Kuinka kauan tarvii kestää/sietää mihen valehtelua ja puhumattomuutta?

[kuinka kauan]

Oikeesti mulla pää hajoo ihan kohta. Välillä parempia aikoja ,mut sit taas repee. Mies valehtelee ja jättää asioita kertomatta. Sit ne tulee ilmi jotain ihme reittejä( en sii tutki mitenkään) sit taas mul menee hermo ku ei ole voinut kertoa asiasta mulle.
Mä en vaan enää taida kestää tätä tilannetta. Mitä helvettiä mun pitää tehdä.
ukko lupaa aina ,et ei toistu,mut joo ne on vaan niitä lupauksia.
Ollaan oltu yhdessä 6vuotta

 

["hei"]

anteeks nyt vaan mut mikä teitä ihmisiä vaivaaa?!?! ettekö osaa enää puhua keskenään ja järkevästi toimia. Hommaa miehes hoitoon! Tiesitkö että valehteleminen on sairaus. mul on yks kaveri joka tekee kans ja se sanoo iha suoraa et sen on vaan pakko. sil on pakko mielle huijjata ja tai kertoo väärin tai jättää kertomatta!

 

[kuinka kauan]

Monesti on puhuttu ja ihan rauhallisesti asiasta. Olen tietoinen sairaudesta,mutta en mä sitä sinne hoitoon voi pakottaa. Kävi se jossain vaiheessa juttelemassa jonkun kanssa,mut sit se lako selitää,et kaikki on mun vikaa (siis se psykologi) ja mun olisi pitänyt mennä sinne selvittämään,et miki toimin niin kuin toimin. Loppu sit siihen, en mä sinne mene kun alkoi syytöksillä. En tiesä mitä mies siellä on puhunut.

 

["vieras"]

Miehesi on siis kertonut tilanteestanne kolmannelle osapuolelle, joka sattumoisin on vielä ammattilainen (psykologi). Sinä kuitenkin olet kieltäytynyt sinne menemästä selvittämään tilannetta? Vai menitkö, mutta lopetit kun aloit kuulla syytöksiä? Se ei ihan selvinnyt. Mutta yhtä kaikki: olisiko sinun nyt syytä katsoa peiliin? Et ehkä näe omaa ongelmaasi. Kun kyseessä on ammattiauttaja, niin ei hän usko mitä tahansa hänelle kerrotaan. Hän on puolueeton osapuoli.

Hakeudu hoitoon ja selvitä asia.

 

[Orion-]

4 kuukautta ja 10 päivää. Sen jälkeen on lupa erota.

 

[poiwer]

[QUOTE="vieras";27530943]Miehesi on siis kertonut tilanteestanne kolmannelle osapuolelle, joka sattumoisin on vielä ammattilainen (psykologi). Sinä kuitenkin olet kieltäytynyt sinne menemästä selvittämään tilannetta? Vai menitkö, mutta lopetit kun aloit kuulla syytöksiä? Se ei ihan selvinnyt. Mutta yhtä kaikki: olisiko sinun nyt syytä katsoa peiliin? Et ehkä näe omaa ongelmaasi. Kun kyseessä on ammattiauttaja, niin ei hän usko mitä tahansa hänelle kerrotaan. Hän on puolueeton osapuoli.

Hakeudu hoitoon ja selvitä asia.[/QUOTE]

Just näin, sullahan tässä on ongelmana se, että et halua selvittää asiaa loppuun asti.

 

["vieras"]

Kävi se jossain vaiheessa juttelemassa jonkun kanssa,mut sit se lako selitää,et kaikki on mun vikaa (siis se psykologi) ja mun olisi pitänyt mennä sinne selvittämään,et miki toimin niin kuin toimin. Loppu sit siihen, en mä sinne mene kun alkoi syytöksillä. En tiesä mitä mies siellä on puhunut.

Siis kannattaisko nyt vaan käydä siellä ja katsoa mitä ne käynnit tuo tullessaan? Mies on sentään yrittänyt hakea apua. Jos se ei toimi, niin sitten koitatte jotain muuta, mutta yritä nyt käydä siellä avoimin mielin. Ehkä sinä olet kokenut että sua syytetään, vaikka psykologi ei ole tarkoittanut syyttää, tai ehkä sulla on se ennakkoasenne että mies on paha ja sinä hyvä, ja hämmennyit kun kuulit että sinunkin toiminnassasi olisi parannettavaa?

 

[LisaMarie]

Kävi se jossain vaiheessa juttelemassa jonkun kanssa,mut sit se lako selitää,et kaikki on mun vikaa (siis se psykologi) ja mun olisi pitänyt mennä sinne selvittämään,et miki toimin niin kuin toimin. Loppu sit siihen, en mä sinne mene kun alkoi syytöksillä. En tiesä mitä mies siellä on puhunut.

Mistä tiedät, että psykologi on sanonut kaiken olevan sinun vika, jos et ole siellä kertaakaan mukana käynyt?
Parisuhde ongelmia nyt yleensä ei missään tapauksessa voi hoitaa niin, että toinen hakee apua ja toinen ei.
Ja tuo otsikko...kuinka kauan tarvii sietää...Ei kenenkään tarvi sietää tai kestää yhtään mitään! Oma valinta, jos aikuinen ihminen jää epätyydyttävään suhteeseen -herää kysymys, jääkö se siksi, että saa syyttää toista omasta pahasta olostaan.

 

[astrolabe]

Niin kauan kuin ite jaksat moista katsella.

 

["eee"]

Ihan oma valintasihan se on tuohon tilanteeseen jäädä. Mitään muuta ei ihmisen ole pakko tehdä kuin kuolla.

