onko mitään mahdollisuutta parisuhteeseen vai olenko loppuelämäni yksin?

Tilastot eivät tue tätä väitettä. Suurin osa ei suinkaan harrasta seksiä 14-vuotiaana, vaan muistaakseni joskus 17 vuoden paikkeilla tai jopa myöhemmin - siis aikuisina. Kannattaa mieluummin lukea vaikka Väestöliiton tekemiä tutkimuksia kuin uskonnollisten järjestöjen propagandalehtisiä

perustin tuon väitteen kyllä ihan kavereiden kokemuksille ja kyselyyn minkä täällä eilen näin, jossa kaikki olivat siinä 14-vuoden hujakoilla aloittaneet seksielämän. Mutta jos haluat laittaa minut uskonnollinen hörhö muotiin niin siitä vaan

ja toiseen kysymykseesi vastaus. En edes oleta että henkilö joka on harrastanut seksiä monien ihmisten kanssa ymmärtäisi sen tunteen mikä tulee siitä että tämä asia on jaettu vain tämän kumppanin kanssa ja se on meidän oma "salaisuutemme" Hyvähän se on että monia ei haittaa toisten edelliset puolisot, koska kuitenkin suurimmalla osalla niitä on.

 

perustin tuon väitteen kyllä ihan kavereiden kokemuksille ja kyselyyn minkä täällä eilen näin, jossa kaikki olivat siinä 14-vuoden hujakoilla aloittaneet seksielämän. Mutta jos haluat laittaa minut uskonnollinen hörhö muotiin niin siitä vaan

ja toiseen kysymykseesi vastaus. En edes oleta että henkilö joka on harrastanut seksiä monien ihmisten kanssa ymmärtäisi sen tunteen mikä tulee siitä että tämä asia on jaettu vain tämän kumppanin kanssa ja se on meidän oma "salaisuutemme" Hyvähän se on että monia ei haittaa toisten edelliset puolisot, koska kuitenkin suurimmalla osalla niitä on.

Tuo kirjoittamasi toinen kappale on niin totta. Minä ja nykyinen puolisoni emme odottaneet avioliittoon, mutta olimme toistemme ensimmäiset ja nykyäänkin siis ainoat seksikumppanit. Se on meille tosi tärkeä ja arvokas asia. Tuntuu että se jopa suojaa uskottomuudelta. Varsinkin miehelleni se tuntuu olevan tosi tärkeä asia, jota hän ei halua missään nimessä vaarantaa.

 

[QUOTE="miiu";26860344]
Kirjoitatko tässä vähän ristiriitaisesti?
Tässä keskustelussa nimenomaan monet erottavat seksin ihan erilliseksi asiaksi. Ihan niinkuin tärkeintä seksissä olisi kumppanin fyysiset ulottuvuudet tai toimet. Ihminen muuttuu seksuaalisuudessa läpi elämän. Jokaisessa parisuhteessa on varauduttava siihen että aina eivät halut ja toiveet kohtaa.[/QUOTE]

Mikä siinä oli siis ristiriitaista? Minähän nimenomaan kirjoitin, että seksi ON enemmän kuin se, mitä tehdään. Seksuaalinen yhteensopivuus on aika laaja käsite, eikä sitä välttämättä voi vaan opetella. Ja tarkoitinkin, että minusta seksi ei ole mikään muusta suhteesta irrallinen asia, vaan se on osa kokonaisuutta. On ihan eri asia se, että pitkässä suhteessa voi tulla aikoja, jolloin halut ja toiveet eivät kohtaa kuin se, että ihmiset eivät alunperinkään sovi yhteen seksuaalisesti - kemioiden osalta tai muutenkaan. Ja toisaalta kyllä myös silloin, jos halut ja toiveet eivät kohtaa lainkaan, siis alunperinkään, voi olla ihan mahdoton mitenkään väkisin sovittaa niitä yhteen.

