tuli toisesta ketjusta mieleen.. luunapeista & tukistamisesta

[QUOTE="Vieras";26877855]Noh, mitäpä teini oppii kun ensin aukoo päätään ja saakin sitten tuhdisti turpaan? Ei auo enää. Toki toinen vaihtoehto on alkaa karatekaksi ja aukoa päätään ja antaa kaupan päälle turpaan. Kunnes poliisisetä saa sitten kiinni ja voi tämä kokeilla vankilassa toimiiko tekniikka.[/QUOTE]

Niin siis miten tämä liittyi taas yhtään mihinkään? Kuka antaa tuhdisti turpaan ja miksi? Ja miksi teini siis aukoo päätään?

 

Niin siis miten tämä liittyi taas yhtään mihinkään? Kuka antaa tuhdisti turpaan ja miksi? Ja miksi teini siis aukoo päätään?

No se on sellanen kadun laki. Yksin herra tietää mikä takia ne teinit alkaa kadulla vieraille ihmisille päätään aukomaan. Ehkä ne tahtoo selkään?

 

[QUOTE="Vieras";26877887]No se on sellanen kadun laki. Yksin herra tietää mikä takia ne teinit alkaa kadulla vieraille ihmisille päätään aukomaan. Ehkä ne tahtoo selkään?[/QUOTE]

En edelleenkään ymmärrä, mitä tälla haetaan? Miten sinusta se teini ansaitsee turpaansa, jos hän aukoo päätään kadulla, mutta jos hän antaa jollekin turpaan, jos joku hänelle aukoo päätään, se on väärin ja siitä joutuu vankilaan?

 

En edelleenkään ymmärrä, mitä tälla haetaan? Miten sinusta se teini ansaitsee turpaansa, jos hän aukoo päätään kadulla, mutta jos hän antaa jollekin turpaan, jos joku hänelle aukoo päätään, se on väärin ja siitä joutuu vankilaan?

Siitä ei vaan kaikki tykkää. Eikä kukaan hänelle päätä auo, hän vaan ihan itse molemmissa tapauksissa. Tämä muuten pätee myös ihan virallisesti aikuisiin.

 

Mitä sellaisia keinoja lastenhoitajilla on käytössään joita vanhemmat eivät voisi käyttää? Jos lapset saadaan päiväkodissa ruotuun ilman nipsautteluja ja napsautteluja niin kannattasko vaikka kysästä että miten se onnistuu ja soveltaa kotona?

 

[QUOTE="Vieras";26877958]Siitä ei vaan kaikki tykkää. Eikä kukaan hänelle päätä auo, hän vaan ihan itse molemmissa tapauksissa. Tämä muuten pätee myös ihan virallisesti aikuisiin.[/QUOTE]

Mistä ei tykkää? Pään aukomisesta? Ja se liittyi nyt aiheeseen miten?

Minä tuolla edellisellä sivulla muistaakseni sanoin, että jos se fyysinen kuri on ainoa keino, jolla lapselle/teinille voi jotain, noinhan siinä tietenkin käy. Siksi juuri pitäisikin olla muitakin keinoja. Pätee myös pään aukomiseen.

 

[QUOTE="vieras";26877962]Mitä sellaisia keinoja lastenhoitajilla on käytössään joita vanhemmat eivät voisi käyttää? Jos lapset saadaan päiväkodissa ruotuun ilman nipsautteluja ja napsautteluja niin kannattasko vaikka kysästä että miten se onnistuu ja soveltaa kotona?[/QUOTE]

Tätä minäkin tuolla jo kysyin muutaman kerran, mutta sain vain vastaukseksi jonkun mystisen ammattitaidon. Se on ilmeisesti jotain sellaista, joka asuu hoitopaikan aitojen sisäpuolella, jota ei voi muualla käyttää.

 

Mistä ei tykkää? Pään aukomisesta? Ja se liittyi nyt aiheeseen miten?

Minä tuolla edellisellä sivulla muistaakseni sanoin, että jos se fyysinen kuri on ainoa keino, jolla lapselle/teinille voi jotain, noinhan siinä tietenkin käy. Siksi juuri pitäisikin olla muitakin keinoja. Pätee myös pään aukomiseen.

okei okei! Lähti vähän lapasesta. Kuitenkin se menee niin että joku ne kurittomatkin pistää kuriin, vaikka väkisin.

