Miksi vanhempia ei varoiteta mitenkään päivähoidossa näistä " erityisistä" lapsista?

"Erityislapsi" voi tarkoittaa niin montaa asiaa että en jaksaisi olla kiinnostunut kaikkien ryhmän lasten kaikista diagnooseista. Jos päiväkodissa sattuu jotakin joka järkyttää tai muuten joku tapahtuma mahdollisesti jää mietityttämään lastani siitä pitäisi minusta voida puhua myös vanhemmille eli esim. "meillä tapahtui tänään tapaturma (kahden lapsen välinen) ja paikalle jouduttiin kutsumaan myös ambulanssi".

 

Voi herranjumala...näköjään "normaaleilla" lapsilla voi olla erityisvanhempia...siis suorastaan psykopaattisia...:O.

Kerronpa lyhyen tarinan. 5-vuotias kummityttöni on diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriöiseksi. Hän on ulospäin täysin normaali, käyttäytyy hyvin ja on maailman suloisin likka. Hankaluuksia on siirtymätilanteissa jne, hitautta ja jää helposti "haaveilemaan", jos ei oteta esim kädestä kiinni ja viedä pukemaan jne. Ei raivareita, ei väkivaltaa.

Eräänä päivänä kaksi "normaalia lasta" (voi olla vaikka Hilman lapsia, piiloaggressioita varmaan ) ottivat ja kaatoivat kummityttöni ja potkivat häntä vartaloon ja päähän. Tytön vanhemmille ei kerrottu, keitä potkijat ovat, koska päiväkodissa on salassapitovelvollisuus. Voitte uskoa, että kummityttöni vnhemmat olisivat mielellään halunneet tietää, minkälaisista vanhemmista tuommoisia sikiää.

 

Lapseni on erityinen, ja kärsii siitä että luokassa on normaalilapsia jotka aiheuttavat ongelmia.
Ja lapseni diagnoosi on vielä sellainen joka mediassa yhdistetään usein käytöshäiriöön ( mutta hänellä ei niitä ole).
Jos jonkun lapsen kotioloissa on ongelmia, ei se tee hänestä erityislasta, mutta hyvinkin voi purkautua väkivaltaisena käytöksenä.

Lähinnä vastasin tuolle toiselle tuossa joka niitä tavallisia lapsia dissaa tuossa.

Ehkä ap:n olisi pitänyt muotoilla aloitus toisin. Hänen olisi pitänyt sanoa, että olisi kiva tietää jos päiväkodissa on lapsi/lapsia jotka toistuvasti aiheuttavat vaaratilanteita ja pelkoja toisissa lapsissa. Onko parempi nyt? Ei mitään mainintaa erityisista lapsista, joilla näyttää olevan erityisen herkkähipiäisiä vanhempia.

 

Voi herranjumala...näköjään "normaaleilla" lapsilla voi olla erityisvanhempia...siis suorastaan psykopaattisia...:O.

Kerronpa lyhyen tarinan. 5-vuotias kummityttöni on diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriöiseksi. Hän on ulospäin täysin normaali, käyttäytyy hyvin ja on maailman suloisin likka. Hankaluuksia on siirtymätilanteissa jne, hitautta ja jää helposti "haaveilemaan", jos ei oteta esim kädestä kiinni ja viedä pukemaan jne. Ei raivareita, ei väkivaltaa.

Eräänä päivänä kaksi "normaalia lasta" (voi olla vaikka Hilman lapsia, piiloaggressioita varmaan ;)) ottivat ja kaatoivat kummityttöni ja potkivat häntä vartaloon ja päähän. Tytön vanhemmille ei kerrottu, keitä potkijat ovat, koska päiväkodissa on salassapitovelvollisuus. Voitte uskoa, että kummityttöni vnhemmat olisivat mielellään halunneet tietää, minkälaisista vanhemmista tuommoisia sikiää.

Oliko tämäkään sitten enää asiallista? Saati tämän kirjoituksen viimeinen lause?

 

Lähinnä vastasin tuolle toiselle tuossa joka niitä tavallisia lapsia dissaa tuossa.

Ehkä ap:n olisi pitänyt muotoilla aloitus toisin. Hänen olisi pitänyt sanoa, että olisi kiva tietää jos päiväkodissa on lapsi/lapsia jotka toistuvasti aiheuttavat vaaratilanteita ja pelkoja toisissa lapsissa. Onko parempi nyt? Ei mitään mainintaa erityisista lapsista, joilla näyttää olevan erityisen herkkähipiäisiä vanhempia.

olikohan sullakaan tämä kohta?