Mutta jokainen tehköön miten tykkää. Itse vaan ihmettelen sitä, että samaan aikaan seksi nostetaan suhteessa kaiken muun yläpuolelle (tyyliin "neitsyys suurin lahja, minkä toiselle voi antaa") ja toisaalta se samalla sivuutetaan täysin toissijaisena sillä ajatuksella, että jos suhde muuten toimii, niin seksuaalisella yhteensopivuudella ei ole mitään merkitystä. Ja toisaalta mietin kyllä sitäkin, miksi nimenomaan se AVIOLIITTO on se pointti. Toki ymmärrän, että haluaa seksiä vain rakkaussuhteessa tms.

 

perustin tuon väitteen kyllä ihan kavereiden kokemuksille ja kyselyyn minkä täällä eilen näin, jossa kaikki olivat siinä 14-vuoden hujakoilla aloittaneet seksielämän. Mutta jos haluat laittaa minut uskonnollinen hörhö muotiin niin siitä vaan

Nojoo - oma kaveripiiri ja nettipalsta eivät ole kovin luotettavia lähteitä ainakaan mihinkään koko väestöä koskevaan yleistykseen.

ja toiseen kysymykseesi vastaus. En edes oleta että henkilö joka on harrastanut seksiä monien ihmisten kanssa ymmärtäisi sen tunteen mikä tulee siitä että tämä asia on jaettu vain tämän kumppanin kanssa ja se on meidän oma "salaisuutemme" Hyvähän se on että monia ei haittaa toisten edelliset puolisot, koska kuitenkin suurimmalla osalla niitä on.

No siis, tottakai jos tuollaisesta jotain sisältöä saa suhteeseensa tai seksielämään, niin mikäs siinä sitten. Me ihmiset kun olemme kaikki erilaisia ja eri asiat merkitsevät. Veikkaan, että ihan samalla tavalla joku neitsyyden merkitystä painottava ei sitten ehkä ymmärrä sitä, miksi jollekin neitsyys sinänsä on aika merkityksetön asia, ja miten useista kumppaneista huolimatta (tai jopa osittain niiden vuoksi!) nimenomaan sen hetkinen suhde ja sen hetkisen suhteen seksi tuntuu aivan erityiseltä.

Ja toivoisin kyllä, että joku valottaisi sitä, miksi juuri seksi on noin erityinen, mutta muut asiat ei - miksi se ei haittaa, jos puoliso on rakastanut aiemmin jotakin toista, suudellut, hellitellyt tai jopa suunnitellut yhteistä loppuelämää joskus jo jonkun toisen kanssa?

Ja mikähän kaikki mahdetaan laskea kuuluvaksi seksiin? Minulla on yksi tuttava, jolle oli tärkeää harratsaa seksiä vasta avioliitossa. Kuitenkin, outoa kyllä, suuseksiä yms sai harrastaa ja harrastivatkin, mutta yhdyntä oli nostettu koko seksielämän keskiöön. Minun näkökulmani mukaan hän siis oli jo harrastanut seksiä naimisiin mennessään, vaikka itse koki olevansa "neitsyt".

 

[QUOTE="vieras";26857922] Mä kuvittelin aikoinaan että haluan et mun eka olisi mun ainut ja kaikki tuntuikin täydelliseltä. Ero tuli ja onneksi tuli! Mitä olisin menettänyt jos hänen seksitaitoihinsa olisin tyytynyt.
Voi sitä olla tyytyväinen jos ei muusta tiedä ja voi toki olla että eka on hyväkin, kaikkea sattuu. [/QUOTE]

Niinpä, ihan samaa luulin minäkin, mutta 4 vuotta sinkkuna häärineenä voin kertoa että niin paljosta olisin todellakin jäänyt paitsi vaan jos ei paremmasta tiedä niin eihän siinä silloin mitään ongelmaakaan ole...

