Miksi muissa pohjoismaissa eri käsitykset päivähoidosta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tanskasta terveisiä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";27379698]Niinpä, suomessa ollaan ETUOIKEUTETTUJA hoitamaan oma lapsi niinkin pitkään, ja pöhköt ei osaa sitäkään arvostaa. En minä ainakaan halua muiden maiden kehittymätöntä mallia tänne.[/QUOTE]

Eli Suomessa ollaan kehityksen huipulla, muualla jäljessä, tottakai ;).
 
Ruotsissa ainakin on käytössä ihan toisenlainen systeemi, joka mahdollistaa työn ja perheen yhdistämisen. Siellä vanhempainrahasta voi nostaa vain haluamansa osuuden ja säästää päiviä myöhemmälle. Eli isomman lapsen kanssa voi pitää vaikka kahta vanhempainrahapäivää viikossa. Madicken osaisi varmasti kertoa tästä tarkemmin. Mutta näin esim. siskoni toimi.

Ja näimpä muuten torstaina Skansenilla 2 isää pienien lastensa kanssa syömässä soseita siellä. Selvästi isät nauttivat omista vapaistaan lastensa kanssa rohkeasti retkeillen.
 
[QUOTE="vieras";27379718]Eli Suomessa ollaan kehityksen huipulla, muualla jäljessä, tottakai ;).[/QUOTE]

No aika yksinkertainen saa olla jos aidosti on sitä mieltä että 1-vuotiaan hoitoon laittaminen on parempaa kuin oman äidin hoito. (joo, sekopäämammat erikseen, jotka ei ole kykeneviä lapsesta huolehtimaan)
 
[QUOTE="vieras";27379718]Eli Suomessa ollaan kehityksen huipulla, muualla jäljessä, tottakai ;).[/QUOTE]

miksi ei koskaan voida myöntää että Suomessa on jotain hyvääkin? jossain on onnistuttu?

eikun suomalaiset on aina erakkoja ja juoppoja ja huonosti pukeutuvia ja hissukoita ja täällä on pimeetä ja kylmää ja räntää tulee kuin esterin perseestä jne.

Ainakin äideille on tarjottu hieno mahdollisuus hoitaa lapsensa itse mahdollisimman pitkään ja pitää heidät lähellään, niinkuin varmasti luontoäitikin on tarkoittanut kun on kaavaillut ihmislapsen vauva-ajasta ja lapsuudesta niin pitkän.
 
http://www.norden.org/fi/sinun-pohjolasi/muutto-pohjoismaihin-tai-pohjoismaasta-toiseen/muutto-ruotsiin/muutto-lasten-kanssa-ruotsiin/vanhempainraha-ruotsissa

Tässä ruotsin systeemistä.
 
Juu luulen että asiassa on nimenomaan kulttuurieroja.

Täällä Tanskassa on täysin mahdollista olla pidempäänkin kotona, mutta yleinen ilmapiiri tuntuu olevan että päivähoito kannattaa lapsen kehityksen kannalta.
Joko siellä on parempi päivähoidon laatu tai sitten julkisesti huonosta laadusta ei puhuta. Suomessa jopa päiväkodin henkilökunta on yrittänyt saada ääntään kuuluviin, jotta päättäjät tajuaisivat ne realiteetit, jotka tämän päivän päivähoidossa on. Moni päivähoidossa työskentelevä ei halua viedä omaa alle 3-vuotiasta lastaan päiväkotiin, koska tietää, mitä se hoito siellä on. Hoitajat toki yrittävät tehdä parhaansa, mutta kun lapsia on liikaa, tilat huonot ja hoitajia liian vähän, niin hoitajatkin turhautuvat, koska eivät voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. On päiväkoteja, joissa on hyvät tilat, riittävästi hoitajia ja sopivan kokoiset lapsiryhmät, mutta läheskään kaikkialla ei ole näin. Kunnallista päivähoitopaikkaa hakiessaan vanhemmat eivät voi itse päättää, mihin päiväkotiin lapsensa haluavat. On siis aina olemassa riski, että lapsesi joutuu päiväkotiin, jossa henkilökunta työskentelee voimavarojensa äärirajoilla, tilat ovat kehnot, lapsia on liikaa ja lapsilla monenlaisia erityistarpeita. Lapsesi hoitopaikka on silloin lähinnä säilytyspaikka eikä paikka, jolla olisi jotain myönteistä vaikutusta lapsesi kehityksen kannalta.
 
