onko mitään mahdollisuutta parisuhteeseen vai olenko loppuelämäni yksin?

Eipä ole vastaan itselle tullut vastaan vielä miehiä, jotka haluaisivat odottaa avioliittoon asti. Poikkeuksena toki nämä uskovaiset tapaukset. Joten jos et uskovaista kelpuuta, voi tämmöisen miehen etsimisessä mennä aikaa.

Itse liputan myös koeajon puolesta ennen ostopäätöstä, mutta kukin tyylillään. Lähipiirissä on näitä uskovia aika paljonkin, ja on myös tullut nähtyä se, että naimisiin mennään usein kovin hätäisesti, jotta päästään naimaan. Niitä erojakin on sitten tullut nähtyä useampi.

 

Silloin joskus, kun vielä otettiin puoliso "sika säkissä" -systeemillä, niin niitä avioliittoja on edelleenkin voimassa.
Kun taas esikatsatetut suhteet, eroja taitaa olla enemmän kuin yhdessä pysymisiä.
Eli mitä hyötyä on siitä esikatselusta??

 

Ymmärrän ihan hyvin, että haluaa seksiä vain rakkaussuhteessa. Mutta jos haluaa seksiä vain avioliitossa, silloinhan on kysymys hiukan eri asiasta. Nykyisin sellainen on toki harvinaisempaa, mutta en silti näe estettä, etteikö ap voisi löytää samalla lailla ajattelevan miehen. Vaikka toki usein ovat jotain uskovaisia. Ja riippuu tietysti siitäkin, millaisia muita kriteerejä on miehen suhteen. Muille kuin uskovaisille voi tietysti olla vaikea selittää, miksi on niin tärkeää olla nimenomaan naimisissa, miksi ei riitä, että on rakastunut ja ehkä sitoutunutkin.

 

Silloin joskus, kun vielä otettiin puoliso "sika säkissä" -systeemillä, niin niitä avioliittoja on edelleenkin voimassa.
Kun taas esikatsatetut suhteet, eroja taitaa olla enemmän kuin yhdessä pysymisiä.
Eli mitä hyötyä on siitä esikatselusta??

Onhan siitä paljonkin hyötyä. Nuo esimerkkisi ovat ihan eri vuosikymmeniltä, eivätkä siten ole vertailukelpoisia - suhtautuminen avioeroon on muuttunut matkan varrella. Aiemmin ei vaan erottu, vaikka yhteiselo olisi ollut miten kamalaa tahansa, nykyisin ei ole pakko kärsiä suhteessa, jossa ei halua olla.

Ja toisaalta voisi kysyä myös, mitä haittaakaan siitä ns. "esikatselusta" on. Ei seksissä ole mitään pahaa tai väärää.

 

Niin, ja tämäkin piti vielä kirjoittaa: Minulla särähtää korvaan koko tuo neitsyyden käsite. Mistä siinä siis oikeastaan puhutaan? Sehän on ihan abstrakti ja sinänsä täysin olematon asia, joka ei pidä sisällään yhtään mitään. Vain sen, että ei ole tehnyt jotain. Ei mistään muusta asiasta puhuta samalla tavoin. En siis ymmärrä sitä, miksi seksin harrastamattomuus olisi jokin ihmisen suuri aarre, kun kaikkien muiden asioiden suhteen uudet kokemukset nähdään askelina eteenpäin, uusina mahdollisuuksina ja positiivisina elämänkokemuksina: lukemaan oppiminen, ensimmäinen ulkomaanmatka, ensiaskelet, ensimmäinen työpaikka, täysikäisyys, jne.

Sitäkin ajattelutapaa vähän ihmettelen, että miksi ajatellaan, että neitsyys "annetaan" jollekin. En itse ainakaan koe antaneeni ikinä kenellekään neitsyyttäni. En edes ajattele minulla koskaan mitään neitsyyttä olleenkaan, mutta sen sijaan ajattelen, että seksi on hieno asia ihmisen elämässä ja oli aikoinaan mukavaa, kun se tuli kuvioihin. Koin itse saaneeni jotain elämääni, en antaneeni pois.

