Lapsenvahti perui

[QUOTE="hei";27163041]"ei vittuakaan jonkun harmaan "hei":n syväluotaava kirotus vihreinen analyysi minusta." Ai ei vai, vittuako siinä sitten provon hauskuudesta mulle paasaat, vittujako mua kiinnostaa sun mielipiteesi kun olet silmissäni (kuin monen muunkin mielessä) tuollainen "Nulikka" [/QUOTE]
Vastasin vaan sun viestiisi, jossa (pyytämättä) esitit mielipiteesi minusta.

Sellainen vika minussa tosiaan on, ettei vittuakaan kiinnosta muiden mielipiteet minusta

 

Ihana luottamus kyllä ap:lla tähän mummon siskoon. Kun kaikki muu tuntuu elämässä menneen (aina?) päin pyllyä eikä kukaan muu kykene mummon kanssa selviytymään lastenhoidosta, mikään muu ajankohta tai järjestely ei toimi jne niin kuitenkin...

Jos mummon sisko saapuisi paikalle niin ilta lasten kanssa sujuisi loistavasti eikä ap:n tarvisi huolehtia yhtään. Pystyisivät rennosti nauttimaan ruuasta ja illasta lasten nukkuessa rauhallisina kotona.

 

Vastasin vaan sun viestiisi, jossa (pyytämättä) esitit mielipiteesi minusta.

Sellainen vika minussa tosiaan on, ettei vittuakaan kiinnosta muiden mielipiteet minusta

Good for you Anatolia, pakkohan se on olla tuollainen vahva mielipide olla kun "paskaa kaatuu niskaan" jatkuvasti samasta aiheesta, että joku ei pidä sinusta =)Vahvat meilipiteet muilla ja vahvat keinot sinulla. Olet sinä vahva ihminen kun noin vahvasti pitää itseään puolustella, oi sinua... =)

 

Ihana luottamus kyllä ap:lla tähän mummon siskoon. Kun kaikki muu tuntuu elämässä menneen (aina?) päin pyllyä eikä kukaan muu kykene mummon kanssa selviytymään lastenhoidosta, mikään muu ajankohta tai järjestely ei toimi jne niin kuitenkin...

Jos mummon sisko saapuisi paikalle niin ilta lasten kanssa sujuisi loistavasti eikä ap:n tarvisi huolehtia yhtään. Pystyisivät rennosti nauttimaan ruuasta ja illasta lasten nukkuessa rauhallisina kotona.

Mummon systeri on varmaan joku Teräsnainen.

Vauvakuiskaaja.

Tää on kyllä hieno ketju. Palsta onkin kaivannut parempia provoja.

 

[QUOTE="heipähei";27163079]Good for you Anatolia, pakkohan se on olla tuollainen vahva mielipide olla kun "paskaa kaatuu niskaan" jatkuvasti samasta aiheesta, että joku ei pidä sinusta =)Vahvat meilipiteet muilla ja vahvat keinot sinulla. Olet sinä vahva ihminen kun noin vahvasti pitää itseään puolustella, oi sinua... =)[/QUOTE]
Meilipiteet :xmas:

En edes muista, milloin olisin viimeeksi kokenut että "paskaa kaatuu niskaan". Vuosikausia sitten kai. Ystäviä ja kavereita mulla on paljon, enkä oo huomannut että ne olisi pitämättä minusta. Ihan oikeasti suosittelisin kaikille sitä, etteivät ottaisi niin vakavasti a) tätä palstaa, ja b) sitä mitä joku, joka ei ole kukaan tärkeä, kenties heistä ajattelee tai on ajattelematta. Elämä sujuu mukavammin silloin.

 

Aatelkaa jos ne olisi päässyt sinne syömään! Ruokahan ois ollu paskaa, tarjoilu ala-arvoista ja kallistakin vielä. Mummo olisi sillä aikaa pukenut vauvalle väärään aikaan unipuvun (vääränvärisen) ja unitutti oli laitettu minuuttia liian aikaisin. Taaperon hammasharja olis kasteltu liian kylmällä vedellä ja jakaus kammattu nurinpäin ja tiistaikammalla eikä sillä perjantaikammalla vaikka hän sata kertaa näytti missä se on!! Mieshän ryyppäs ihan liikaa (yhden oluen) ja vittuili (kysyi maistuuko ruoka) eikä laittanut autossa lämmitintä päälle vaikka rouvaa väsytti.

 

Meilipiteet :xmas:

En edes muista, milloin olisin viimeeksi kokenut että "paskaa kaatuu niskaan". Vuosikausia sitten kai. Ystäviä ja kavereita mulla on paljon, enkä oo huomannut että ne olisi pitämättä minusta. Ihan oikeasti suosittelisin kaikille sitä, etteivät ottaisi niin vakavasti a) tätä palstaa, ja b) sitä mitä joku, joka ei ole kukaan tärkeä, kenties heistä ajattelee tai on ajattelematta. Elämä sujuu mukavammin silloin.