 

Mitäs järkeä on sitten tarttua siihen tukkaan? Noin yleensäkään? Eikö ole tarkoitus opettaa lapselle ettei hänen tekoaan suvaita? Mitä se hiuksiin tarttuminen opettaa? ( jos muka ei kipua mitä en usko )

Kuvitteellinen tilanne. Lapsi riehuu eikä tottele. Otat käsistä kiinni ja yrität kertoa lapselle mikä on mennyt vikaan ja miten pitäisi toimia, mutta lapsi vain rimpuilee ja nakkelee niskojaan ei kuuntele lainkaan. Otat lasta kiinni tukasta korvien viereltä, otat katsekontaktin lapseen, lapsi katsoo silimiin ja kuuntelee. Saat sanottua sanomasi ja lapsi ainakin hetken käyttäytyy nätisti, kun tietää että olet tosissasi ja miten oletat hänen jatkossa käyttäytyvän.

 

En jaksanut koko ketjua lukea, mutta itse olen saanut kuritusta ruumiillisessa muodossa lapsuudessani. Mitään hyötyä siitä ei ollut, mutta uhmani nousi. Naapuriin karkasin uudelleen, vaikka sain siitä selkääni. Kun en tehnyt läksyjä silloin, kun isäni niin määräsi, niin sain selkääni. En tosin tehnyt läksyjä sittenkään, vaan tein ne kun halusin.

Tämän kokemukseni myötä olen omien lasteni kohdalla toteuttanut keskustelevaa kasvatusta. Joskus huutamalla, mutta yleisimmin puhumalla. Lapsentasoisesti asioista puhumiseen ja syiden/seurauksien ymmärtämiseen tähtäävä kasvatus tuottaa ihan saman tuloksen, kuin luunapit ja tukistuksetkin. Ihan pienet lapset vain siirretään pois kielletyn tekemisen parista vaikka sen sata ja tuhat kertaa, mutta jossain vaiheessa hän ymmärtää, että näin ei vain menetellä.

Anteeksi vain ap ja muut asiasta samoin ajattelevat, mutta itse olen tullut siihen tulokseen, että väkivalta (myös ne luunapit ja tukistukset) otetaan käyttöön silloin, kun muut keinot ihmisellä loppuvat.

 

Ja tuota ei voi tehdä kädestä kiinni ottamalla, koska..? Meillä suurimman osan vuodesta lapsilla on ulkona pipo tai muu hattu, joten se ei todellakaan olisi edes se nopein paikka ottaa hätätilanteessa kiinni. Ja jos joku joskus noin tekisikin, en laskisi sitä tässä puhuttavaan tukistamiseen.

No itse en 4-vuotiaana uskonut vaan menin yhä uudestaan tielle kunnes sain tukkapöllyä. En edes yrittänyt sen jälkeen. Mikset laskisi tässä puhuttavaan tukistamiseen? Tuo tilanne oli juurikin sellainen, jossa tukistamisen hyväksyn. En hyväksy, että jokaisessa tilanteessa tukistetaan, vaan jos tilanne on selkeästi lapselta sellainen, että joku voi vahingoittua tai lapsi itse voi vahingoittua, niin silloin voin sen hyväksyä. Siitähän on kyse, kun puhutaan ÄÄRIMMÄISISTÄ keinoista äärimmäisissä tilanteissa.

 

Mä sanon että tukistus on tyhmiä varten. Omani täyttää 5v ja toidellakin on rajat vaikkei häntä kuriteta fyysisesti. Mua on kuritettu ja se ei mulle opettanu kun sen että omalleni en sellasta tee. Lapsellakin on ihmisarvo siinä kun aikusella ja oikeus siihen että ei satuteta kasvatusmielessä. Se jo on ristiriita lapselle että toisen satuttamisesta saa saman rangaistuksen. Ei se lapsi tajua miksi tukistetaan vaikka hän ei saa toista tukasta ottaa tai kissaa repiä. Opetan poikaa arvostamaan itseään ja muita, en satuttamaan.