 

[kuinka kauan]

Mä olen käynyt juttelemassa omalla psykologilla, me enne toistaiseksi voi menneä samankaton alle keskustelemaan kun siit tulee ilmiriita.Ihan vain siksi,että mihen mielestä olen syypää kaikkeen. meitä on kehotettu olemaaan juttelemassa eritahoilla ja he pitävät keksenään yhteyttä. Minun psykologi kielsi menemästä,mutta miehen psykologi suosittelee. Meillä on rankka menneisyys ja kaikkea ontapahtunut ja pitäisi saada ensiksi oma pää kuntoon ja sitten alkaaa rakaentamaan suhdetta. Tällä neuvolla minä olen mennyt.
Mihen psykologi pyysi minua soittamaan ja soitinkin niin sieltä tuli sellaista potaskaa,että en halunnu mennä keskustelemaan hänen kanssaan koska hän selvästikkin uskoi mieheni tarinoita kuin minun.

Mä en ole ikinä valehdellut miehelleni mitään, mä en ole varastanut yhtikäs mtiään ja kaikki asiat yritän kertoa mihelle jopa sellaiset mitkä tuntuu välillä turhalta. Olen yritttänyt olla neuvotteleva. Mutta kai se on sitten minun syy, en teisä,mutta hulluksi tässä tulee.

 

[kuinka kauan]

Mies ei siis käy siellä enää juttelemassa,minä käyn omallani. Mies suutui kun en halunnut keskustelemaan heidän kanssa

 

["vieras"]

Mistä tiedät, että psykologi on sanonut kaiken olevan sinun vika, jos et ole siellä kertaakaan mukana käynyt?
Parisuhde ongelmia nyt yleensä ei missään tapauksessa voi hoitaa niin, että toinen hakee apua ja toinen ei.
Ja tuo otsikko...kuinka kauan tarvii sietää...Ei kenenkään tarvi sietää tai kestää yhtään mitään! Oma valinta, jos aikuinen ihminen jää epätyydyttävään suhteeseen -herää kysymys, jääkö se siksi, että saa syyttää toista omasta pahasta olostaan.

Olen myös sitä mieltä, että molempien on syytä käydä keskustelemassa. Saattaa olla myös niin, että mies voisi kysyä kuinka kauan pitää sietää ja kestää. Sitä paitsi kyllä siinä olen edellisen kanssa eri mieltä, että parisuhteessa pitää kyllä asioita sietää ja kestää.

Nykyään suurin ongelma on siinä, että mitään ei siedetä eikä kestetä, vaan ollaan ensimmäisen ongelmatilanteen myötä eroamassa ja viemässä lapsilta perhettä. Joka asiasta loukkaannutaan tai aletaan marttyyriksi.
Ei parisuhde oikeasti ole sellaista, vaan siinä on niitä myötä- ja vastoinkäymisiä, vaikka ei olisi nykytapaan aamenta sanottukaan.

 

[LisaMarie]

[QUOTE="vieras";27531527]Sitä paitsi kyllä siinä olen edellisen kanssa eri mieltä, että parisuhteessa pitää kyllä asioita sietää ja kestää.

Nykyään suurin ongelma on siinä, että mitään ei siedetä eikä kestetä, vaan ollaan ensimmäisen ongelmatilanteen myötä eroamassa ja viemässä lapsilta perhettä. [/QUOTE]

Eihän normaali elämän ongelmien ratkonisen pitäisi tuntua sietämiseltä ja kestämiseltä. Siinävaiheessa, kun elämä on yhtä sietämistä ja kestämistä lapset luultavasti elää keskellä sellaista helvettiä, että niidenkin elo helpottuisi eri osoitteista.

Ihmiset on helposti parisuhde asioissa liian mustavalkoisia; ainoana parisuhteen mallina nähdään se että asutaan yhdessä ja piste. Kuitenkin esim. tilanteissa, joissa molemmilla on rikkinäinen tausta, voisi olla kummankin etu asua erillään ainakin niin kauan, että molemmat pääsevät jaloilleen.
Rikkinäiset ihmiset yleensä hakevat parisuhteesta paikkausta ongelmiinsa josta todellakin seuraa melkoisia kahden eritavoin rikkinäisen ihmisen katastrofeja, kun kumipikin odottaa toisen korjaavan omat haavansa. Se ei toimi. Ensin pitää parantaa ne haavansa ja vasta sitten lähteä parisuhteeseen, muuten syntyy erilaisa kieroutuneita hoitajan ja hoivattavan välisiä suhteita ja ne eivät koskaan toimi pidemmän päälle.

Normaalit arjen myötä- ja vastoinkäymiset eivät yleensä tunnu kestämiseltä tai sietämiseltä, vaan kyllä ne ovbat ihan ihmisyyttä. Jos elämä on yhtä sietämistä ja kestämistä kannattaa miettiä miksi -tosin se parisuhde harvoin on syynä asiaan, vaan päinvastoin, parisuhde on olemassa, kun niitä tunne-elämän haavoja on yritetty lähteä korjaamaan perustamalla perhe; ensin tulee kun mulla vaan olis kumppani, kaikki olis hyvin, sitten kun me vaan oltais kihloissa...naimisissa. Seuraavaksi kun meillä vaan olis lapsi niin kyllä se toinen sitten muuttuu sellaiseksi kuin minä haluan!

 

[kuinka kauan]

jatkuva kestäminen, sietämine ja pelko tulevasta on hermojaraastavaa. En väitä olevani puhtoinenmutta tämä kavaluus on minut ajanut sanomaan ilkeyksiä. Tämä on kuulemma yksi syy miksi mies vlehtelee kun ns pelkää minua,että mitä sanon tai suutunko tms.