Eikä tämä sitä tarkoita, että seksiä harrastaisi kenen tahansa kanssa - oikeastaan päinvastoin.

 

Onhan siitä paljonkin hyötyä. Nuo esimerkkisi ovat ihan eri vuosikymmeniltä, eivätkä siten ole vertailukelpoisia - suhtautuminen avioeroon on muuttunut matkan varrella. Aiemmin ei vaan erottu, vaikka yhteiselo olisi ollut miten kamalaa tahansa, nykyisin ei ole pakko kärsiä suhteessa, jossa ei halua olla.

Ja toisaalta voisi kysyä myös, mitä haittaakaan siitä ns. "esikatselusta" on. Ei seksissä ole mitään pahaa tai väärää.

Joo, kyllä minäkin olen esikatsellut oikein kaksi kertaa ja eronnut kaksi kertaa... ja Siis ei esikatselussa tai siis seksissä ole mitään väärää ja en pelkästään sitä oikeastaan tarkoittanutkaan.

Ja tosiaankin esimerkkini olivat eri vuosikymmeniltä.
Ja noilta aikaisemmilta vuosikymmeniltä on paljon pareja, jotka ovat selvinneet vaikeuksien yli eivätkä heti luovuttaneet kun alkaa vähän kyllästyttää (vähän kasvetaan erilleen ). Kun kaikkihan tietää, että ei se aina niin auvoista ole.

Kaikkia ongelmia ei voi ylittää, kyllä minä sen tiedän. Mutta varmaan useimmat myöntää, että aika hepposin perustein sitä erotaan. Hups, ei se ollukkaan mulle sopiva.

Mutta pitäisiköhän jo pikkuhiljaa luopua siitä vihkikaavasta, että kunnes kuolema meidät erottaa. Se on jo ihan vitsi.

 

Olen kolmatta kertaa naimisissa. Kaksi ekaa avioliittoa niin, että fyysistä kosketusta ennen vihkimistä ja kolmas, no kyllä me reilun viikon varaslähtö otettiin ennen maistraattia. xD

Eli on ihan mahdollista löytää mies, joka voi odottaa.

 

Voi olla aika vaikeeta löytää noin vanhaa neitsyttä, rajoittaa aika paljon. Jos olisit löytänyt miehesi jo teininä (kuten minä) niin olisi voinut onnistua. No me tosin ei vielä olla 9 vuodenkaan jälkeen naimisissa...

 

Eri asia odottaa rakkautta ja odottaa avioliittoa... Itse olen harrastanut seksiä ainoastaan nykyisen aviomieheni kanssa ja hänkin oli neitsyt silloin aikanaan, eli toistemme ainoat ollaan. Tosin asuttiin avoliitossa jotain 7 vuotta ennen naimisiinmenoa, olis tullut pitkä odotus

Paljon on opittu vuosien varrella ja seksielämä on hyvää - eli sikäli useampia kumppaneita en ole kaivannut. Mutta en kyllä olisi halunnut mennä suinpäin naimisiin tuntematta toista ensin kunnolla ja toisaalta en olis jaksanut mitään parin vuoden seurustelua ilman seksiä... Vaikea yhtälö.

En siis koe neitsyyttä tai ekaa seksikokemusta mitenkään ihmeellisinä - pettymys vaan tulee jos niin ajattelee. Jos molemmat on ensi kertalaisia, niin melko varmasti eka kerta on lyhyt, kömpelö ja epämukava Mut jos halua ja rakkautta löytyy niin äkkiä se siitä lähtee kehittymään tietty.

 

Väistämättä tulee mieleen että jos se avioliitto ei olekaan sellaista pilvilinnaa, millaiseksi sen maalaa ( jos on rakkautta löytyy tahtoakin- ei se aina niin mene ja halusta huolimatta rakkaus voi hiipua ) niin pudotus voi olla kova.