*Huokaus*

 

[QUOTE="nuuh";27163128]Aatelkaa jos ne olisi päässyt sinne syömään! Ruokahan ois ollu paskaa, tarjoilu ala-arvoista ja kallistakin vielä. Mummo olisi sillä aikaa pukenut vauvalle väärään aikaan unipuvun (vääränvärisen) ja unitutti oli laitettu minuuttia liian aikaisin. Taaperon hammasharja olis kasteltu liian kylmällä vedellä ja jakaus kammattu nurinpäin ja tiistaikammalla eikä sillä perjantaikammalla vaikka hän sata kertaa näytti missä se on!! Mieshän ryyppäs ihan liikaa (yhden oluen) ja vittuili (kysyi maistuuko ruoka) eikä laittanut autossa lämmitintä päälle vaikka rouvaa väsytti.[/QUOTE]

Niin, jostain syystä todennäköisyys onnistuneelle illalle ei näillä lähtökohdilla tunnu kovin vakuuttavalta. Ei vaikka se mummon sisko mikä ihmenainen olisikin. Jossain kohtaa jonkun jutun täytyy vaan mättää...

 

Koliikkikeinua mä ehdotin silloin, kun tunsin vielä sympatiaa ap:tä kohtaan enkä ollut tajunnut hänen olevan provo. Mutta vauva viihtyy sylissä vaan. Kuinkas muutenkaan.

Kantoliina tai -reppukin olis kätevä. Jos vauva huutaa sylissä, niin yhtä turvallista on huutaa liinassa tai repussa. Ja jää kädet vapaaksi muuhun.

Koliikkikeinuun ei rauhoitu, vaikka sellainen kyllä on. Kantoliinaan en osaa noin pientä tunkea, rhkä sitten kun jo kannattelee päätään.

 

Koliikkikeinuun ei rauhoitu, vaikka sellainen kyllä on. Kantoliinaan en osaa noin pientä tunkea, rhkä sitten kun jo kannattelee päätään.

Hommaa sellainen Kanga tai vastaava. Itse ostin kirppikseltä eurolla, ja on pikkuvauvan kanssa hyvä (isompaa en varmaan jaksais siinä kantaakaan).

 

Koliikkikeinuun ei rauhoitu, vaikka sellainen kyllä on. Kantoliinaan en osaa noin pientä tunkea, rhkä sitten kun jo kannattelee päätään.

Mutta sinne syliin rauhoittuu selkä kaarella huutaen...?

 

Meilipiteet :xmas:

En edes muista, milloin olisin viimeeksi kokenut että "paskaa kaatuu niskaan". Vuosikausia sitten kai. Ystäviä ja kavereita mulla on paljon, enkä oo huomannut että ne olisi pitämättä minusta. Ihan oikeasti suosittelisin kaikille sitä, etteivät ottaisi niin vakavasti a) tätä palstaa, ja b) sitä mitä joku, joka ei ole kukaan tärkeä, kenties heistä ajattelee tai on ajattelematta. Elämä sujuu mukavammin silloin.

Kaikilla niitä ei ihan joka sormelle olekaan.

Joo no, musta on viimeiset kolme kuukautta tuntunut siltä, kun ensin vauva syntyy keskosena (jo toinen keskoseni), sitten on hengityskoneet, rds-tauti, atelektaasit.. Ylipäätään koko ajan, kun tuntui ettei enää edes toivo tai odota mitään, aina onnistui tulemaan isku vyön alle. Mulla ei ole missään vaiheessa ollut raudanlujaa uskoa tulevaisuuteen, ja vielä vähemmän sitä oli kun vauva lähti leikkaukseen.

 

Koliikkikeinuun ei rauhoitu, vaikka sellainen kyllä on. Kantoliinaan en osaa noin pientä tunkea, rhkä sitten kun jo kannattelee päätään.

Kantoliinaakin voi opetella käyttämään. Omista lapsista nuo nuorimmat ovat kulkeneet kantoliinassa vuorokauden ikäisestä - sektiolla syntyneitä vielä. Tai sitten hankkii jonkun kantorepun mikä toimii.

 

Hommaa sellainen Kanga tai vastaava. Itse ostin kirppikseltä eurolla, ja on pikkuvauvan kanssa hyvä (isompaa en varmaan jaksais siinä kantaakaan).

Mulla on sellanen, missä on kaksi trikoorengasta tms. En varmaan oppis muuta solmimaankaan, tai sen harjottelu ois pitäny alottaa vähän aikasemmin.

 

Mutta sinne syliin rauhoittuu selkä kaarella huutaen...?

Ei rauhoitu, mutta ainakin saa jotain helpotusta kipuunsa tai ärsytykseen tai mikä hyvänsä sitten onkin vikana.

 

Mulla on sellanen, missä on kaksi trikoorengasta tms. En varmaan oppis muuta solmimaankaan, tai sen harjottelu ois pitäny alottaa vähän aikasemmin.