 

olikohan sullakaan tämä kohta?

Lue nyt tätä ketjua, ja miten siinä suhtaudutaan ap:hen, joka kuitenkin pohjimmillaan on huolissaan omasta lapsestaan ja hänen turvallisuudestaan. Eikö jokainen vanhempi sitten ole?

 

Minulla on kehitysvammainen lapsi ja arvatkaa saanko usein todistella ihmisille että ei lapseni ei tarvitse pyörätuolia ja osaa itse syödä,
koita tässä sitten kerran vuodessa hankkia lapselle kotiin hoitajaa jotta itse pääsen edes hierojalle rentoutumaan.
Että kyllähän tämä hyvin paljon kertoo ihmisistä kuin asenteistakin.

 

Lue nyt tätä ketjua, ja miten siinä suhtaudutaan ap:hen, joka kuitenkin pohjimmillaan on huolissaan omasta lapsestaan ja hänen turvallisuudestaan. Eikö jokainen vanhempi sitten ole?

varmasti ap on huolissaan ja jokainen meistä olisi, mut juuri sen takia onkin tärkeää ottaa selvää mitä siellä Pk:ssa on tapahtunut eikä vain perustaa mielipidettään lapsen kertomukseen.

 

Voi herranjumala...näköjään "normaaleilla" lapsilla voi olla erityisvanhempia...siis suorastaan psykopaattisia...:O.

Kerronpa lyhyen tarinan. 5-vuotias kummityttöni on diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriöiseksi. Hän on ulospäin täysin normaali, käyttäytyy hyvin ja on maailman suloisin likka. Hankaluuksia on siirtymätilanteissa jne, hitautta ja jää helposti "haaveilemaan", jos ei oteta esim kädestä kiinni ja viedä pukemaan jne. Ei raivareita, ei väkivaltaa.

Eräänä päivänä kaksi "normaalia lasta" (voi olla vaikka Hilman lapsia, piiloaggressioita varmaan ) ottivat ja kaatoivat kummityttöni ja potkivat häntä vartaloon ja päähän. Tytön vanhemmille ei kerrottu, keitä potkijat ovat, koska päiväkodissa on salassapitovelvollisuus. Voitte uskoa, että kummityttöni vnhemmat olisivat mielellään halunneet tietää, minkälaisista vanhemmista tuommoisia sikiää.

Eikö lapsi osannut itse nimetä tekijöitä?

 

varmasti ap on huolissaan ja jokainen meistä olisi, mut juuri sen takia onkin tärkeää ottaa selvää mitä siellä Pk:ssa on tapahtunut eikä vain perustaa mielipidettään lapsen kertomukseen.

Tämä on keskustelupalsta ja ehkä ap tuli tänne purkamaan oloaan, ennen kuin soittaa mihinkään? Mistäpä sitä tietää. Ei hän minusta mitään väärin tehnyt.

 

Voi herranjumala...näköjään "normaaleilla" lapsilla voi olla erityisvanhempia...siis suorastaan psykopaattisia...:O.

Kerronpa lyhyen tarinan. 5-vuotias kummityttöni on diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriöiseksi. Hän on ulospäin täysin normaali, käyttäytyy hyvin ja on maailman suloisin likka. Hankaluuksia on siirtymätilanteissa jne, hitautta ja jää helposti "haaveilemaan", jos ei oteta esim kädestä kiinni ja viedä pukemaan jne. Ei raivareita, ei väkivaltaa.

Eräänä päivänä kaksi "normaalia lasta" (voi olla vaikka Hilman lapsia, piiloaggressioita varmaan ) ottivat ja kaatoivat kummityttöni ja potkivat häntä vartaloon ja päähän. Tytön vanhemmille ei kerrottu, keitä potkijat ovat, koska päiväkodissa on salassapitovelvollisuus. Voitte uskoa, että kummityttöni vnhemmat olisivat mielellään halunneet tietää, minkälaisista vanhemmista tuommoisia sikiää.

Niin, eli kummityttösi vanhemmat olivat samalla tavalla harmistuneita kuin ap, kun asioista ei kerrota!

 

Vaitiolovelvollisuus ei kai tarkoita sitä, että jätetään kertomatta kuka potki toista, varsinkaan sen potkitun vanhemmille? Tossa tapauksessa olisin vienyt itse lapsen lääkärille, kertonut mitä hoidosta on kerrottu ja pyytänyt lausunnon lääkäriltä. Sitten asia olisi lähtenyt eteenpäin

Ja kai se potkittu kummityttö osasi kertoa, ketkä potkivat?

