Palsta on opettanut, että klassikkosatujen "pahat äitipuolet" ovatkin todellisuutta :(

["vieras"]

Ennen ihmettelin lähes klassikkosadussa kun sadussa (Tuhkimo, Lumikki, Hannu ja Kerttu, jne.) olevaa genreä pahasta äitipuolesta. Nyt en enää ihmettele. Kiitos palstan, ymmärrän että kyse on vain "normaaleista" ajatuksista ja toimintamalleista joissakin uusioperheissä. Nämä klassikkosadut siis edelleen kuvastavat osan keskuudessa elävien lasten elämää.

Luojan kiitos miesten rooli lasten kasvattamisessa on tullut tasapuolisemmaksi. Näin ollen ei näitä "vanhoja lapsia" enää pysty niin vain jättämään metsään tai heittämään kaivoon...

 

["vieras"]

No niinpä. Ei ne sadut ihan varmaan tuulesta oo temmattu sittenkään .

Ja kaikkihan on 'aikuiselle' sallittua, tunteet ja niiden näyttäminen. Lapset ovat katsos sopeutuvaisia ja ymmärtävät kyllä...

En oikeasti tunne kuin kaksi järkevää uusperhekuviota. Molemmissa miehen lapset edellisestä liitosta asuvat isänsä kanssa. Näihin suhteisiin tulleet uudet vaimot ovat aikuisia ja terveen itsetunnon omaavia naisia.

Suurimmassa osassa tapauksia vain, se uusi vaimo on keskenkasvuinen lapsi, joka on myös jollain lailla tunnevammainen...

 

[astrolabe]

Mie en oo juurikaan kuullut epäonnistuneista uusperheistä muuta kuin mediasta ja palstalta.

 

["vieras"]

Mie en oo juurikaan kuullut epäonnistuneista uusperheistä muuta kuin mediasta ja palstalta.

Tuohon toiseen ketjuun (miehesi) linkittämän uutisen mukaan ainakin Vantaalla lastensuojelu on ikävä kyllä kuullut niistä aivan liian usein.

 

["vieras"]

Yleistys sikseen
Mä olen ainakin ihan huippu äitipuoli, miehen lapsi tasa-arvoisessa asemassa omieni kanssa, lapsi voi ihan yhtälailla olla isänsä kuin minunkin kanssa, kokee olonsa turvalliseksi. Halaa ja sanoo tykkäävänsä, tulee aina isolla riemulla meille odottaa ja soittelee joko tulette hakemaan, sanoo kodikseen vaikka ainoa meidän perheestä joka ei asu täällä kuin joka toinen viikonloppu ja lomilla.On yksi tärkeä osa meidän perhettä.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";27541059]Yleistys sikseen
Mä olen ainakin ihan huippu äitipuoli, miehen lapsi tasa-arvoisessa asemassa omieni kanssa, lapsi voi ihan yhtälailla olla isänsä kuin minunkin kanssa, kokee olonsa turvalliseksi. Halaa ja sanoo tykkäävänsä, tulee aina isolla riemulla meille odottaa ja soittelee joko tulette hakemaan, sanoo kodikseen vaikka ainoa meidän perheestä joka ei asu täällä kuin joka toinen viikonloppu ja lomilla.On yksi tärkeä osa meidän perhettä.[/QUOTE]

Toivon todellakin, että paha äitipuoli -genre olisi urbaanilegendaa, mutta niin se ei sittenkään taida olla OSALLE lapsista. En siis yleistänyt, sillä kirjoitin, että joissakin uusioperheissä.

Hienoa, että sinä olet terveen itsetunnon omaava nainen!

 

[Lispetti]

Peesi
+

Tyttö asuu tosin meidän kanssa
Rakastan tyttöä kuin omaani. Ihan on samalla viivalla kuin
biologiset.

Olen lukenut joskus pahaa epäonnistuneista uusperheistä, tai juurikin äitipuolen ja tyttären väleistä. Surkuhan siinä yleensä tulee lukiessa kun ei huomata asettaa lasta ensisijalle:| Eikä osata ottaa lapsen tarpeita huomioon, lapselle ero on aina maailman mullistava tapahtuma elämässä:|

 

[Lilii lisänimetön]

Palsta on opettanut myös, että tuttipullo tekee lapsesta debiilin - ja että täysimetys tekee lapsesta läheisriippuvaisen. Lisäksi palsta on opettanut, että ei kannata kouluttautua kun tuillakin pärjää ja mies kyllä elättää - ja että vain korkeasti koulutettu on oikeutettu avaamaan suunsa. Palsta on opettanut myös, että Reima on niiiiin last season - mutta last season on myös in.