[QUOTE="vieras";27379698]Niinpä, suomessa ollaan ETUOIKEUTETTUJA hoitamaan oma lapsi niinkin pitkään, ja pöhköt ei osaa sitäkään arvostaa. En minä ainakaan halua muiden maiden kehittymätöntä mallia tänne.[/QUOTE]

Toisaalta Tanskan lisäksi myös Ruotsissa on monissa kunnissa käytössä tuo kotihoidontuki siihen asti että lapsi täyttää 3v. Itse tunnen kuitenkin vain yhden perheen (suomalaisia) jotka ovat sitä käyttäneet. Joitain perheitä tunnen jotka ovat hyödyntäneet sitä "loivennettua" mallia, eli saavat 1500kr/kk siitä että alle 3v lapsi on päivähoidossa osa-aikaisena.

Tuosta kotihoidontuesta puhuttiin aikanaan kun isommat lapseni olivat pieniä. Monet vastustivat sitä sillä sen nähtiin syrjäyttävän ja epätasa-arvoistavan heikoimmassa asemassa olevia naisia ja lapsia. Ei nähty realistisena että ruotsalainen, koulutettu ja hyvän työn omaava nainen/mies jäisi tuolla korvauksella niin pitkäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsia. Sen sijaan juuri kouluttamattomia ja kielitaidottomia, muutenkin syrjäytymisvaarassa olevia naisia tuo voi houkutella tekemään kotiäitiydestä itselleen "ammatin" ja näin ollen myös lapsensa olisivat heikolla kielitaidolla ja kulttuurin tuntemuksella altavastaajia kouluun mennessään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27379751:
Joko siellä on parempi päivähoidon laatu tai sitten julkisesti huonosta laadusta ei puhuta. Suomessa jopa päiväkodin henkilökunta on yrittänyt saada ääntään kuuluviin, jotta päättäjät tajuaisivat ne realiteetit, jotka tämän päivän päivähoidossa on. Moni päivähoidossa työskentelevä ei halua viedä omaa alle 3-vuotiasta lastaan päiväkotiin, koska tietää, mitä se hoito siellä on. Hoitajat toki yrittävät tehdä parhaansa, mutta kun lapsia on liikaa, tilat huonot ja hoitajia liian vähän, niin hoitajatkin turhautuvat, koska eivät voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. On päiväkoteja, joissa on hyvät tilat, riittävästi hoitajia ja sopivan kokoiset lapsiryhmät, mutta läheskään kaikkialla ei ole näin. Kunnallista päivähoitopaikkaa hakiessaan vanhemmat eivät voi itse päättää, mihin päiväkotiin lapsensa haluavat. On siis aina olemassa riski, että lapsesi joutuu päiväkotiin, jossa henkilökunta työskentelee voimavarojensa äärirajoilla, tilat ovat kehnot, lapsia on liikaa ja lapsilla monenlaisia erityistarpeita. Lapsesi hoitopaikka on silloin lähinnä säilytyspaikka eikä paikka, jolla olisi jotain myönteistä vaikutusta lapsesi kehityksen kannalta.

Peesi! Ja turha luulla että hoidon oikea tila läheskään aina hahmottuu vanhemmille, minua on jopa kielletty kertomasta mm. jatkuvasta henkilökuntapulasta (eli että saatoin olla aamupäivästä jatkuvasti 3 tuntia yksin 21 lapsen kanssa), samaten ei saanut puhua vanhemmille home-epäilystä, vaikka koko leikkitilan katto oli suunnilleen musta. Ihan turha kuvitella että se ratas mikä siellä kunnissa pyörii olisi jotenkin avoin ja rehellinen, pah. Silotellaan mitä keretään ja nättejä puhutaan.
 
