Oletko synnyttänyt/ yrittänyt synnyttää yli nelikiloisen lapsen alateitse?

Hyvin meni, pikana tuli Seitsemäs lapsi oli neljä kiloa sata grammaa jotain, synnytys kesti yhteensä tunnin, ja kaikki meni hyvin Tsemppiä sinulle tähän odotuksen loppuaikaan!!

 

Hirveitä kauhukertomuksia täällä... Ite oon synnyttäny kaks n 4.5kg lasta ilman mitään ongelmia. Ponnistus vaiheet kesti 9 min ja 3min. Ei repeämiä, ei edes naarmuja.

 

Keskimmäinen mun viidestä lapsesta oli vähän päälle 4-kiloinen, 4160 g. Hyvin sujui synnytys, kesti 12 tuntia, ponnistus 10 minuuttia, en tarvinnut kivunlievitystä koko aikana, pieni repeämä tuli.

 

En ole koskaan edes ajatellut 4-kiloista isoksi. Onko siinä nyt niin isoa eroa, onko vauva 3,7 vai 4,3? En tiedä. Olen synnyttänyt yhden 4,1-kiloisen ja se oli nopein synnytyksistäni (kolmas lapsi). Sairaalasa tarvitsi kökkiä vain tunnin.

Siskoni on synnyttänyt 5,4-kiloisen ja se oli ollut hänen helpoin synnytyksensä.

Toki isokokoinen vauva tuo aina omat haasteensa synnytykseen, mutta helppojakin voivat tuon kokoiset vauvat olla synnyttää.

Onkohan muuten tilastoa siitä, ovatko hätäsektioidut vauvat minkä kokoisia keskimäärin? Ihan mutuna veikkaan, että koko ei ole kovin ratkaisevaa.

No ihan tilastollisesti tarkastellen neljä kiloa tai yli sen painava vastasyntynyt on "iso", esim. 2010 syntyneistä lapsista 16,7% painoi neljä kiloa tai yli.

 

Sorry, painot vauvoilla siis olleet 3890 g - 4500 g, eli vain 2 olleet parisataa g alle 4n kilon. Hyviä synnytyksiä, reippaita koululaisia tänään, rauhallisia hyvinsyöviä ja pitkiä unia nukkuvia vauvoja olivat. Voi että on joskus IKÄVÄ sitä vauvahommaa!!!!

 

4000g pipo 37cm tyttö tuli alateitse. synnytyksen kesto 5½h ja eppari tehtii ei repeämiä. Esikoinen oli. Oli hyvä kokemus tuo synnytys

 

Itse olen synnyttänyt alakautta 4720g, 4500g ja 4400g painavat lapset, lisäksi pari hieman alle 4 kiloista. Suurimman synnytyksessä tehtiin eppari, mutta nuo 2 seuraavaksi suurinta syntyi ilman repeämiäkin. Ja jokaisesta synnytyksestä olen selvinnyt hengissä.

 

Olen alakautta synnyttänyt kolme lasta, 4340g, 4040g ja 4225g. Kaikki syntyneet alle neljässä tunnissa ja helposti. Ekalta leikattiin väliliha, kuulema turhaan. Ei ole tullu repeytymiä ja olen istunut ja käynyt vessassa normaalisti jo synnytyspäivänä. Olen itse alle 160cm, eli koolla ei ole merkitystä. Mut on kuulema luotu synnyttämään (jätän silti lapsiluvun tähän ).

 

Kolme lasta neljästä ollut yli neljäkiloisia ja jokanen tullut alakautta maailmaan. Ei ollut ongelmia tai mitään. Kertaakaan ei tullut edes pientä haavaa, joka olisi tikkejä tarvinnut. Mäkään en ole pitänyt omia lapsia erityisen suurina (isoin oli 4,5kg) ja lisäksi synnytykset on menneet tosi nopeasti. Viimeisin oli pisin kestolla 6h ja rapiat, muut olleet siinä parin tunnin kieppeillä.