 

[QUOTE="vieras";27388207]Salassapitovelvollisuuden taakse on helppo kätkeytyä.

Olisi korrektia kertoa venhemmille, että tänään sattui tällaista. Ei siinä tarvitse kenenkään nimiä tai diagnooseja avata.[/QUOTE]
Ap kaipasikin varoituksia erityislapsista. Jotta voisi varoittaa omia lapsiaan heistä.

Se, että pk:n tottakai pitäisi infota jos tapahtuu jotain poikkeavaa ja lapsia kenties järkyttävää, on ihan toinen juttu mun mielestä.

 

[QUOTE="vieras";27387865]Kyllähän noiden vajakkiperheiden vajakkilasten asiat kuuluvat muille perheille, koska nämä vajakit muodostavat uhkan muiden lapsille.[/QUOTE]

Just teidänkaltaisten suvaitsemattomien, ahdasmielisten ja ilkeiden ihmisten vuoksi en kertoisi mitään. Eli suojellakseni lasta.
Toki vaitiolovelvollisuuskin sitoo.

 

Olisi pitänyt muotoilla aloitus paremmin. Olin vaan niin tuohtunut ja järkyttynyt, kun lapseni kanssa olin jutellut. Päiväkotiin on soitettu ja myönsivät, että näin oli tapahtunut. Lapseni ei siis valehdellut tai satuillut. En kyllä hetkeäkään edes epäillyt, koska tunnen lapseni. Kerroin, että kotona on asiasta keskusteltu ja tyttäreni on asiaa kovasti kotona työstänyt.

Anteeksi jos loukkasin jotakin. Se ei ollut tarkoitus. Haluan vain, että lapseni saa käydä eskarinsa ilman loukkaantumisen vaaraa. Eiköhän jokainen vanhempi toivo tätä?

 

Oliko tämäkään sitten enää asiallista? Saati tämän kirjoituksen viimeinen lause?

Ei ollut asiallista, ei ollut tarkoitettukaan sellaiseksi. Kärjistin ihan tahallani.

Ja kyllä, kummityttöni kertoi syylliset sitten seuraavana päivänä, aluksi ei halunnut puhua asiasta lainkaan, vaihtoi puheenaihetta vain. Sitten itkun kanssa avautui seuraavan päivänä, kun oli tutkittu pään kuhmuja ja reisien mustelmia.

Pointti oli, että vaaratilanteita tulee "normaalienkin" lasten kanssa ja sielläkin voi piillä jos minkälaista käytöstä.

Aloittajalle voisin sanoa, että tuo tapahtuma ei ole lähimainkaan pahinta, mitä lapsesi voi kokea ja todennäköisesti tulee kokemaan elämänsä aikana ja niihin ei vain voi aina etukäteen varautua. Toivottavasti jo soitin päiväkotiin ja kysyit asiasta, niin voitte käydä tapahtumat läpi kotona.

 

mITÄ SINÄ SILL'Ä TIEDOLLA TEKISIT? OTAT LAPSESI POIS PÄIVÄHOIDOSTA? SE ON KUULE NIIDEN HOITAJIEN TEHTÄVÄ PITÄÄ JOKAINEN LAPSI TURVASSA, EI TEIDÄN VANHEMPIEN

 

Ap kaipasikin varoituksia erityislapsista. Jotta voisi varoittaa omia lapsiaan heistä.

Se, että pk:n tottakai pitäisi infota jos tapahtuu jotain poikkeavaa ja lapsia kenties järkyttävää, on ihan toinen juttu mun mielestä.

Olisi pitänyt muotoilla aloitus toisin. Myönnän.

 

Ihan kummallinen kysymys otsikossa. Tiedote kaikille että lapsi on erityislapsi, että vink vink vaan. Voi luoja sanon minä...

Sitten mitä aloitus pitää oikeasti sisältään, niin tietenkin jotain voisi infota että vanhemmat osaavat lasten kanssa jutella tapahtuneesta (vain jos lapsi asiasta haluaa keskustella) Mutta ei että Petteri teki sitä ja tätä jne.. Myös voisi vanhemmille kertoa miten ja mitä puhua lapsen kanssa tapahtuneesta, etteivät lapset ala kiusaamaan muita erityisyyden takia tai normilapsen käytöksen takia.

 

Ei ollut asiallista, ei ollut tarkoitettukaan sellaiseksi. Kärjistin ihan tahallani.