 

Tälläisiin kommenteihin se. Että jos todella toista rakastaa häntä haluaa miellyttää seksuaalisesti. Jos yllätyksenä tulisi siis ettei mies tahdo antaa suuseksiä, mistä kovin moni nainen tyydytyksensä saa.. en usko että kyseinen mies todella naista rakastaa.
Myöskään koolla ei usein ole väliä, koska harva pelkässä yhdynnässä orgasmmia saa. Iso on enemminkin ollut välillä ongelma koska se sattuu helpommin.

Kuten sanoin, kaikille seksi ei ole tärkeää.
Tuosta koolla ei ole merkitystä sanon sivulauseessa vain sen, että mun rakkaus ei olisi riittänyt kestämään seksiä esim. 2cm vehkeen omaavan hepun kanssa :|

Korostan kuitenkin että jokaiselle meille eri asiat painavat vaakakupissa enemmän ajatellen parisuhteen onnellisuutta ja toimivuutta.

 

Kuten sanoin, kaikille seksi ei ole tärkeää.
Tuosta koolla ei ole merkitystä sanon sivulauseessa vain sen, että mun rakkaus ei olisi riittänyt kestämään seksiä esim. 2cm vehkeen omaavan hepun kanssa :|

Korostan kuitenkin että jokaiselle meille eri asiat painavat vaakakupissa enemmän ajatellen parisuhteen onnellisuutta ja toimivuutta.

seksi ei ole minulle kovin tärkeää, mutta uskollisuus ja rakkaus ovat. ilman yhdyntääkin ja seksiä voi olla läheinen. en pidä siitä, että "kunnes kuolema erottaa" olisi vihkikaavassa vitsi. minulle se ei ole. enkä myöskään pidä siitä, että seksiä ylikorostetaan nyky-yhteiskunnassa. totta kai parisuhde koostuu muustakin kuin seksistä. itselleni seksi kuuluu rakkausavioliittoon. kun täällä ne joku erotti toisistaan.

 

ja toiseen kysymykseesi vastaus. En edes oleta että henkilö joka on harrastanut seksiä monien ihmisten kanssa ymmärtäisi sen tunteen mikä tulee siitä että tämä asia on jaettu vain tämän kumppanin kanssa ja se on meidän oma "salaisuutemme" Hyvähän se on että monia ei haittaa toisten edelliset puolisot, koska kuitenkin suurimmalla osalla niitä on.

No, ihmiset ovat tässäkin erilaisia. Nykyisen mieheni kanssa arvostan hyvinkin paljon sitä kokemusta, jota hänelle on kertynyt muiden naisten myötä. On meinaan seksi ihan eri sfääreissä kuin miehen kanssa, jolle olin ensimmäinen. Ja mulle taas merkkaa enemmän se, kun mies sanoo mun olevan parempi seksissä kuin yksikään entisistä (oli sitten todellisuudessa totta tai ei ), kuin se, että tällä edellisellä ei ollut mitään vertailukohtia.

Siitä olen kyllä samaa mieltä kanssasi, että ei sillä seksin aloittamisella mikään kiire tarvitse olla. Itse taisin olla ekalla kerralla 21 v. Että eipä ne kaikki aloita 14-vuotiaana

Mörköäidillä on mielestäni erinomainen pointti muuten: miksi juuri se seksi on se merkityksellinen asia joka halutaan säästää avioliittoon? Kun kerran mitään uskonnollista periaatetta ei ole.

 

No, ihmiset ovat tässäkin erilaisia. Nykyisen mieheni kanssa arvostan hyvinkin paljon sitä kokemusta, jota hänelle on kertynyt muiden naisten myötä. On meinaan seksi ihan eri sfääreissä kuin miehen kanssa, jolle olin ensimmäinen. Ja mulle taas merkkaa enemmän se, kun mies sanoo mun olevan parempi seksissä kuin yksikään entisistä (oli sitten todellisuudessa totta tai ei ), kuin se, että tällä edellisellä ei ollut mitään vertailukohtia.