Ja siellä petipuuhissa voi "paljastua" sellaisia asioita, joiden vuoksi saattaa toivoa että olisi vähän testannut ennen avioliittoon astumista :snotty:
Mutta toisaalta, onhan niitä pareja joille seksi ei ole niin tärkeää liitossa, että miksei se nyt voisi onnistuakin vaikkein olisikaan hyvää seksiä.

 

[QUOTE="ruusunnuppu";26858210]mikä ongelma se on? en näe asiassa mitään ongelmaa. pitää tyytyä siihen mitä saa.[/QUOTE]

koska jos se pippeli on 5cm seisokissa se ei tunnu yhtään miltään(tää oli mun eka seksi kokemus,ain o minkä tunsin oli lämmin siemensyöksy), onneksi se mies oli pettäjä ja minä jätin hänet. (joo minunkin piti odottaa seksiä avioliittoon asti,mutta sorruin). tällä pohjalla,kannattaa ainakin tunnustella että on normaalikokoinen vehje. (vaikka minäkin luulin että kaikillahan on samanlaiset).

uskossa oleva mies saattaa hyvinkin olla valmis odottamaan avioliittoon.

 

Ainoa asia mikä minulle särähtää kovasti korvaan ap:n kirjoituksissa on se, kuinka hän vaalii romanttista eka kerran kuvitelmaa - kuinka ekasta kerrasta tulee muisto, jonka hän muistaa aina. Se eka kerta voi olla jotain ihan muuta, kuin unelmien täyttymys, erityisesti jos kaksi eka kertalaista on yrittämässä.

En siis ajattele niin, että se yksi kumppani voisi olla väärä, tai etteikö seksiä voisi oppia keskenäänkin. Mutta tuntuu, että avioliittoon ja siihen ekaan kertaan ladataan ihan liian suuria paineita, kun neitsyys on lahja.

 

[QUOTE="poikia3";26859736]Ainoa asia mikä minulle särähtää kovasti korvaan ap:n kirjoituksissa on se, kuinka hän vaalii romanttista eka kerran kuvitelmaa - kuinka ekasta kerrasta tulee muisto, jonka hän muistaa aina. Se eka kerta voi olla jotain ihan muuta, kuin unelmien täyttymys, erityisesti jos kaksi eka kertalaista on yrittämässä.

En siis ajattele niin, että se yksi kumppani voisi olla väärä, tai etteikö seksiä voisi oppia keskenäänkin. Mutta tuntuu, että avioliittoon ja siihen ekaan kertaan ladataan ihan liian suuria paineita, kun neitsyys on lahja.[/QUOTE]

Niin, kyllä minäkin suosittelisin ennemmin periaatteeksi ap:lle, että vasta vakavassa suhteessa eikä tuota vasta avioliitossa. Itselläni ei sentään onneksi ollut eka kerrasta mitään yltiöromanttisia kuvitelmia, vaan tro:n seksivalistuksessa oli sentään peloteltu, että se eka kerta voi olla aika rujo.

 

Me mentiin ensin naimisiin. Kumpikaan ei ollut ikinä harrastanut seksiä. Tämä on ihanaa kun ei tarvitse miettiä kenelle tehnyt näin ennen jne. Yhdessä saatu opetella ja kokeilla kaikenlaista Meillä tosin se ero että tausta on uskovainen. Sieltä piireistä helposti löytyy tämän saman arvomaailman jakavia ihmisiä. Jos sitä ei ole niin harvinaisia on varmasti ne miehet jotka jaksaa odottaa. Kyllä niitä on, mutta voi olla vaikea löytää. Ensin toisen pitäisi palavasti rakastua sinuun jotta haluaisi odottaa. Ensitreffeillä jos tuon paukauttaa ilmoille voi toinen helposti luovuttaa..
Enpä tiedä, miten neuvoa. Kyllä sinä ansaitset sen suuren rakkauden. Voithan alkuun kertoa että olet neitsyt ja haluat odottaa kunnes hetki on oikea ja olet valmis siihen.

 

Kyllä sulla mahdollisuuksia parisuhteeseen on,sehän on kiinni vain ja ainoastaan sinusta ja miehestä.