Ja kyllä, kummityttöni kertoi syylliset sitten seuraavana päivänä, aluksi ei halunnut puhua asiasta lainkaan, vaihtoi puheenaihetta vain. Sitten itkun kanssa avautui seuraavan päivänä, kun oli tutkittu pään kuhmuja ja reisien mustelmia.

Pointti oli, että vaaratilanteita tulee "normaalienkin" lasten kanssa ja sielläkin voi piillä jos minkälaista käytöstä.

Aloittajalle voisin sanoa, että tuo tapahtuma ei ole lähimainkaan pahinta, mitä lapsesi voi kokea ja todennäköisesti tulee kokemaan elämänsä aikana ja niihin ei vain voi aina etukäteen varautua. Toivottavasti jo soitin päiväkotiin ja kysyit asiasta, niin voitte käydä tapahtumat läpi kotona.

Älä viitsi. Meitä ihmisiä on paljon joille ei ole tapahtunut päiväkodissa ja koulussa mitään ambulanssireissuja. Ne ovat todella harvinaisia. Hyvin harvinaisia, joten jos ei nyt ihan aloiteta hysteriaa. Itse olisin huolissani myös tuollaisesta ja näihin pitää puuttua!

 

Ihan kummallinen kysymys otsikossa. Tiedote kaikille että lapsi on erityislapsi, että vink vink vaan. Voi luoja sanon minä...

Sitten mitä aloitus pitää oikeasti sisältään, niin tietenkin jotain voisi infota että vanhemmat osaavat lasten kanssa jutella tapahtuneesta (vain jos lapsi asiasta haluaa keskustella) Mutta ei että Petteri teki sitä ja tätä jne.. Myös voisi vanhemmille kertoa miten ja mitä puhua lapsen kanssa tapahtuneesta, etteivät lapset ala kiusaamaan muita erityisyyden takia tai normilapsen käytöksen takia.

Aloittaja on sanonut jo useaan otteeseen, että olisi pitänyt muotoilla aloitus toisin. Eiköhän tämä nyt riitä.

 

[QUOTE="Hilma";27388843]Haluan vain, että lapseni saa käydä eskarinsa ilman loukkaantumisen vaaraa. Eiköhän jokainen vanhempi toivo tätä?[/QUOTE]
Tottakai toivoo.

Mutta aloituksessa et käsittääkseni edes tiennyt, onko vastaavia ongelmia ollut aikaisemmin. Eskari-ikäinen taatusti kertoisi kotona, jos yksi ja sama lapsi aina riehuu ja hakkaa muita. Ja minä ainakin näen aika hyvin itsekin kun lapseni eskariin vien & sieltä haen jos joku on alituiseen jäähyllä tai jonkun kimpussa.

Jotenkin tuntuu siltä, että ylireagoit, vaikka ymmärränkin että miksi. Onhan se hurjaa, jos joku riehuu niin, että kaveri joutuu ambulanssilla sairaalaan. Mutta ei se riehuja välttämättä ole mikään antikristus, saattoipa olla esim. kahden tavislapsen välinen kiista ja toinen tönäisi toista, jonka seurauksena sattui jotain. Saattaapa joskus niinkin käydä, että sinun tai minun lapseni (tai kenen tahansa lapsi) on osallisena tuollaisessa, joko uhrina tai tekijänä.

Se, että päiväkoti ei kertonut epätavallisesta tapahtumasta, on kyllä aika omituista. Pitäähän vanhempien tietää, jotta voivat kotona käydä asiaa läpi lapsen kanssa.

 

Tottakai toivoo.

Mutta aloituksessa et käsittääkseni edes tiennyt, onko vastaavia ongelmia ollut aikaisemmin. Eskari-ikäinen taatusti kertoisi kotona, jos yksi ja sama lapsi aina riehuu ja hakkaa muita. Ja minä ainakin näen aika hyvin itsekin kun lapseni eskariin vien & sieltä haen jos joku on alituiseen jäähyllä tai jonkun kimpussa.

Jotenkin tuntuu siltä, että ylireagoit, vaikka ymmärränkin että miksi. Onhan se hurjaa, jos joku riehuu niin, että kaveri joutuu ambulanssilla sairaalaan. Mutta ei se riehuja välttämättä ole mikään antikristus, saattoipa olla esim. kahden tavislapsen välinen kiista ja toinen tönäisi toista, jonka seurauksena sattui jotain. Saattaapa joskus niinkin käydä, että sinun tai minun lapseni (tai kenen tahansa lapsi) on osallisena tuollaisessa, joko uhrina tai tekijänä.