Siitä olen kyllä samaa mieltä kanssasi, että ei sillä seksin aloittamisella mikään kiire tarvitse olla. Itse taisin olla ekalla kerralla 21 v. Että eipä ne kaikki aloita 14-vuotiaana

Mörköäidillä on mielestäni erinomainen pointti muuten: miksi juuri se seksi on se merkityksellinen asia joka halutaan säästää avioliittoon? Kun kerran mitään uskonnollista periaatetta ei ole.

minä säästän avioliittoon monta muutakin asiaa. esimerkiksi ensi suudelman ja ensi treffit ja ulkomaan matkan. on niitä vielä enemmänkin mutta kaikki asiat on tärkeitä.

 

Hämmentävää. Ensin sanotaan, että seksi on niin tärkeää, että on pakko koeajaa, ettei sitten sitoudu huonoon seksiälämään. Sitten sanotaan, että seksi on ihan vähäpätöinen juttu ja sen takia sitä kannattaa harrastaa vähän kenen kanssa vain... Eli miten on? Onko pääasia vain, ettei vaan tunne huonommuutta, jos vaikka on itse sattunut olemaankin vähän kaikkien kanssa?

 

Mikä siinä oli siis ristiriitaista? Minähän nimenomaan kirjoitin, että seksi ON enemmän kuin se, mitä tehdään. Seksuaalinen yhteensopivuus on aika laaja käsite, eikä sitä välttämättä voi vaan opetella. Ja tarkoitinkin, että minusta seksi ei ole mikään muusta suhteesta irrallinen asia, vaan se on osa kokonaisuutta. On ihan eri asia se, että pitkässä suhteessa voi tulla aikoja, jolloin halut ja toiveet eivät kohtaa kuin se, että ihmiset eivät alunperinkään sovi yhteen seksuaalisesti - kemioiden osalta tai muutenkaan. Ja toisaalta kyllä myös silloin, jos halut ja toiveet eivät kohtaa lainkaan, siis alunperinkään, voi olla ihan mahdoton mitenkään väkisin sovittaa niitä yhteen.

Mutta jokainen tehköön miten tykkää. Itse vaan ihmettelen sitä, että samaan aikaan seksi nostetaan suhteessa kaiken muun yläpuolelle (tyyliin "neitsyys suurin lahja, minkä toiselle voi antaa") ja toisaalta se samalla sivuutetaan täysin toissijaisena sillä ajatuksella, että jos suhde muuten toimii, niin seksuaalisella yhteensopivuudella ei ole mitään merkitystä. Ja toisaalta mietin kyllä sitäkin, miksi nimenomaan se AVIOLIITTO on se pointti. Toki ymmärrän, että haluaa seksiä vain rakkaussuhteessa tms.

Ristiriitaista oli se, että kritisoit sitä kun kirjoitin että jos parisuhde muuten toimii niin toimii seksikin, ja sitten kuitenkin perään kirjoitit kuinka seksiä ei voi irroittaa muusta suhteesta. Eli olitkin siis jotakuinkin samaa mieltä kuin minä

Jos suhde toimii muuten ja toinen kiinnostaa seksuaalisessa mielessä, niin ei se itse yhdyntä asioita mihinkään muuta.

Ja hei onko jollain 2cm pituisen muna??

 

[QUOTE="Vieras";26860832]Hämmentävää. Ensin sanotaan, että seksi on niin tärkeää, että on pakko koeajaa, ettei sitten sitoudu huonoon seksiälämään. Sitten sanotaan, että seksi on ihan vähäpätöinen juttu ja sen takia sitä kannattaa harrastaa vähän kenen kanssa vain... Eli miten on? Onko pääasia vain, ettei vaan tunne huonommuutta, jos vaikka on itse sattunut olemaankin vähän kaikkien kanssa?[/QUOTE]

Missähän kohtaa ja kuka näin on sanonut? Itselleni seksi ainakin on hemmetin tärkeä, vaikkakaan ei se tärkein juttu, parisuhteessa.