 

Väistämättä tulee mieleen että jos se avioliitto ei olekaan sellaista pilvilinnaa, millaiseksi sen maalaa ( jos on rakkautta löytyy tahtoakin- ei se aina niin mene ja halusta huolimatta rakkaus voi hiipua ) niin pudotus voi olla kova.

Ja siellä petipuuhissa voi "paljastua" sellaisia asioita, joiden vuoksi saattaa toivoa että olisi vähän testannut ennen avioliittoon astumista :snotty:
Mutta toisaalta, onhan niitä pareja joille seksi ei ole niin tärkeää liitossa, että miksei se nyt voisi onnistuakin vaikkein olisikaan hyvää seksiä.

Tälläisiin kommenteihin se. Että jos todella toista rakastaa häntä haluaa miellyttää seksuaalisesti. Jos yllätyksenä tulisi siis ettei mies tahdo antaa suuseksiä, mistä kovin moni nainen tyydytyksensä saa.. en usko että kyseinen mies todella naista rakastaa.
Myöskään koolla ei usein ole väliä, koska harva pelkässä yhdynnässä orgasmmia saa. Iso on enemminkin ollut välillä ongelma koska se sattuu helpommin.

 

[QUOTE="poikia3";26859736]Ainoa asia mikä minulle särähtää kovasti korvaan ap:n kirjoituksissa on se, kuinka hän vaalii romanttista eka kerran kuvitelmaa - kuinka ekasta kerrasta tulee muisto, jonka hän muistaa aina. Se eka kerta voi olla jotain ihan muuta, kuin unelmien täyttymys, erityisesti jos kaksi eka kertalaista on yrittämässä.

En siis ajattele niin, että se yksi kumppani voisi olla väärä, tai etteikö seksiä voisi oppia keskenäänkin. Mutta tuntuu, että avioliittoon ja siihen ekaan kertaan ladataan ihan liian suuria paineita, kun neitsyys on lahja.[/QUOTE]

tiedän, että eka kerta voi olla pettymys ja vielä suuremmat mahdollisuudet siihen on jos molemmat ovat ekakertalaisia. se voi sattua ja olla kömpelöä.
haluan uskoa siihen, että asiat järjestyvät ja jos löydän rakastavan miehen, joka jaksaa odottaa niin en todellakaan hauku miestäni jos hän ei onnistu sängyssä, sillä siinäkin voi varmasti kehittää itseään. ja mitä tulee uskovaiseen mieheen niin kyllä sekin käy, en ole ateisti mutten mikään himouskovainenkaan, kunhan mies rakastaa ja kunnioittaa minua.

 

[QUOTE="ruusunnuppu";26859845]tiedän, että eka kerta voi olla pettymys ja vielä suuremmat mahdollisuudet siihen on jos molemmat ovat ekakertalaisia. se voi sattua ja olla kömpelöä.
haluan uskoa siihen, että asiat järjestyvät ja jos löydän rakastavan miehen, joka jaksaa odottaa niin en todellakaan hauku miestäni jos hän ei onnistu sängyssä, sillä siinäkin voi varmasti kehittää itseään. ja mitä tulee uskovaiseen mieheen niin kyllä sekin käy, en ole ateisti mutten mikään himouskovainenkaan, kunhan mies rakastaa ja kunnioittaa minua.[/QUOTE]

Eka kerta on aina pettymys

Toivottavasti löydät miehen jolla on samanlaiset arvot.

Aika huvittavia noi sika säkissä jutut. Jos suhde toimii muuten, niin se toimii varmasti seksuaalitasollakin.

 

[QUOTE="miiu";26859898]Eka kerta on aina pettymys

Toivottavasti löydät miehen jolla on samanlaiset arvot.