Toisaalta Tanskan lisäksi myös Ruotsissa on monissa kunnissa käytössä tuo kotihoidontuki siihen asti että lapsi täyttää 3v. Itse tunnen kuitenkin vain yhden perheen (suomalaisia) jotka ovat sitä käyttäneet. Joitain perheitä tunnen jotka ovat hyödyntäneet sitä "loivennettua" mallia, eli saavat 1500kr/kk siitä että alle 3v lapsi on päivähoidossa osa-aikaisena.

Tuosta kotihoidontuesta puhuttiin aikanaan kun isommat lapseni olivat pieniä. Monet vastustivat sitä sillä sen nähtiin syrjäyttävän ja epätasa-arvoistavan heikoimmassa asemassa olevia naisia ja lapsia. Ei nähty realistisena että ruotsalainen, koulutettu ja hyvän työn omaava nainen/mies jäisi tuolla korvauksella niin pitkäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsia. Sen sijaan juuri kouluttamattomia ja kielitaidottomia, muutenkin syrjäytymisvaarassa olevia naisia tuo voi houkutella tekemään kotiäitiydestä itselleen "ammatin" ja näin ollen myös lapsensa olisivat heikolla kielitaidolla ja kulttuurin tuntemuksella altavastaajia kouluun mennessään.

Ei uskalleta käyttää. Ryhmäpaine. Ei ole hyväksyttävää jäädä vanhemman kokonaan kotiin, sitä ihmetellään sit työpaikalla, lähipiirissä, naapurustossa, neuvolassa jne.
 
Toisaalta Tanskan lisäksi myös Ruotsissa on monissa kunnissa käytössä tuo kotihoidontuki siihen asti että lapsi täyttää 3v. Itse tunnen kuitenkin vain yhden perheen (suomalaisia) jotka ovat sitä käyttäneet. Joitain perheitä tunnen jotka ovat hyödyntäneet sitä "loivennettua" mallia, eli saavat 1500kr/kk siitä että alle 3v lapsi on päivähoidossa osa-aikaisena.

Tuosta kotihoidontuesta puhuttiin aikanaan kun isommat lapseni olivat pieniä. Monet vastustivat sitä sillä sen nähtiin syrjäyttävän ja epätasa-arvoistavan heikoimmassa asemassa olevia naisia ja lapsia. Ei nähty realistisena että ruotsalainen, koulutettu ja hyvän työn omaava nainen/mies jäisi tuolla korvauksella niin pitkäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsia. Sen sijaan juuri kouluttamattomia ja kielitaidottomia, muutenkin syrjäytymisvaarassa olevia naisia tuo voi houkutella tekemään kotiäitiydestä itselleen "ammatin" ja näin ollen myös lapsensa olisivat heikolla kielitaidolla ja kulttuurin tuntemuksella altavastaajia kouluun mennessään.
Lapsen osa-aikainen päivähoito edellyttää yleensä myös sitä, että toisella vanhemmista on joko osapäivätyö, vanhempien työ on niin joustavaa, että lapselle riittää osa-aikapaikka tai vanhemmilla on sellainen tukiverkosto, joka voi viedä ja/tai hakea lapsen hoidosta. Osa-aikatyö, työmatkat, verotus ja päivähoitomaksut pitävät huolen siitä, että niissä työpaikoissa, missä osa-aikatyö on ylipäätään mahdollinen, vanhemman työssäkäynnistä ei ole lainkaan taloudellista hyötyä verrattuna hoitovapaalla olemiseen. Suomessa on myös alettu kritisoimaan sitä, että kotona olevan vanhemman lapsi on päivähoidossa... edes osa-aikaisesti.
 
En nyt asu pohjoismaissa, mutta vastaan kuitenkin.

