Itsesäälissä rypevät ihmiset ärsyttää!

["vieras"]

Ai että on rasittavia nämä "vitsi mä oon läski" ja "että mä oon ruma" -ihmiset. Mitä siihen pitäisi vastata? Et oo => byhyy, se mitätöi mun kokemuksen ja kieltää mun tunteet. Jaa no niin kai sit oot => byhyy vielä enemmän. Miksi susta tuntuu siltä => lisää itsesäälissä piehtarointia ja itseruoskintaa. Mitä sais olla?

Kyllähän jokaisella on heikot kohtansa ja oman itsetunnon ongelmakohdista saa tietysti jutella läheisten kanssa, mut tuollainen itsesäälissä vellominen ja itsensä morkkaaminen, mikä on sen tarkoitus ja miten siihen kuuluisi reagoida?

 

[Mep]

Kalastellaan kehuja ainakin osittain (no et oo yhtään läski hei...) tai sitten on itsetunnossa oikeasti vikaa. Aika usein noita "mä oon ruma" kuulee teinien suusta. Epävarmuuttahan se on.

 

["vieras"]

Tuntuu, että varsinkin teineillä tuo on yleinen tapa kalastella kehuja, vaikkei oikeasti epävarma olisikaan. Jotain huomionhakua se vaikuttais usein olevan.

 

[Keittiönoita]

Mulla ei onneksi ole tuttavapiirissä tuollaisia, mutta on ollut niitä, joilta mikään ei koskaan kuitenkaan onnistu ja sen vuoksi ei koskaan kannata yhtään mitään yrittääkään. Niitä, jotka sanovat "hyvähän sun on sanoa, kun sulta onnistuu" eivätkä korvaansa lotkauta sille, että vastaa "juu, niin onnistuu, kun olen 3 vuotta opetellut ja harjoitellut".

 

[Anatolia]

Itsesääli ja ruikutus on kyllä erittäin, erittäin luotaantyöntäviä ominaisuuksia ihmisessä.

Ihan vaan pari kertaa on tehnyt mieli esim. naamakirjassa kommentoida "niin oletkin", kun joku (aina se sama) valittaa että mä oon kauhee läski, mä oon niin huono äiti, yms. Mutten ole uskaltanut. Päähäntaputtelujahan sillä kalastetaan; kehuja siitä, että ethän sä oo läski, ja sinähän oot oikea superäiti, ihailen sinua. Blaah. Sanois itse itselleen (kuten minä teen ) että hitto mähän olen kaiken kaikkiaan oikein kelpo mutsi, niin ei tarvitsisi kalastella kehuja muilta, ja yrittää naamioida kehujen kalastelua joksikin muuksi.

 

["Beep"]

Itsesääli ja ruikutus on kyllä erittäin, erittäin luotaantyöntäviä ominaisuuksia ihmisessä.

Ihan vaan pari kertaa on tehnyt mieli esim. naamakirjassa kommentoida "niin oletkin", kun joku (aina se sama) valittaa että mä oon kauhee läski, mä oon niin huono äiti, yms. Mutten ole uskaltanut. Päähäntaputtelujahan sillä kalastetaan; kehuja siitä, että ethän sä oo läski, ja sinähän oot oikea superäiti, ihailen sinua. Blaah. Sanois itse itselleen (kuten minä teen ) että hitto mähän olen kaiken kaikkiaan oikein kelpo mutsi, niin ei tarvitsisi kalastella kehuja muilta, ja yrittää naamioida kehujen kalastelua joksikin muuksi.

Samaa mieltä!