Aika huvittavia noi sika säkissä jutut. Jos suhde toimii muuten, niin se toimii varmasti seksuaalitasollakin.[/QUOTE]

eka kerta voi tosiaan olla pettymys, mutta ne seuraavat kerrat varmasti onnistuu jo paremmin.

ja sanonpa vielä, että seurusteluaikana en todellakaan aio jättää miestäni kylmäksi. tarkoitan tällä sitä, että suutelemista ja halailua on varmasti paljon. :heart:

 

[QUOTE="ruusunnuppu";26859914]eka kerta voi tosiaan olla pettymys, mutta ne seuraavat kerrat varmasti onnistuu jo paremmin.

ja sanonpa vielä, että seurusteluaikana en todellakaan aio jättää miestäni kylmäksi. tarkoitan tällä sitä, että suutelemista ja halailua on varmasti paljon. :heart:[/QUOTE]

Mun mielestä tämmöiset päätökset kertoo vaan ihmisen terveestä arvomaailmasta. Se että on periaatteita joita pystyy noudattamaan on kunnioitettavaa Liian paljon seksiä korostetaan nykyään ja suurinosa menettää neitsyytensä jo 14 vuotiaina. Nyt kolmekymppisenä kun noita lapsia katsoo niin en ymmärrä miksi?

Jos mies ei ole valmis odottamaan ei hän todella sinua rakasta. Koska asia on sinulle tärkeä, on sen oltava hänellekkin. Ja mies joka odottaa koska rakastaa, varmasti haluaa tyydyttää myös seksuaalisesti joten silloin on turha pelätä että hän olisi itsekäs paskiainen sängyssä

 

Mun mielestä tämmöiset päätökset kertoo vaan ihmisen terveestä arvomaailmasta. Se että on periaatteita joita pystyy noudattamaan on kunnioitettavaa Liian paljon seksiä korostetaan nykyään ja suurinosa menettää neitsyytensä jo 14 vuotiaina. Nyt kolmekymppisenä kun noita lapsia katsoo niin en ymmärrä miksi?

Jos mies ei ole valmis odottamaan ei hän todella sinua rakasta. Koska asia on sinulle tärkeä, on sen oltava hänellekkin. Ja mies joka odottaa koska rakastaa, varmasti haluaa tyydyttää myös seksuaalisesti joten silloin on turha pelätä että hän olisi itsekäs paskiainen sängyssä

kiitos että ymmärrät. olen todellakin samaa mieltä kanssasi.

 

Me mentiin ensin naimisiin. Kumpikaan ei ollut ikinä harrastanut seksiä. Tämä on ihanaa kun ei tarvitse miettiä kenelle tehnyt näin ennen jne.

En minä ainakaan ole koskaan miettinyt, mitä puolisoni on tehnyt ennen minua jonkun toisen kanssa. Tiedän toki, että on tehnyt jotain, mutta en ole erityisen kiinnostunut. En myöskään mieti, millaisia lempinimiä hän on keksinyt aiemmille kumppaneilleen (hänellä oli muutama seurustelusuhde ennen minua, yksi jopa tosi pitkä), mitä muuta kuin seksiä olivat tehneet yhdessä, keihin kaikkiin on mahtanut olla elämänsä aikana ihastunut, tms.

Ihmettelen, että nimenomaan seksikokemukset nousevat kovin pinnalle. Yhtä hyvinhän voisi olla jokin sellainenkin aatesuuntaus, että "ei rakastuta ennen avioliittoa" ja "rakkaus on suuri lahja, jonka haluan antaa vain yhdelle - sille tulevalle kumppanilleni". Sen jälkeen naimisiin mentäisiin jonkun kanssa ja alettaisiin vasta häiden jälkeen tutustua ja rakastua.

Lisäys: En siis tarkoita tietenkään, että kaikkien pitäisi tehdä samalla tavalla - jokainen valitsee itse. Mutta näin täysin erilailla ajattelevan korvaan tämä neitsyyden hehkutus tuntuu välillä vähän käsittämättömältä. Mutta toisaalta, itsehän en olekaan naimisissa eikä ole suunnitelmissa mennäkään. Seksiä harrastan vain puolisoni, rakastamani ihmisen kanssa, mutta jos "odottaisin" avioliittoon, saisin odottaa seuraavaan elämään

 

[QUOTE="miiu";26859898]Eka kerta on aina pettymys

Toivottavasti löydät miehen jolla on samanlaiset arvot.