Meillä lapsi hoidettiin kotona 3 vuotiaaksi asti, koska hänelle ei löytynyt hoitopaikkaa aikaisemmin. Alle 3 vuotiaiden hoito-oikeus on täällä vasta nyt tulossa. MUTTA: Minä lähdin kokopäivätyöhön, kun lapsi oli 1 v. Oli pakko, koska mitään tukia ei enää saanut. Vanhempainrahaa sain siis vain vuoden. Mies oli jonkin aikaa työttömänä kotona, mutta lähti myös töihin.

Kun lapsi oli 3 vuotias, saimme hänelle puolipäivätarhapaikan. Siis ilman ruokailuja sun muita. Kävimme molemmat töissä, minä puolipäiväisenä, mies kokopäiväisenä. Minun puolipäivätyöni oli käytännössä 8 tuntia päivässä, mutta ei siis jokapäivä.

Kun lapsi oli 4, muutimme ja saimme kokopäivätarhan. Minä lisäsin työaikaani 30 viikkotuntiin. Edelleen sama ruljanssi, toinen teki aamua, toinen iltaa, että saatiin arki järjestymään.

Nyt lapseni on 5 v. On edelleen kokopäivätarhassa. Mies tekee maanantaista torstaihin noin klo. 14-24 töitä, perjantaisin 8-16. Minä teen 10 päivää kuussa 7-19. Niin, tarha on auki 7-17. Meillä on lisäksi tytölle muutamana päivänä kuussa lapsenvahti, joka on ne pari tuntia kotona, kun olen vielä töissä.

Ja nyt tulee se pommi: Meillä lastentarhanopettajat ovat nimenomaan kehoittaneet tuomaan lapsen tarhaan, vaikka joku olisikin kotona. Tarha on lapsen työ (ja varhaiskasvatuksen muoto). Sinne mennään maanantaista perjantaihin, olivatpa vanhemmat kotona tai ei. Tarhassa olisi hyvä olla ennen klo. 8.45, senkin jälkeen saa mennä, mutta jos useammin myöhästyy aamupiiristä ilman hyvää syytä, voi tulla rutinaa. Lapsen kun on hyvä tottua rutiineihin jo pienenä.

Kun olen itse kotona, haen lapsen tosin aikaisemmin, yleensä noin klo. 15.30-16. Aikaisemmin en halua hakea, kun muuten jää leikit kesken. Keskiviikkoisin saan hakea vasta klo 16, koska silloin lapset ovat jossain retkeilemässä.

Lapseni muuten menee mielellään tarhaan. Ei jäisi kotiin mistään hinnasta.
 
[QUOTE="poikia3";27379725]Ruotsissa ainakin on käytössä ihan toisenlainen systeemi, joka mahdollistaa työn ja perheen yhdistämisen. Siellä vanhempainrahasta voi nostaa vain haluamansa osuuden ja säästää päiviä myöhemmälle. Eli isomman lapsen kanssa voi pitää vaikka kahta vanhempainrahapäivää viikossa. Madicken osaisi varmasti kertoa tästä tarkemmin. Mutta näin esim. siskoni toimi.

Ja näimpä muuten torstaina Skansenilla 2 isää pienien lastensa kanssa syömässä soseita siellä. Selvästi isät nauttivat omista vapaistaan lastensa kanssa rohkeasti retkeillen.[/QUOTE]

Noin juuri. Itsekin isompien lasten jälkeen töihin palattuani tein pitkään 75% työaikaa noiden säästössä olevien vanhempainpäivien turvin niin että käytännössä sain rahaa miltei sen mitä olisin saanut 100% työajasta. Lisäksi pystyttiin noin pitämään pidempiä lomia ym. Nyt kun tuleva vauva syntyy miehellä on vielä käyttämättä kaikki vanhempainpäivänsä nykyisestä kuopuksesta ja niiden turvin hän voi sitten jäädä 2kk ajaksi kotiin.

