[QUOTE="mamma";27113893]Onnittelut helpoista lapsista
Jos sinulla olisi sellainen lapsi, joka vaatii sen tarkan rytmityksen, olisi hän sen kyllä sinulle opettanut
Kyllä siinä vaiheessa, kun elämä on yhtä huutoa, itkua ja kiukkua lapsen kanssa, pistää miettimään mikä tässä oikein mättää ja monella se ratkaisu, sekä helpotus löytyy niistä rytmeistä. Meillä ainakin ne on otettu käyttöön vasta kun mikään muu ei ole auttanut, toisin sanoen lapsi on opettanut meille sen, et hän tarvii ennustettavuutta ja rytmiä. Silloin on elämä helpottanut huomattavasti
[/QUOTE]
On meilläkin rytmi siinä mielessä, että lapset on syöneet ja nukkuneet suht samoihin aikoihin joka päivä.
Mutta sillä, missä he syövät tai nukkuvat, ei oo ollut merkitystä. Päikkärit rattaissa, autossa, kyläpaikan sohvalla, kotona...ei väliä. Ruoka kotona, ravintolassa, puistonpenkillä, auton takapenkillä...ihan sama
. Yöunille meno kotona, mummolassa, mökillä, tms...ei väliä, kunhan löytyy sänky jossa voi pötkötellä. Ollaan menty aina, ihan pikkuvauvojenkin kanssa, joten lapset ovat siihen tottuneet, samaan tapaan kuin jotkut tottuu tiukkaan toistuvaan rutiiniin.
Väitän ihan oikeasti, että moni lapsi opetetaan siihen, että tietty asia tapahtuu tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Aina. Ja että aika usein äiti on se, joka on rytmeistä riippuvainen: äiti päättää, että lapsi ei esim. nuku päikkäreitä kuin kotona, ja siitä pidetään sitten kiinni. Eli äiti on liian arka lähtemään liikenteeseen kun lapsi on pieni, ja pian se sitten alkaakin olla tosi hankalaa, kun lapsi on opetettu tiettyihin rutiineihin.
Ihan oikeasti jotkut tekemällä tekee arjesta hankalaa.
Toki on olemassa myös lapsia, joille rutiinit on erittäin tärkeitä. Mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin äitejä, joille on tärkeää, että kaikki menee justiinsa kuten he haluavat.