mielessäsi. ANNA OLLA JO!!! Älä vatvo. Sulla on perhe. Älä enää mokaa.
 

Similar threads

Y
Viestiä
51
Luettu
3K
Aihe vapaa
........................
?

Yhteistyössä