 

Nykyään seksi ei todellakaan ole enää mitenkään erityinen asia kun sitä harrastetaan vähän kaikkien kanssa. Siitä on tullut enemmän vaan suoritus kuin mitään syvempää.

Nythän mua, yhden seksikumppanin naista, rupes oikein kiinnostamaan millaistakohan seksi on jos sitä on harrastanut vaikkapa usean kymmenen eri ihmisen kanssa

 

[QUOTE="miiu";26860894]Nykyään seksi ei todellakaan ole enää mitenkään erityinen asia kun sitä harrastetaan vähän kaikkien kanssa. Siitä on tullut enemmän vaan suoritus kuin mitään syvempää.

Nythän mua, yhden seksikumppanin naista, rupes oikein kiinnostamaan millaistakohan seksi on jos sitä on harrastanut vaikkapa usean kymmenen eri ihmisen kanssa[/QUOTE]

Millaista sattuu? Palstan juttujen perusteella nämä monen kanssa maanneet ja irtosuhteita harrastavat harvemmin edes saavat orgasmia yhdynnässä. Ei kuulosta kovin hienolta sellaisen korvaan, joka laukeaa taatusti joka kerta ja voi aina halutessaan ajoittaa sen miehen kanssa samaan hetkeen.

 

[QUOTE="Vieras";26860931]Millaista sattuu? Palstan juttujen perusteella nämä monen kanssa maanneet ja irtosuhteita harrastavat harvemmin edes saavat orgasmia yhdynnässä. Ei kuulosta kovin hienolta sellaisen korvaan, joka laukeaa taatusti joka kerta ja voi aina halutessaan ajoittaa sen miehen kanssa samaan hetkeen.[/QUOTE]

No joo. Täytyy myöntää että en kyllä kuvittele että se voisi hirveästi parempaa olla kuin minun ja mieheni välinen seksi

 

No, ihmiset ovat tässäkin erilaisia. Nykyisen mieheni kanssa arvostan hyvinkin paljon sitä kokemusta, jota hänelle on kertynyt muiden naisten myötä. On meinaan seksi ihan eri sfääreissä kuin miehen kanssa, jolle olin ensimmäinen.

Sama täällä, minäkin arvostin. Ja kuten kerroin aiemmin, minusta oli silloin nuorempana ihanaa, kun oma ensimmäinen kertani oli oikeasti miellyttävä ja hyvä kokemus - siis myös seksuaalisesti. Joku mainitsi, että TRO-valistuksessa sanotaan ekan kerran olevan usein "karu" kokemus. Minusta se on aika kamalaa, ja varsinkin, jos sellainen yleisesti hyväksytään. Kyllähän koulun terveyskasvatuksessa ja nuorten lehissä toitotettiin sitä samaa, nimenomaan tytöille - että ensimmäinen kerta on kivulias ja sattuu, epämiellyttävä jne. Itse en KOSKAAN hyväksynyt tuollaista ajatusta, minusta se oli tosi epäreilua. Itse halusin nimenomaan hyvän kokemuksen, en mitään pettymystä. Ajattelen myös, että jos yleisesti hyväksytään se ajatus, että tytöille eka kerta on ikävä, niin se myös tuottaa niitä ikäviä kokemuksia. Sen sijaan, jos valistuksen sisältöön kuuluisi myös valistus siitä, miten siitä ekasta kerrasta saisi tytöillekin hyvän kokemuksen, niin sellaisia voisi olla enemmän.

 

[QUOTE="ruusunnuppu";26860796]minä säästän avioliittoon monta muutakin asiaa. esimerkiksi ensi suudelman ja ensi treffit ja ulkomaan matkan. on niitä vielä enemmänkin mutta kaikki asiat on tärkeitä.[/QUOTE]

Mitä tarkoitat ensitreffeillä? Et siis aio tutustua ollenkaan tulevaan kumppaniisi, vai?