Mulla ainakin lääkäri on raskauden loppuvaiheilla tutkinut lantiota sen verran tarkkaan, että kattonut sen antavan hyvin myöten vauvalle. Enemmän mä olen aina miettinyt, että vauvan asennolla ja äidin pituudella on vaikutusta synnytystapaan. Tai kuulemani mukaan ainakin lyhyillä äideillä synnytys olis hankalampaa. En tiedä varmaksi..

 

[QUOTE="vieras";27140328]Hei. Olen synnyttänyt kahdeksan tervettä lasta, neljä kumpaistakin sukupuolta, alateitse, spontaanein käynnistyksin. Synnytykset kestäneet noin 6 tuntia ja menneet oikein hyvin. Toivotan onnea matkaan sinullekin.[/QUOTE]

Kiitos! Tämä on mulle neljäs synnytys, eli eipä hommassa uutta sinänsä Kookas ja pitkäjalkainen lapsi kuitenkin tulossa, joten komplikaatiovaara on siinä mielessä isompi (lähinnä jos on myös skrode, leveäharteinen jne.). Edelliset tulleet kaikki ongelmitta alakautta, painaneet +-3600 g.

 

Olen synnyttänyt yli 4kg. pojan, kuopuksen, ilman lääkitystä, vain ilokaasulla parissa tunnissa ja oli minusta todella positiivinen kokemus. Eppari jouduttiin tekemään, koska esikoisen jäljiltä oli jo arpikudosta edellisestä epparista ja 2.-3.asteen repeytymistä. Toivuin todella nopeasti, sillä kävelin synnytyssalista itse pois ja olin muutenkin ihan alusta asti aktiivisesti jalkeilla.

 

4,3kg, synnytys kesti 6h. Alkoi supistuksilla. Ei repeemiä, ei tikkejä, ei mitään taisteluarpia

 

Jos kolmas lapsi jo ja lääkäri sitä mieltä, että mahtuu niin tuskin poikkeaa edellisistä synnytyksistä.

Itsellä oli eka synnytys ja koko oli yllätys... kaikki meni niin päin helvettiä kun mennä voi; sentään lapsi jäi henkiin.

 

Esikoinen 4250, synnytys oli kaikinpuolin positiivinen kokemus kolmannen asteen repeämisestä huolimatta. Siinä rytäkässä katkesi sulkijalihaskin joka sitten leikkaussalissa kursittiin kokoon. Toivuin nopeasti eikä jäänyt komplikaatioita, mutta tuon repeämän vuoksi seuraavaa mahdollista tulokasta mittaillaan loppuvaiheessa enempi. Minut kokoonkursinut (yli)lääkäri sanoi, että enempi riippuu äidin kudostyypistä kuin vauvan koosta se miten paljon paikat repeilee.

 

Loppujen lopuksi on se ja sama, kuinka monta nelikiloista kukakin on maailmaan pukannut. Jokaisella on erilainen kipukynnys ja synnytykset on kaikki erilaisia.

Voithan rohkaisuksi kysellä vaikka mitä, mutta vaikutus olla päin vastainen.

Ja muuten, suurin Suomessa alateitse syntynyt vauva löytyy Guinnesin ennätysten kirjasta, painoa reilusti yli 6kg. Hengissä äiti sekä poika.

 

Jäbä painoi 4075 g, mun toka synnytys.Ei ollu tehty painoarvioita.

Synnytyksen kokonaiskestoa en muista (muutaman tunnin), mutta ponnistusvaihe kesti 3 min. En ottanut epiduraalia, kun pärjäsin ilokaasulla niin hyvin. Yksi tikki laitettiin johonkin nirhaumaan, ei repeämiä. Istuin heti synnytyssalissa tyytyväisenä omalla pepullani.

Ei se 4kg automaattisesti tarkoita, etteikö kaikki voisi mennä hyvin. Tsemppiä sulle koitokseen!

 

En kanssa kyllä pelkän painon perusteella miettisi miten vaikuttaa alakautta synnyttämiseen. Itsellä kolme lasta joista kaksi yli neljäkiloisia. Toisella kuitenkin isompi pää ja "uimarin" hartiat kuten kätilö lasta luonnehti. Lisäksi lapsi oli hivenen väärässä asennossa, nämä kaikki kun yhdistetään niin oli paljon vaikeampi synnytettävä kuin toinen yli nelikiloinen, jolla pienempi pää ja tarjotakin kohdallaan. Kaikki syntyivät luomuna, eikä ihmeempiä repeämiä. Itsekään en ole iso kokoinen, joten siläkään ei kauheasti taida olla merkitystä. Toki lantion levydellä sitten taas on.