Monet isät joille ei ole mahdollista jäädä kokonaan töistä pois -tai eivät sitä muuten halua- ottavat esim yhden vanhempainpäivän viikossa ulos tehden nelipäiväistä työviikkoa ja hoitaen perjantait lasta kotona.
 
[QUOTE="vieras";27379747]miksi ei koskaan voida myöntää että Suomessa on jotain hyvääkin? jossain on onnistuttu?

eikun suomalaiset on aina erakkoja ja juoppoja ja huonosti pukeutuvia ja hissukoita ja täällä on pimeetä ja kylmää ja räntää tulee kuin esterin perseestä jne.

Ainakin äideille on tarjottu hieno mahdollisuus hoitaa lapsensa itse mahdollisimman pitkään ja pitää heidät lähellään, niinkuin varmasti luontoäitikin on tarkoittanut kun on kaavaillut ihmislapsen vauva-ajasta ja lapsuudesta niin pitkän.[/QUOTE]

Miksi ei voida koskaan myöntää, että muissakin kulttuureissa on hyviä puolia, joita Suomesta ei välttämättä liity?
 
[QUOTE="vieras";27379798]Ei uskalleta käyttää. Ryhmäpaine. Ei ole hyväksyttävää jäädä vanhemman kokonaan kotiin, sitä ihmetellään sit työpaikalla, lähipiirissä, naapurustossa, neuvolassa jne.[/QUOTE]

Tai ryhmäpaine toiseen suuntaan. Äiti joutuu tuntemaan syyllisyyttä lähtiessään töihin "liian aikaisin", uraäitejä kauhistellaan jne.

Tiedä sitten. Ehkä Suomen todella heikoissa kantimissa oleva päivähoito on sitten merkki kehityksestä ja edistyksestä. Ainakin joidenkin mielestä.
 
[QUOTE="vieras";27379728]No aika yksinkertainen saa olla jos aidosti on sitä mieltä että 1-vuotiaan hoitoon laittaminen on parempaa kuin oman äidin hoito. (joo, sekopäämammat erikseen, jotka ei ole kykeneviä lapsesta huolehtimaan)[/QUOTE]

Aika yksinkertaista olla sitä mieltä, että vain tässä maassa ja tässä kulttuurissa osataan tehdä asiat oikein. Fiksu, sivistynyt ihminen osaa arvostaa myös muita kulttuureja ja ymmärtää sen, että olemme niin oman kulttuurimme tuotteita, että emme edes huomaa sitä ja ymmärrä miten se vaikuttaa kaikkeen elämässämme. Jos tämän sisäistää, osaa myös kyseenalaistaa omat ajatukset.
 
Tai ryhmäpaine toiseen suuntaan. Äiti joutuu tuntemaan syyllisyyttä lähtiessään töihin "liian aikaisin", uraäitejä kauhistellaan jne.

Tiedä sitten. Ehkä Suomen todella heikoissa kantimissa oleva päivähoito on sitten merkki kehityksestä ja edistyksestä. Ainakin joidenkin mielestä.

Sanoin että suomessa on hyvää se että jokainen voi halutessaan jäädä alle 3-vuotiaan kanssa kotiin, ja se on hyvää ja edistyksellistä, eikä sitä yleisesti paheksuta onneksi.

Miten joku sitten vetää sitten johtopäätöksen että se tarkoittaa samaa kuin tuo sun viimeinen lause, en tiedä. Jonkinlainen ymmärtämisen vaikeus? Ei vaan TAHTO ymmärtää väärin ja laittaa sanoja toisen suuhun, mikä on täällä palstalla niin kovin yleistä.
 
[QUOTE="vieras";27379843]Miksi ei voida koskaan myöntää, että muissakin kulttuureissa on hyviä puolia, joita Suomesta ei välttämättä liity?[/QUOTE]

Tietysti voidaan, kuten että muut aina pukeutuu hienommin ja tyylikkäämmin, on seurallisempia, nauttivat alkoholia kohtuudella...

