Ystävän kanssa edes joskus ilman lapsia!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kurrrrpitsa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis ystäväni kyllä haluaisi mennä ilman lapsia vaikka mihin.
Ja siis kyseessä ei todellakaan ole joka lauantainen juttu, saati edes sen kerran kuussa.
Jos luitte kunnolla niin mullakin on lapset kutakuinkin aina mukana kaikessa kun olen yh.
Mutta kun ehdotan ja annan valinnanvaraakin niin ei koskaan.

Ja ystäväni esim. otti kerran vapaata töistä (itselläni oli vapaa vkl sillon), valehteli miehelleen(joka myös töissä sillon), vei lapset päiväkotiin ja me lähdettiin shoppailemaan naapurikaupunkiin päiväksi.
Tavarat ilmeisesti jemmas ja kertoi ostaneensa sitten joskus toiste.

Musta TAAS jälleen kerran on outoa et se mies ei saa täällä juurikaan kritiikkiä vaan minä tai se asianhaara et joskus jotain haluais tehdä ihan ilman lapsia.
Ja tosiaan kyseessä muutamien tuntien kirpparikierros ja kahvittelu.

Ja kyllä se tapaamisen luonne muuttuu radikaalisti jos siinä on lapsia mukana.
Näin se vaan on!
 
Tuli vaan mieleen, että jos otsikko olisi ollut "Haluan joskus päästä ilman lapsia" niin eiköhän heti olis hyökätty kimppuun, että miksi niitä lapsia pitää tehdä jos niiden kanssa ei halua olla... Tai jotain muuta ihan yhtä tyhmää vastaavaa!
 
No kun edes yhden PUHELUN saisi puhuttua, jossa ei puhuttaisi koko ajan siitä ihmeellisesti ja ah niin saakelin erityisestä lapsesta.

Mä luulin, että se on vaan sitä, kun on tuore äiti ja vauva on pieni. Jo eipä ollut. Vauva on kohta 2v ja sama saakelin meno vaan jatkuu.

Lapsi sitä, lapsi tätä ja lapsi vähän totakin. Ja sitten vielä sitä, tätä ja tota vähän lisää.

Seuraavan kerran, kun alkaa puhe tästä lapsesta, mä aloitan puheet mun koirista. Joka kerta.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
No kun edes yhden PUHELUN saisi puhuttua, jossa ei puhuttaisi koko ajan siitä ihmeellisesti ja ah niin saakelin erityisestä lapsesta.

Mä luulin, että se on vaan sitä, kun on tuore äiti ja vauva on pieni. Jo eipä ollut. Vauva on kohta 2v ja sama saakelin meno vaan jatkuu.

Lapsi sitä, lapsi tätä ja lapsi vähän totakin. Ja sitten vielä sitä, tätä ja tota vähän lisää.

Seuraavan kerran, kun alkaa puhe tästä lapsesta, mä aloitan puheet mun koirista. Joka kerta.

Joillain äideillä on niin pienet piirit, ettei muusta maailmasta pysty puhumaan, kun ei tiedä siitä mitään :D
 
Tuli vaan mieleen, että jos otsikko olisi ollut "Haluan joskus päästä ilman lapsia" niin eiköhän heti olis hyökätty kimppuun, että miksi niitä lapsia pitää tehdä jos niiden kanssa ei halua olla... Tai jotain muuta ihan yhtä tyhmää vastaavaa!

Niinpä.

Johan täällä nyt jotkut jaksaa urputtaa asiasta.
Mä en vaan tajua, että miten joku jaksaa olla saman ihmisen kanssa 24/7, oli se sit oma lapsi tai ihan kuka tahansa.
Mä ainaki kuolen ihan kenen tahansa seurassa, jopa omien lasteni.
Pakko niistä on joskus päästä kauas pois, että jaksaa taas olla läsnä.

Ja edelleen siis,vietän lapsieni kanssa hyvin paljon aikaa.
Harvoin ovat mummolassa hoidossa ja muita hoitajia ei ole koskaan sit ollutkaan.

Hiukan vaan mietityttää et miten tollaset lapset koskaan pärjää yksin missään asiassa, jotka eivät ole ÄIDISTÄÄN erossa 5minuuttiakaan??
 
No kun edes yhden PUHELUN saisi puhuttua, jossa ei puhuttaisi koko ajan siitä ihmeellisesti ja ah niin saakelin erityisestä lapsesta.

Mä luulin, että se on vaan sitä, kun on tuore äiti ja vauva on pieni. Jo eipä ollut. Vauva on kohta 2v ja sama saakelin meno vaan jatkuu.

Lapsi sitä, lapsi tätä ja lapsi vähän totakin. Ja sitten vielä sitä, tätä ja tota vähän lisää.

Seuraavan kerran, kun alkaa puhe tästä lapsesta, mä aloitan puheet mun koirista. Joka kerta.

Joo.

"Miten menee, mitä sulle kuuluu?".

"Iidamatias sitä ja tätä ja tuota ja sellaista, päläpäläpälä, Iidamatias oppi diipadaapaliibalaaba, Iidamatias sanoi että blaablaablaa ja sitä sun tätä.....".

"Joo. Mutta mitä SULLE kuuluu, miten SULLA menee?".

Eikä se toinen osapuoli ymmärrä kysymystä. Juurihan hän mielestään siihen vastasi.

On silleen aika creepyä, kun jotkut ei erota itseään lapsistaan.
 
Joo.

"Miten menee, mitä sulle kuuluu?".