 

[QUOTE="Vieras";26860832]Hämmentävää. Ensin sanotaan, että seksi on niin tärkeää, että on pakko koeajaa, ettei sitten sitoudu huonoon seksiälämään. Sitten sanotaan, että seksi on ihan vähäpätöinen juttu ja sen takia sitä kannattaa harrastaa vähän kenen kanssa vain... Eli miten on? Onko pääasia vain, ettei vaan tunne huonommuutta, jos vaikka on itse sattunut olemaankin vähän kaikkien kanssa?[/QUOTE]

Ei kukaan ole sanonut tuota jälkimmäistä.

 

[QUOTE="miiu";26860835]Ristiriitaista oli se, että kritisoit sitä kun kirjoitin että jos parisuhde muuten toimii niin toimii seksikin, ja sitten kuitenkin perään kirjoitit kuinka seksiä ei voi irroittaa muusta suhteesta. Eli olitkin siis jotakuinkin samaa mieltä kuin minä[/QUOTE]

En ollut. Mutta toki, ihmiset ja suhteet ovat erilaisia. JOS pariskunnalle riittää se, että suhde toimii MUUTEN, ja jos heitä ei haittaa se, että seksi ei toimi tai he eivät ole seksuaalisesti samalla aaltopituudella, niin silloinhan mitään ongelmaa ole. Mutta aika usein käy kyllä toisinpäin: muuten toimiva suhde ei riitä, jos seksin suhteen asiat eivät toimi ollenkaan. Sitä tarkoitin sillä kokonaisuudella - seksi ei siis ole mikään irrallinen asia, jonka toimimattomuus on ihan se ja sama, vaan seksuaalinen yhteensopivuus on ihan yhtä tärkeä asia kuin henkinen ja maailmankatsomuksellinen yhteensopivuus. Mutta toki eri ihmisille eri asiat ovat tärkeitä. Kaikkien kohdalla ei haittaa, jos seksi ei ole tyydyttävää. Jotain toista ei haittaa, vaikka ei henkisesti ole yhtään samalla aaltopituudella puolison kanssa. Aika yleistä kuitenkin lienee, että ihmiset haluavat parisuhteen olevan tyydyttävä kaikilla osa-alueilla.

[QUOTE="miiu";26860835]Jos suhde toimii muuten ja toinen kiinnostaa seksuaalisessa mielessä, niin ei se itse yhdyntä asioita mihinkään muuta.[/QUOTE]

Mutta kun seksissä saati sen tyydyttävyydessä ei ole todellakaan kyse siitä, saako penetraation onnistumaan!

 

Joo-o. Seksi on kuitenkin aika oleellinen osa sitä, mikä tekee parisuhteesta onnellisen. Jos häiden jälkeen paljastuu, että ukko jaksaa kerran kuussa ja silloinkin se on kaks työntöä ja tuijotus, siinähän sitä sitten ollaan.

Minun mielestäni seurustelumielessä se on aika outo ajatus, että toiseen tutustuminen ei pitäisi sisällään myös fyysistä tutustumista. Ei ne yhteensopivuutta määrittävät asiat ole pelkästään lempielokuvaa ja harrastuksia.

Kuulostaa aivan joltain 12-vuotiaan tytön tulevaisuuden suunnitelmilta jos nuo olisi jotenkin pääosassa pelkästään kumppanin valinnassa.

 

[QUOTE="miiu";26860894]Nykyään seksi ei todellakaan ole enää mitenkään erityinen asia kun sitä harrastetaan vähän kaikkien kanssa. Siitä on tullut enemmän vaan suoritus kuin mitään syvempää.
[/QUOTE]