Synnyttäähän jotkut myös lapsensa jopa peppu edellä, luusin sen olevan kuitenkin hankalampaa.

 

Kuopus painoi 4050g syntyessään käynnistettiin kalvojen puhkaisulla rv 38+4 suurehkon kokoarvion vuoksi (38+2 = 4100g).

Lääkäri oli sitämieltä että turha ottaa mitään riskiä suuresta koosta.

Syntyi "helposti" ei repeämiä tai nihraumia. Järkyttävät peräpukamat kylläkin..

 

4185g, synnytys 5h, imukupilla autettiin, väliliha leikattiin, ei muuta, toivuin parissa päivässä siitä. vauvalla ei ongelmia, minun ongelmat johtuivat istukan irtoamattomuudesta.

 

Mulla on kaksi lasta ja molemmat on syntyneet yli nelikiloisena. Kuopus oli suurempi.

Esikoinen syntyi viikolla 39, lapsivedet meni kotona. Lapsivesien menosta 2 h päästä oltiin sairaalassa ja siitä 3 h päästä esikoinen syntyi. Syntyi niin vauhdilla ettei kätilö pysynyt mukana ja jäi kivunlievitys saamatta.
Ei tikkejä, ei repeämiä.

Kuopus syntyi 2 vko ennen laskettua aikaa, kun synnytys käynnistettiin vauvan suuren koon vuoksi, painoarvio oli yli 4 kg. Synnytys kesti noin noin 2 tuntia, tällä kertaa kerkesin saada kohdunkaulanpuudutteen 10 min ennen lapsen syntymää. Ei tikkejä eikä repeämiä.

Ponnistaminenhan noissa oli, mutta ponnistusvaihe oli silti täysin kivuton verrattuna noihin avautumisvaiheisiin, jotka molemmat siis meni ilman kivunlievitystä.

 

Toka lapsi painoi 4100g ja kolmas 4500g. Ei mitään ongelmia. Molemmat synnytykset kesti 3h josta ponnistusvaihe 7 min. Tokalla tikatiin pari tikkiä ja kolmannesta ei mitään. Että paljon helpompia nää oli kun se eka, joka painoi 3200g. Kesti 17h ja repeämiä tuli ihan reilusti.

 

Onkohan sillä koolla YLEISESTI ottaen niin suurta merkitystä siihen miten synnytys menee. Oma vauva oli alle 3kg ja silti tuli repeämiä, synnytys oli kivulias ja jouduttiin käynnistämään.

 

Kolme viikkoa sitten synnytin tytön, tasan 4500g ja pituutta 51cm. Päänympärys 37. Imukupilla autettiin vauhdilla ulos vauvan korkeiden sydänäänien takia.

Epparia ei tehty, pieni repeämä välilihaan, muutama tikki. Viikon päästä ei enää minkäänlaisia kipuja ja ne mitä heti synnytyksen jälkeen oli oli kyllä tosi vähäisiä. Ne jälkisupistukset teki enemmän kipeää, kuin mikään muu.

 

yritin kyllä..ponnistusvaihe kesti 2h, todella kivulias. Imukuppia ei otettu lopuksi koska poika oli nenä edellä tulossa, eli leikattiin sitten. Kaikkien yllätyksesksi poika oli tosiaan iso (4760g ja 57cm) , jos imukuppia olisi käytetty niin luultavasti ois huonosti käynyt. Seuraava leikattiinkin sitten suunnitellulla sektiolla ja 4460g tyttö tuli

 

Mulla meni tää nuorin 10 päivää yli lasketun ajan ja käynnistettiin vihdoin synnytys, kun kokoarvio oli 4,6kg. Synnytys oli aika helppo, kesti 7h, josta ponnistin muistaakseni 12 minuuttia. Ei repeämiä tms. Tyttö painoi onneks vain 4,2kg