"Iidamatias sitä ja tätä ja tuota ja sellaista, päläpäläpälä, Iidamatias oppi diipadaapaliibalaaba, Iidamatias sanoi että blaablaablaa ja sitä sun tätä.....".

"Joo. Mutta mitä SULLE kuuluu, miten SULLA menee?".

Eikä se toinen osapuoli ymmärrä kysymystä. Juurihan hän mielestään siihen vastasi.

On silleen aika creepyä, kun jotkut ei erota itseään lapsistaan.

Mä olen ottanut asian jopa ihan puheeksi. Mutta tämäpä äiti on vain ylpeä siitä, että on niin tiiviissä "väleissä" lapsensa kanssa.

Toisaalta mitä muutakaan voi odottaa, kun aikuisen naisen napanuora on vielä siinä omassakin äidissä kiinni...eipä ihme, jos se sitten on ikuisuuden kiinni siinä lapsessakin.
 
Siis ystäväni kyllä haluaisi mennä ilman lapsia vaikka mihin.
Ja siis kyseessä ei todellakaan ole joka lauantainen juttu, saati edes sen kerran kuussa.
Jos luitte kunnolla niin mullakin on lapset kutakuinkin aina mukana kaikessa kun olen yh.
Mutta kun ehdotan ja annan valinnanvaraakin niin ei koskaan.

Ja ystäväni esim. otti kerran vapaata töistä (itselläni oli vapaa vkl sillon), valehteli miehelleen(joka myös töissä sillon), vei lapset päiväkotiin ja me lähdettiin shoppailemaan naapurikaupunkiin päiväksi.
Tavarat ilmeisesti jemmas ja kertoi ostaneensa sitten joskus toiste.

Musta TAAS jälleen kerran on outoa et se mies ei saa täällä juurikaan kritiikkiä vaan minä tai se asianhaara et joskus jotain haluais tehdä ihan ilman lapsia.
Ja tosiaan kyseessä muutamien tuntien kirpparikierros ja kahvittelu.

Ja kyllä se tapaamisen luonne muuttuu radikaalisti jos siinä on lapsia mukana.
Näin se vaan on!

mä en kritisoi sua enkä miestä. Luehan oma kommenttisi, että onko normaalia ja mukavaa jos ei halua olla ilman lapsiaan.... Minusta ei kovin nätisti kirjoittettu.
Jokainen voi valita millaisessa parisuhteessa elää, ne on niitä valintoja . Te olette ystäväsi kanssa valinneet eri reitit ja teidän on vaan yritettävä löytää kompromissi. Toisen miestä en lähtis kritisoimaan niin kauan kuin yhdessä haluavat elää.
Ja se, ettei halua olla vapaalla ilman lapsia ei tarkoita sitä, ettei ne koskaan olis ilman äitiä. Suurin osa lienee hoidossa tai ainakin jossain kerhossa ja harrastuksessa. Pienen lapsen ei minusta edes tarvitse olla erossa, mutta nämä on taas niitä mielipidekysymyksiä.
 
[QUOTE="niin";27040183]mä en kritisoi sua enkä miestä. Luehan oma kommenttisi, että onko normaalia ja mukavaa jos ei halua olla ilman lapsiaan.... Minusta ei kovin nätisti kirjoittettu.
Jokainen voi valita millaisessa parisuhteessa elää, ne on niitä valintoja . Te olette ystäväsi kanssa valinneet eri reitit ja teidän on vaan yritettävä löytää kompromissi. Toisen miestä en lähtis kritisoimaan niin kauan kuin yhdessä haluavat elää.
Ja se, ettei halua olla vapaalla ilman lapsia ei tarkoita sitä, ettei ne koskaan olis ilman äitiä. Suurin osa lienee hoidossa tai ainakin jossain kerhossa ja harrastuksessa. Pienen lapsen ei minusta edes tarvitse olla erossa, mutta nämä on taas niitä mielipidekysymyksiä.[/QUOTE]

Jos se "toisten tapa elää" olisi se, että kaverin mies raiskaa vaimonsa pari kertaa viikossa ja nyrkittelee silloin tällöin, niin olisiko kyseessä se, että "he ovat valinneet vain erilaisen reitin" vai olisiko jo kenties mahdollista vähän kritisoida sitä miestäkin? Henkistäkin valtaa voi käyttää toisiin ihmisiin, ja jos sellaista käytöstä ei kaverit saa kritisoida, niin mitä sitten? Odotellaan sivusta kunnes tilanne mahdollisesti pahenee?

Kyllä vaan saa kertoa jos ärsyttää ja saa kertoa jos tuntuu, että kaverin mies tekee kaverille hallaa.
 
Jos se "toisten tapa elää" olisi se, että kaverin mies raiskaa vaimonsa pari kertaa viikossa ja nyrkittelee silloin tällöin, niin olisiko kyseessä se, että "he ovat valinneet vain erilaisen reitin" vai olisiko jo kenties mahdollista vähän kritisoida sitä miestäkin? Henkistäkin valtaa voi käyttää toisiin ihmisiin, ja jos sellaista käytöstä ei kaverit saa kritisoida, niin mitä sitten? Odotellaan sivusta kunnes tilanne mahdollisesti pahenee?

Kyllä vaan saa kertoa jos ärsyttää ja saa kertoa jos tuntuu, että kaverin mies tekee kaverille hallaa.

Tässä ei puhuta mistään rikollisesta tai laittomasta vaan lastenhoidosta. Pientä suhteellisuudentajua.
 

Yhteistyössä