Itse asiassa tilastojen mukaan seksiä ei suinkaan harrasteta "vähän kaikkien kanssa". On aika yleistä, että ihmisillä on koko elämänsä aikana vain muutama seksikumppani. Ja itse näkisin, että nimenomaan silloinhan seksistä tulee suoritus, kun neitsyys eli kokemattomuus nostetaan koko seksielämän keskiöön ja ensin pitää "suorittaa" pidättäytyminen oikeaoppisesti (pitää päättää, saako suudella, saako tyydyttää toista käsin, saako koskea rintoihin, mikä on suhde suuseksiin, miten seksi määritellään, jne) ja sitten avioliiton astuttua voimaan pitää lähteä yhdessä kumppanin kanssa opettelemaan seksiä käytännössä ja mahdollisesti sovittamaan yhteensopimattomat seksuaaliset mieltymykset toisiinsa lukuisten kompromissien, joustamisten, totuttelujen ja myöntymisten kautta. Enemmänhän nämä tekniset jutut ja suorittaminen nousevat esiin tässä elämäntyylissä kuin siinä, jossa seksi on ihan luonteva osa elämää ja ihminen voi kuunnella itseään ja sitä, mitä itse todella haluaa - siis harrastaa sellaista seksiä kuin haluaa, silloin kun itse haluaa, kumppani toki huomioiden.

 

Mutta kun seksissä saati sen tyydyttävyydessä ei ole todellakaan kyse siitä, saako penetraation onnistumaan!

Ymmärrätään toisiamme viissiin vähän väärin Eikö mun lause, minkä perään laitoit tän kommentin, tarkoita ihan samaa?

 

[QUOTE="miiu";26860894]Nykyään seksi ei todellakaan ole enää mitenkään erityinen asia kun sitä harrastetaan vähän kaikkien kanssa. Siitä on tullut enemmän vaan suoritus kuin mitään syvempää.

Nythän mua, yhden seksikumppanin naista, rupes oikein kiinnostamaan millaistakohan seksi on jos sitä on harrastanut vaikkapa usean kymmenen eri ihmisen kanssa[/QUOTE]

Mistähän ihmeestä sinä näin päättelet?

 

Mikä siinä oli siis ristiriitaista? Minähän nimenomaan kirjoitin, että seksi ON enemmän kuin se, mitä tehdään. Seksuaalinen yhteensopivuus on aika laaja käsite, eikä sitä välttämättä voi vaan opetella. Ja tarkoitinkin, että minusta seksi ei ole mikään muusta suhteesta irrallinen asia, vaan se on osa kokonaisuutta. On ihan eri asia se, että pitkässä suhteessa voi tulla aikoja, jolloin halut ja toiveet eivät kohtaa kuin se, että ihmiset eivät alunperinkään sovi yhteen seksuaalisesti - kemioiden osalta tai muutenkaan. Ja toisaalta kyllä myös silloin, jos halut ja toiveet eivät kohtaa lainkaan, siis alunperinkään, voi olla ihan mahdoton mitenkään väkisin sovittaa niitä yhteen.

Mutta jokainen tehköön miten tykkää. Itse vaan ihmettelen sitä, että samaan aikaan seksi nostetaan suhteessa kaiken muun yläpuolelle (tyyliin "neitsyys suurin lahja, minkä toiselle voi antaa") ja toisaalta se samalla sivuutetaan täysin toissijaisena sillä ajatuksella, että jos suhde muuten toimii, niin seksuaalisella yhteensopivuudella ei ole mitään merkitystä. Ja toisaalta mietin kyllä sitäkin, miksi nimenomaan se AVIOLIITTO on se pointti. Toki ymmärrän, että haluaa seksiä vain rakkaussuhteessa tms.

jos tähän nyt sanoisi vaan peesi. korostaen tuota yhtä sanaa kun se opettelu on hyvin pitkälle kiinni yksilöistä, mikä on halu saada toimimaan asiat, miten kokee opettelun tilanteena, onko se väkisin vääntämistä vai kivaa kokeilua, yhteisien asioiden löytämistä eri tavalla kuin ehkä ennen jne.

 

Mistähän ihmeestä sinä näin päättelet?

Tässä keskustelussa ihmeteltiin, että miksi jättää juuri seksi vasta avioliittoon eikä jotain muuta kanssa käymisenmuotoa. Silloinhan ei pidetä seksiä mitenkään erityisenä kanssakäymisen muotona.