Se, että päiväkoti ei kertonut epätavallisesta tapahtumasta, on kyllä aika omituista. Pitäähän vanhempien tietää, jotta voivat kotona käydä asiaa läpi lapsen kanssa.

järjen ääni.

 

Tottakai toivoo.

Mutta aloituksessa et käsittääkseni edes tiennyt, onko vastaavia ongelmia ollut aikaisemmin. Eskari-ikäinen taatusti kertoisi kotona, jos yksi ja sama lapsi aina riehuu ja hakkaa muita. Ja minä ainakin näen aika hyvin itsekin kun lapseni eskariin vien & sieltä haen jos joku on alituiseen jäähyllä tai jonkun kimpussa.

Jotenkin tuntuu siltä, että ylireagoit, vaikka ymmärränkin että miksi. Onhan se hurjaa, jos joku riehuu niin, että kaveri joutuu ambulanssilla sairaalaan. Mutta ei se riehuja välttämättä ole mikään antikristus, saattoipa olla esim. kahden tavislapsen välinen kiista ja toinen tönäisi toista, jonka seurauksena sattui jotain. Saattaapa joskus niinkin käydä, että sinun tai minun lapseni (tai kenen tahansa lapsi) on osallisena tuollaisessa, joko uhrina tai tekijänä.

Se, että päiväkoti ei kertonut epätavallisesta tapahtumasta, on kyllä aika omituista. Pitäähän vanhempien tietää, jotta voivat kotona käydä asiaa läpi lapsen kanssa.

Kyllä minä tuolla kerroin, että ongelmia ollut aikaisemminkin. En vaan ole tajunnut, että ne menee näin vakavaksi. Olen kyllä huomannut, että istutaan jäähyllä yms. kun haen, mutta jäähyllä nyt voidaan istua ilman mitään väkivaltaakin.

 

Hmm... Tottakai pitäisi infota vanhempia jos päiväkodissa/eskarissa tapahtuu jotain kovin poikkeavaa, nuo tapahtumat saattavat lapsen mielessä muuttua hyvin erilaisiksi ja vanhempien on enää vaikea saada kuvaa siitä mitä oikeasti on käynyt.

Etukäteen vanhempien varoittelu joistain lapsista taas tuntuu oudolta. Kenestä siis kuuluisi varoitella? Erityislapsi ja väkivaltainen/riehuva lapsi kun eivät ole yksi ja sama asia. Yleensä kai jos on kysymys ns integroidusta ryhmästä vanhemmat ovat tietoisia siitä että ryhmässä on erityistarpeisia lapsia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että ryhmässä automaattisesti olisi levottomuutta tms. Pitäisikö siis kertoa että tavallisessa ryhmässä on pari ns tervettä lasta jotka saattavat riehua tai saada raivareita jotta vanhemmat osaisivat olla "varuillaan"

Mutta siis kenenkään ei kuulu olla väkivallan pelossa ja siksi tilanteisiin pitää puuttua viimeistään jos lapset alkavat pelätä. Jos riehuja on erityislapsi täytyy tälle löytää sopivat resurssit toimia ryhmässä tai sitten etsiä toinen ryhmä mikä vastaa paremmin tarpeisiinsa. Terveisiin riehujiin ja kiusantekijöihin (jotka kenties osaavat taitavasti piilotella toimintaansa ja sysätä syyn muiden niskoille) on vaikeampi puuttua.

Yllättäviä tilanteita voi toki sattua missä tahansa pk-ryhmässä/koululuokassa. Ei myöskään kannata hysterisoida lasten puolesta, voi olla ettei tilanne ole lapsen silmin ollenkaan niin pelottava mitä aikuinen kuvittelee. Tuli mieleen esim kun joskus muinoin opiskeluharjoittelussa päiväkodissa erään perheen naapuritalossa oli illalla ollut tulipalo. Äiti kertoi aamulla kuinka 4v ja 5v lapset olivat aivan järkyttyneitä tapahtuneesta ja siitä ei saisi päivän aikana puhua mitään, että he illalla pitäisivät kotona jonkun kriisipalaverin tms. No, lapset sitten innosta puhkuen yrittivät koko päivän selittää paloautoista mitä pihaan oli tullut, palomiehista jne hoitajien kääntäessä jutun aihetta muualle... Mutta mitään järkytystä lapsissa ei ollut kyllä havaittavissa.