Pitkän liinan solmimiset oppii kyllä nopsaan, mutta pienellä vauvalla (omani on 12 viikkoa tänään) minäkin tykkään enemmän ns. pikaliinoista. Isommalla skidillä taas pitkä liina oli kiva.

 

Ei rauhoitu, mutta ainakin saa jotain helpotusta kipuunsa tai ärsytykseen tai mikä hyvänsä sitten onkin vikana.

Ja se helpotus näkyy... Missä?

Vauva huutaa yhtälailla, sinä väsytät itsesi loppuun, et pärjää illoissa yksin etkä usko kenenkään muun pärjäävän, siksi jätät tuon vuosipäivän vieton väliin jne. Valintoja toki.

Joku muu sitten laittaisi mielummin vauvan huutamaan siihen sitteriin/koliikkikeinuun siksi hetkeksi että saa esikoisen syötettyä ja hampaat harjattua. Illat sujuisivat yhdenkin aikuisen voimin, stressi pienenisi ja välillä saisi vapaa-aikaakin vaikka tuon ulkona syömisenn merkeissä.

 

Kuinka saatlastenhoidon järjestettyä keskiviikkona?

 

Ja se helpotus näkyy... Missä?

Vauva huutaa yhtälailla, sinä väsytät itsesi loppuun, et pärjää illoissa yksin etkä usko kenenkään muun pärjäävän, siksi jätät tuon vuosipäivän vieton väliin jne. Valintoja toki.

Joku muu sitten laittaisi mielummin vauvan huutamaan siihen sitteriin/koliikkikeinuun siksi hetkeksi että saa esikoisen syötettyä ja hampaat harjattua. Illat sujuisivat yhdenkin aikuisen voimin, stressi pienenisi ja välillä saisi vapaa-aikaakin vaikka tuon ulkona syömisenn merkeissä.

En tiedä, eikö siitä ole joku tutkimus, että vauvan stressitaso pysyy pienempänä sylissä? Miksi minun pitäisi hoitaa illat yksin tai pyytää ketään muutakaan pärjäämään, jos on mahdollista hoitaa asiat kahden aikuisen voimin?

 

[QUOTE="Vieras";27163442]Kuinka saatlastenhoidon järjestettyä keskiviikkona?[/QUOTE]

Lääkäri soittaa minulle ja sovimme jatkosta puhelimessa.

 

Pitkän liinan solmimiset oppii kyllä nopsaan, mutta pienellä vauvalla (omani on 12 viikkoa tänään) minäkin tykkään enemmän ns. pikaliinoista. Isommalla skidillä taas pitkä liina oli kiva.

Onnea teidän pikkuiselle. Minä tykkäsin tuosta trikooliinasta isommalla, yli puolivuotiaalla lapsella, ei tuntunut niin painavalta, kuin olisi luullut.

 

Lääkäri soittaa minulle ja sovimme jatkosta puhelimessa.

Ok. Kerro sitten rehellisesti tuo nykytilanne ja miten jalkavaiva muiden vaivojen lisänä hankaloittaa elämääsi. Millaiset ohjeet sinulla on nyt, pitäiskö sinun oikeasti levätä tai jotenkin kuntouttaa jalkaasi?

 

En tiedä, eikö siitä ole joku tutkimus, että vauvan stressitaso pysyy pienempänä sylissä? Miksi minun pitäisi hoitaa illat yksin tai pyytää ketään muutakaan pärjäämään, jos on mahdollista hoitaa asiat kahden aikuisen voimin?

Kutym sanottu, valintoja. Joku muu valitsee niin että saa joskus vapaailtoja. Sinä mielummin hoidat itse miehesi kanssa lapsia joka ilta. Opettele olemaan tyytyväinen valintaasi, helpottaa elämää kummasti.

 

[QUOTE="Vieras";27163458]Ok. Kerro sitten rehellisesti tuo nykytilanne ja miten jalkavaiva muiden vaivojen lisänä hankaloittaa elämääsi. Millaiset ohjeet sinulla on nyt, pitäiskö sinun oikeasti levätä tai jotenkin kuntouttaa jalkaasi?[/QUOTE]

Leikkauksen jälkeen kävin fysioterapiassa ja sain kotihoito ohjeet. Helmikuussa ortopedi käski syödä särkylääkettä, koska paraneminen voi joskus leikkauksen jälkeen kestää. Lupasi palata asiaan syksyllä.

 

Leikkauksen jälkeen kävin fysioterapiassa ja sain kotihoito ohjeet. Helmikuussa ortopedi käski syödä särkylääkettä, koska paraneminen voi joskus leikkauksen jälkeen kestää. Lupasi palata asiaan syksyllä.

Mutta kun sinulla on noita hoidettavia, pystytkö tekemään niiden kotihoito-ohjeiden mukaan? Tarkoitan sitä, että jos ohjeisiin kuuluu uintia, lenkkeilyä, kuntosalia, niin kiiruusti sitten hankkimaan lastenhoitoapua, että saat itsesi kuntoon. Eihän ne vaivat aina omahoidolla parane, mutta jostain on aloitettava.