 

[QUOTE="vieras";26878209]No itse en 4-vuotiaana uskonut vaan menin yhä uudestaan tielle kunnes sain tukkapöllyä. En edes yrittänyt sen jälkeen. Mikset laskisi tässä puhuttavaan tukistamiseen? Tuo tilanne oli juurikin sellainen, jossa tukistamisen hyväksyn. En hyväksy, että jokaisessa tilanteessa tukistetaan, vaan jos tilanne on selkeästi lapselta sellainen, että joku voi vahingoittua tai lapsi itse voi vahingoittua, niin silloin voin sen hyväksyä. Siitähän on kyse, kun puhutaan ÄÄRIMMÄISISTÄ keinoista äärimmäisissä tilanteissa.[/QUOTE]

Ja mä 3v menin tielle aina vaikka sain selkääni. Eipä auttanu piiska. Uhmaa vaan nosti. Ja ikä toi viisautta, ei lapsuuden piiskaaminen.

 

Tätä minäkin tuolla jo kysyin muutaman kerran, mutta sain vain vastaukseksi jonkun mystisen ammattitaidon. Se on ilmeisesti jotain sellaista, joka asuu hoitopaikan aitojen sisäpuolella, jota ei voi muualla käyttää.

En tiedä, millaisia tilanteita voisi hoitopaikassa tulla eteen, jossa lasta pitäisi tukistaa. Eikö paikkojen siellä pitäis olla turvallisia? Hieman eri juttu kuin hoitopaikan aitojen ulkopuolella, jossa lapsi voi oikeasti satuttaa itsensä kun ei noudata sääntöjä.

Tai aletaanpa miettiä tätäkin. Riippuu tietty lapsesta, eikö olis parempikin joissain vapaan kasvatuksen saaneissa lapsissa se, että hoitajilla olis oikeus siihen ruumiilliseen kuritukseen, jos vanhempien kotikasvatuksen tuloksena lapsi ei tottelisi mitään ja toistuvasti vahingoittaisi muita ihmisiä? Ja vanhemmat ei suostuisi kovempia otteita käyttämään?

 

[QUOTE="haha";26874083]Eli et vain osaa vastata kysymykseen joka sinulle esitettiin.[/QUOTE]

No koska sitä vastausta ei selvästikään ole.

 

[QUOTE="vieras";26878246]En tiedä, millaisia tilanteita voisi hoitopaikassa tulla eteen, jossa lasta pitäisi tukistaa. Eikö paikkojen siellä pitäis olla turvallisia? Hieman eri juttu kuin hoitopaikan aitojen ulkopuolella, jossa lapsi voi oikeasti satuttaa itsensä kun ei noudata sääntöjä.

Tai aletaanpa miettiä tätäkin. Riippuu tietty lapsesta, eikö olis parempikin joissain vapaan kasvatuksen saaneissa lapsissa se, että hoitajilla olis oikeus siihen ruumiilliseen kuritukseen, jos vanhempien kotikasvatuksen tuloksena lapsi ei tottelisi mitään ja toistuvasti vahingoittaisi muita ihmisiä? Ja vanhemmat ei suostuisi kovempia otteita käyttämään?[/QUOTE]

Eihän tuossa tekstissäsi ole mitään järkeä, sori vaan. Eikös sen kodin pitäisi olla lapselle se maailman turvallisin paikka koko planeetalla?

 

Ja mä 3v menin tielle aina vaikka sain selkääni. Eipä auttanu piiska. Uhmaa vaan nosti. Ja ikä toi viisautta, ei lapsuuden piiskaaminen.

No, minä taas 4-vuotiaana tarvitsin sen tukkapöllyn. Onnekseni vanhemmat ei siinä tilanteessa alkaneet odottaa mun vanhenemistani, olis voinut käydä niin etten olis täällä tänä päivänä jakamassa kokemuksiani...

 

Eihän tuossa tekstissäsi ole mitään järkeä, sori vaan. Eikös sen kodin pitäisi olla lapselle se maailman turvallisin paikka koko planeetalla?

Ai niin, oops!

 

No koska sitä vastausta ei selvästikään ole.