Aika huvittavia noi sika säkissä jutut. Jos suhde toimii muuten, niin se toimii varmasti seksuaalitasollakin.[/QUOTE]

Mikä muuten on eka kerta? Tarkoitetaanko sillä ensimmäistä yhdyntää - eli onko vain yhdyntä muka seksiä? Ja entä joku lesbopari, eikö heillä siis ole seksiä, elleivät harrasta penetraatiota samalla?

Nojoo, mutta puhutaan nyt sitten yhdynnästä. Senkään suhteen eka kerta ei ole aina pettymys. Minun eka kertani ei ollut pettymys, se oli varsin hyvä kokemus. Tosin kumppanikin oli huomattavasti kokeneempi ja tiesi, mitä teki. Ja toki olimme harrastaneet seksiä jo aiemmin eri tavoin, ja myös ennen varsinaista yhdyntää. Mutta tottakai se on pettymys, jos yhdyntä on ensimmäinen asia, mitä koskaan ja varsinkaan sillä hetkellä seksin saralla tekee - kammottava ajatuskin!

Ja jos suhde muuten toimii, niin se ei silti välttämättä toimi myös seksin osalta. Ei kyse ole vain niin simppeleistä jutuista, onko valmis opettelemaan, miten toisen voi tyydyttää ja haluaako antaa toiselle sellaista seksiä, mitä tämä haluaa. Vaan kyse on laajemmin seksuaalisesta yhteen sopimisesta, ihan samalla tavoin kuin on olemassa henkistä kemiaa kahden ihmisen välillä. Sitä joko on tai ei. Tuntuu oudolta, jos seksi ajatellaan jonain irrallisena juttuna, vaikka minusta se liittyy siihen kokonaisuuteen, joka pitää sisällään ihan kaiken kemian, mitä kahden ihmisen välillä voi olla.

Ja sellainenkin juttu, että toinen haluaa seksiä usein ja toisella on lähes olematon libido, tai että kumpikin haluaa ihan erilaista seksiä - voihan sitä tietysti rakkauden vuoksi jatkuvasti joustaa miellyttääkseen ja pakottautua itselle ei-luonteenomaiseen seksiin, mutta onko se sitten enää miellyttävää kummallekaan?

 

Liian paljon seksiä korostetaan nykyään ja suurinosa menettää neitsyytensä jo 14 vuotiaina. Nyt kolmekymppisenä kun noita lapsia katsoo niin en ymmärrä miksi?

Tilastot eivät tue tätä väitettä. Suurin osa ei suinkaan harrasta seksiä 14-vuotiaana, vaan muistaakseni joskus 17 vuoden paikkeilla tai jopa myöhemmin - siis aikuisina. Kannattaa mieluummin lukea vaikka Väestöliiton tekemiä tutkimuksia kuin uskonnollisten järjestöjen propagandalehtisiä

 

!

Ja jos suhde muuten toimii, niin se ei silti välttämättä toimi myös seksin osalta. Ei kyse ole vain niin simppeleistä jutuista, onko valmis opettelemaan, miten toisen voi tyydyttää ja haluaako antaa toiselle sellaista seksiä, mitä tämä haluaa. Vaan kyse on laajemmin seksuaalisesta yhteen sopimisesta, ihan samalla tavoin kuin on olemassa henkistä kemiaa kahden ihmisen välillä. Sitä joko on tai ei. Tuntuu oudolta, jos seksi ajatellaan jonain irrallisena juttuna, vaikka minusta se liittyy siihen kokonaisuuteen, joka pitää sisällään ihan kaiken kemian, mitä kahden ihmisen välillä voi olla.

QUOTE]

Kirjoitatko tässä vähän ristiriitaisesti?
Tässä keskustelussa nimenomaan monet erottavat seksin ihan erilliseksi asiaksi. Ihan niinkuin tärkeintä seksissä olisi kumppanin fyysiset ulottuvuudet tai toimet. Ihminen muuttuu seksuaalisuudessa läpi elämän. Jokaisessa parisuhteessa on varauduttava siihen että aina eivät halut ja toiveet kohtaa.