Mutta tässä asiassa voin rehellisesti sanoa että suomen malli on parempi. Mahdollisuus pitkään kotihoitoon, jota ei paheksuta.
 
[QUOTE="vieras";27379854]Aika yksinkertaista olla sitä mieltä, että vain tässä maassa ja tässä kulttuurissa osataan tehdä asiat oikein. Fiksu, sivistynyt ihminen osaa arvostaa myös muita kulttuureja ja ymmärtää sen, että olemme niin oman kulttuurimme tuotteita, että emme edes huomaa sitä ja ymmärrä miten se vaikuttaa kaikkeen elämässämme. Jos tämän sisäistää, osaa myös kyseenalaistaa omat ajatukset.[/QUOTE]

Puhuin yhdestä asiasta, en suinkaan että täällä osataan tehdä KAIKKI oikein. Voi herranjestas. Mutta väännä sä vaan sanomani asia ihan toiseksi ja laita sanoja mun suuhun, niinhän sivistynyt ja fiksu ihminen tekeekin.
 
[QUOTE="Kaisa";27379811]Minusta huono päivähoito ei parane sillä että vanhemmat jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Päinvastoin, siinähän vaan kierretään ongelmaa.[/QUOTE]
Ei paranekaan, mutta kuka haluaa juuri oman lapsensa olevan se, joka kärsii päättäjien lyhytnäköisyydestä? Jos siis on mahdollista tarjota lapselle jotain parempaakin?

Esikoiseni hoidin kotona siihen asti, kun hän oli 1v 10 kk. Tuohon aikaan oikeus hoitovapaaseen päättyi silloin. Kun hän oli 5 v, jäin kuopuksesta äitiyslomalle eikä hänen tarvinnut enää mennä päivähoitoon. Lapsellani on käsivamma ja päiväkotivuosina toimintaterapeutti kävi viikottain päiväkodissa, kotiin jäädessäni meillä kotona. Vain muutama kuukausi äitiyslomalle jäätyäni toimintaterapeutti sanoi, että tytön kehityksessä oli tapahtunut ihan merkittävä ero sen jälkeen, kun jäi kotiin. Ja ero oli siis positiivinen, koska kotona oli huomattavasti enemmän tekemistä. Päiväkodissa ei ollut mitään sellaista, mitä ei olisi ollut kotonakin. Sen sijaan kotona oli paljon muuta, mitä päiväkodissa ei ollut. Ja onhan se aika selvääkin, että ei ison lapsiryhmän kanssa voi tehdä sellaisia asioita, jotka kotona omien lasten kanssa on arkipäivää.
 
[QUOTE="vieras";27379886]Puhuin yhdestä asiasta, en suinkaan että täällä osataan tehdä KAIKKI oikein. Voi herranjestas. Mutta väännä sä vaan sanomani asia ihan toiseksi ja laita sanoja mun suuhun, niinhän sivistynyt ja fiksu ihminen tekeekin.[/QUOTE]

En mä sanonutkaan, että olet sitä mieltä, että täällä tehdään kaikki oikein. Vaan, että et edes osaa pohtia sitä vaihtoehtoa, että tämä asia voisi olla muualla paremmin tai yhtä hyvin, koska olet niin sisällä kulttuurisamme. Otetaan esimerkiksi ydinperhe, Suomessa ydinperhettä pidetään unelmana, parhaana mahdollisena tapana. Mutta monessa muussa kulttuurissa koko suku asuu yhdessä ja tässä on paljon hyviä puolia, yhteisöllisyyttä, auttavia käsiä, lapsilla paljon rakastavia aikuisia ympärillä jne. Mutta Suomessa tuota puolta ei osata edes ajatella, koska meillä ydinperhe on normi ja unelma, joten pakkohan sen on olla paras ja ainoa oikea tapa.
 
[QUOTE="Kaisa";27379811]Minusta huono päivähoito ei parane sillä että vanhemmat jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Päinvastoin, siinähän vaan kierretään ongelmaa.[/QUOTE]

Kuka niin edes väitti?