Kysyin jo aiemmin että mitä tarkoitat? Mä olen jo aika monesti vastannut tähän ketjuun hei rakkaat

 

[QUOTE="vieras";26878316]No, minä taas 4-vuotiaana tarvitsin sen tukkapöllyn. Onnekseni vanhemmat ei siinä tilanteessa alkaneet odottaa mun vanhenemistani, olis voinut käydä niin etten olis täällä tänä päivänä jakamassa kokemuksiani...[/QUOTE]

Kasvatus aikoinaan oli erilaista kuin nykyisin. Ihmisten tietotaito ja kokemukset karttuvat, joten myös menettelytapojen pitäisi niiden myötä muuttua. Pointti tässä mulla on se, että jotenkin muuten lapsen juoksentelu tielle pitää pystyä estämään, kuin tukistamalla - tilanteesta ja ympäristöstä riippuen eri tavoin. Mutta lapsen valvonta ja keskustelu hänen kanssaan ikätasoisesti olisivat mun mielestäni niitä avainsanoja.

 

Kysyin jo aiemmin että mitä tarkoitat? Mä olen jo aika monesti vastannut tähän ketjuun hei rakkaat

Niin että mitä mä sitten teen? Lue se mun kysymys uudestaan, en kysynyt mikä teidän tarhassa on ok vai missä se oli...

Aina löytyy muita keinoja? Niin millä tavalla saan lapsen heti irti jos puree lujasti? Tai puree vaikka vauvaa? Kun en saa häntä riuhtaista irti (se muuten ei kannata jos on kova puruote, siksi se niskavilloista ottaminen/leuoista/poskista on parempi, että nimenomaan AUKAISEE suun)tai millään tavalla puolustautua/puolustaa voimakeinoin?

 

Niin että mitä mä sitten teen? Lue se mun kysymys uudestaan, en kysynyt mikä teidän tarhassa on ok vai missä se oli...

Aina löytyy muita keinoja? Niin millä tavalla saan lapsen heti irti jos puree lujasti? Tai puree vaikka vauvaa? Kun en saa häntä riuhtaista irti (se muuten ei kannata jos on kova puruote, siksi se niskavilloista ottaminen/leuoista/poskista on parempi, että nimenomaan AUKAISEE suun)tai millään tavalla puolustautua/puolustaa voimakeinoin?

Onko sulle siis käynyt näin vai kysytkö muuten vain?

 

Tuli tässä mieleen sellanenkin asia... Jos luunapit ja tukkapölly olisi sallittu, saattaisi se ehkäistä pahemmalta vanhemman pimahtamiselta ja/tai lapsen todelliselta pahoinpitelyltä.

Tukkapöllyä mulle ei lapsena annettu, luunappeja tuli ja jonkun kerran risustakin. Omia lapsia en ole ruumiillisesti kurittanut, mutta voi että olisi eräänkin kerran tehnyt mieli! Silloin olisi lapsen tahallinen uhmittelu ja rajojen kokeilu saatu alkuunsa loppumaan. Jonkunkin kerran kävi sitten niin, että äidin päreet paloi ja piti karjua naama punaisena. Seuraus: lapsi pelästyy ja huutaa yhtä kovaa.

 

Kasvatus aikoinaan oli erilaista kuin nykyisin. Ihmisten tietotaito ja kokemukset karttuvat, joten myös menettelytapojen pitäisi niiden myötä muuttua. Pointti tässä mulla on se, että jotenkin muuten lapsen juoksentelu tielle pitää pystyä estämään, kuin tukistamalla - tilanteesta ja ympäristöstä riippuen eri tavoin. Mutta lapsen valvonta ja keskustelu hänen kanssaan ikätasoisesti olisivat mun mielestäni niitä avainsanoja.

No, ennen lapset kunnioittivat vanhempiaan ja noudattivat sääntöjä, nykyään yhä useampi ei. Oisko aika miettiä, ollaanko menossa oikeaan suuntaan? 4-vuotias ei ymmärrä, että voi kuolla autotiellä. 4-vuotias on aika vikkelä ja jos autotielle on 50m matkaa ja lapsia on valvottavana muitakin, niin vahinko voi joskus tapahtua. Mieluummin opetan lapseni vaikka sitten pelon kautta tuossa tilanteessa olemaan menemättä sinne tielle, kuin otan pienenkään riskin että sinne juoksee eikä ole sen jälkeen täällä touhuamassa.

 

Onko sulle siis käynyt näin vai kysytkö muuten vain?

Mitä sillä on merkistystä?!
Vastaa nyt kun muita keinoja kerran on!