Että tuota. Se siitä?

 

["aloittaja"]

Että tuota. Se siitä?

Niin, pointti ei ollut minun oppimiskokemukseni vaan tilanne jossa jotkut lapset joutuvat elämään.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="aloittaja";27541086]Toivon todellakin, että paha äitipuoli -genre olisi urbaanilegendaa, mutta niin se ei sittenkään taida olla OSALLE lapsista. En siis yleistänyt, sillä kirjoitin, että joissakin uusioperheissä.

Hienoa, että sinä olet terveen itsetunnon omaava nainen! [/QUOTE]

Vielä, että syy siihen miksi luulin tuon genren olevan puhtaasi satua on se, että meillä on uusioperhe, jossa miehellä on lapsi aikaisemmasta liitosta. Kun saimme yhteisen lapsen, minulle oli päivänselvää, että kysessä oli perheemme toinen lapsi. Minulle raskaus oli tottakai ensimmäinen, mutta perheeseemme syntyi toinen lapsi. Näin vaikka perheemme olikin esikoisellemme vain ns. viikonloppuperhe.

Ja naivisti luulin, että näin kaikki naiset ajattelevat! Mutta nyt olen surukseni todennut, että joillekin tämä minun ajatusmaailmani onkin se epänormaali ja mustasukkaisuus miehen ensimmäistä lasta kohtaan onkin se normaali tapa kokea.

Nyt meille on tulossa todellinen ylläripylläri iltatähti. Hän on perheemme kolmas lapsi.

 

[Lispetti]

[QUOTE="aloittaja";27541195]Niin, pointti ei ollut minun oppimiskokemukseni vaan tilanne jossa jotkut lapset joutuvat elämään.[/QUOTE]

No ainahan tänne nyt muutama Liliin ot mahtuu

Get used to it....ei varmaan jää vimoseks

 

["vieras"]

Miten kukaan kauheesti välittää, mitä täällä sanotaan jostakin, mitä olet tehnyt??? Musta näitä juttuja on lähes huvittavaa joskus lukea....

 

["vieras"]

Valitettavasti ap puhuu totta. Tiedän useankin uusioperheen, jossa eletään "sinun lapset, minun lapset" periaatteella. Näissä tasa-arvo ja yhteenkuuluvuus ei toteudu. Eikä myöskään tasapainoinen lapsuus.

 

[Satutäti]

Jos lähdetään pilkkua viilaamaan, niin alkuperäisissä saduissa pahat olivat äitejä. Muuttuivat ajan myötä vasta äitipuoliksi. Mielenkiintoista

 

["vieras"]

Jos lähdetään pilkkua viilaamaan, niin alkuperäisissä saduissa pahat olivat äitejä. Muuttuivat ajan myötä vasta äitipuoliksi. Mielenkiintoista

Termi "äitipuoli" on melko uusi, sillä aikaisemmin uusioperheet syntyivät vain puolison kuoleman kautta. Vanhemman uusi puoliso oli automaattisesti kaikkien lapsien "äiti" tai "isä". Eteenkin "isän" asema oli myös juridisesti vahva, eli hänellä oli vaimon lasten suhteen kaikki samat oikeudet mitä omien lapsiensakin suhteen. Näinollen ei ole lainkaan yllättävää, että satujen alkuperäisessä muodossa on käytetty termiä "äiti". Vielä kun huomioidaan klassinen perisynti -ajattelu, jossa nainen (Eeva) on kaiken pahan alku ja juuri, niin kukapa muu se pahis saduissa olisi ollut jollei naispuolinen vanhempi =äiti. Se, että kyse on ollut nykytermein ajateltuna äitipuolesta, on usein tullut ilmi vain juonessa, jossa tällä äidillä on ollut myös "omia" lapsia.

 

[demdem]

Kyllä, varmasti esim. Grimmin veljekset kävivät ennen satujen kirjoittamistaan ensin kaksplussan palstalla kurkkimassa, että mikä on pahin pahis kaikista.