Minusta hyväkään päivähoito ei korvaa hyvää kotihoitoa.
 
[QUOTE="vieras";27379914]En mä sanonutkaan, että olet sitä mieltä, että täällä tehdään kaikki oikein. Vaan, että et edes osaa pohtia sitä vaihtoehtoa, että tämä asia voisi olla muualla paremmin tai yhtä hyvin, koska olet niin sisällä kulttuurisamme. Otetaan esimerkiksi ydinperhe, Suomessa ydinperhettä pidetään unelmana, parhaana mahdollisena tapana. Mutta monessa muussa kulttuurissa koko suku asuu yhdessä ja tässä on paljon hyviä puolia, yhteisöllisyyttä, auttavia käsiä, lapsilla paljon rakastavia aikuisia ympärillä jne. Mutta Suomessa tuota puolta ei osata edes ajatella, koska meillä ydinperhe on normi ja unelma, joten pakkohan sen on olla paras ja ainoa oikea tapa.[/QUOTE]

Missä sanottiin ETTÄ EN ole pohtinut? Ihan niinkuin olisit oivaltanut jotain todella hienoa..... Toki olen pohtinut, ja tullut siihen tulokseen että pienen lapsen on parempi vanhempansa hoivissa, jos se on mahdollista.

Ydinperheasiaan en ota kantaa sen enempää siinä mielessä, että se ei tähän keskusteluun kuulu. Mutta en mä ole sitä mieltä että tiukka ydinperhemalli on parempi kuin koko suvun malli. Suku on hieno juttu, jos sen saa vielä yhdistettyä kotihoitoon. Että lapsi käy silloin tällöin hoidossa esim. mummillaan. Hienoa! suomessa yleisesti ollaan liian vähän tekemisissä oman suvun kanssa.
 
[QUOTE="vieras";27379917]Kuka niin edes väitti?

Minusta hyväkään päivähoito ei korvaa hyvää kotihoitoa.[/QUOTE]

Samaa mieltä. Molemmat lapsistani ovat olleet päiväkodissakin eikä mulla sinällään ole mitään huonoa sanottavaa niistä. Päiväkotien resurssit olivat mitä olivat ja niillä mentiin. Esikoinen ei käynyt päiäkotiaikoinaan kertaakaan luistelemassa eikä hiihtämässä. Pulkkamäessä taisi käydä pari kertaa. Kuopus kävi päiväkodissa yhden kerran luistelemassa, ei kertaakaan hiihtämässä eikä pulkkamäessä kertaakaan. Kumpikaan ei käynyt päiväkodin kanssa kertaakaan missään museossa. Esikoinen kävi päiväkodin kanssa yhden kerran katsomassa jotain lastennäytelmää, esikoinen ei kertaakaan. Pääkaupunkiseudun runsaasta virikevalikoimasta päiväkodin kanssa ei käyty sen paremmin Seurasaaressa, Nuuksiossa, Suomenlinnassa, Pihlajasaaressa kuin missään muuallakaan.

Käytännössä lasten hoitopäivä koostui yhden ja saman päiväkodin pihalla leikkimisestä, muutamasta harvasta retkestä lähimetsään sekä päiväkodissa sisällä leikkimisestä, satujen kuuntelusta, jumpasta, musiikin kuuntelusta sekä askartelusta. Päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen. Kotihoidossa ollessaan taas kyläiltiin muissa lapsiperheissä, käytiin eri leikkipuistoissa, tehtiin eväsretkiä niin lähimaastoon kuin Helsingin puolellekin, käytiin lapsille sopivissa tapahtumissa, leivottiin, tehtiin yhdessä kotitöitä jne. Plus sitten nuo satujen ja musiikin kuuntelut, askartelut yms. Ja olihan kotona paljon monipuolisemmin askartelu- ja piirustustarvikkeitakin kuin mihin kaupungin päiväkodeille varaamat määrärahat riittivät.
 

Yhteistyössä