Huh ois aika kiusallista jäädä kahden miehen kanssa...

[hukka]

Tässä lähiaikoina saattais olla sellainen mahdollisuus että pääsisimme miehen kanssa mökille viikonlopuksi aivan kahdestaan ei lapsia mukaan ollenkaan....

Tuli vaan mieleen että vois olla hieman kiusallista yhtäkkiä vaan olla kahdestaan.. mistä hitosta me puhuttais tai tehtäis? mä olisin varmaan ihan kankeana kauhusta enkä osais olla luontevasti ollenkaan, punastuttais ja hävettäis ihan ku jollain ekoilla treffeillä... hyi kamala...

Me ei olla oltu kahdestaan varmaan noin 3,5-vuoteen.. ja jos ollaan niin sitten olla tehty pari tuntia jotain raksa hommia niin ettei siinä oo paljon mitään keskusteltu muutaku just siitä maalaamisesta tai mitä nyt ikinä oltiinkaan tekemässä..

Meidän välillä on iso syvä kuilu... pelkään ettei sitä saa enää korjattua...

Voihan se olla ettei mies edes suostu lähtemään sinne mökille vaan keksii itsellensä jotain tärkeämpää menoa...

Eikä sekään paranna tilannetta että sairastan keskivaikeaa masennusta ja mies pitää mua vaan pahimman luokan lusmuna... Tosin en ole uskaltanut masennuksestani kertoakaan hälle...

 

["vieras"]

No huh huh,aika huonossa jamassa teillä asiat. Vaikea sanoa saako tilannettanne korjattua,mutta tuskin ainakaan yhden mökkiviikonlopun aikana.

Miksette ole olleet kahdestaan vuosiin????

 

[HMPH]

Luin otsikosta "kahden miehen kanssa! ja tulin tänne odottaen jotain spontaania m+m+n threesomefantasiaa hississä tai jotain, lähden nyt pettyneenä pois.

 

[astrolabe]

Mut treffifiilishän vois olla ihan kiva! Tutustutte sitten uudestaan toisiinne. Meillä juttelusessiot siipan kanssa tässä näin, kolme lasta leikkii tuolla toisessa huoneessa, Data on liki maailman toisella puolen kahvilassa ipadilla juttelemassa min kaa.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";26548767]No huh huh,aika huonossa jamassa teillä asiat. Vaikea sanoa saako tilannettanne korjattua,mutta tuskin ainakaan yhden mökkiviikonlopun aikana.

Miksette ole olleet kahdestaan vuosiin????[/QUOTE]

ei ole ollut tilaisuutta siihen.. pieni lapsi samalla talon rakennus ja edelleenkin miehen kaikki aika menee töissä ja talon parissa... talo kyllä valmis mutta nyt on sitten terssien, portaiden ja pihan kimpussa... tuntuu siltä että se ei edes halua olla mun kanssa kahden joten en oo viitsinyt enää edes yrittää..

 

[PaulKohelo]

Miten sä et ole kertonut miehelles, että sairastat keskivaikeaa masennusta? Tai miten hän ei sitä tiedä, vaikket olisi ketonutkaan?

 

[PaulKohelo]

Mut treffifiilishän vois olla ihan kiva! Tutustutte sitten uudestaan toisiinne. Meillä juttelusessiot siipan kanssa tässä näin, kolme lasta leikkii tuolla toisessa huoneessa, Data on liki maailman toisella puolen kahvilassa ipadilla juttelemassa min kaa.

Hei, mä tiedän että sä olet rakastunut ja onnellinen (hienoa!) mutta luitko sä nyt laisinkaan tuota aloitusta?

 

["a.p"]

Miten sä et ole kertonut miehelles, että sairastat keskivaikeaa masennusta? Tai miten hän ei sitä tiedä, vaikket olisi ketonutkaan?

mä luulen ettei hän ymmärtäis koko asiaa ja pelkään että alkaa katsoa mua jotenkin eri tavalla jos kerron olevani "pöpi".... ehkä hän haluaa vain ajatella pahaa minusta ja mieltää kaikki masennus oireeni vain tahalliseksi hankaluudeksi, vittuiluksi, itsekkyydeksi ja laiskuudeksi.... tai niin varmaan ajatteleekin...

 

["vieras"]

Olin itse aikoinaan samankaltaisessa tilanteessa. ( Toivottavasti te ratkaisette tilanteen paremmin.) Nyt on kuitenkin aika tehdä jotain että tuo henkinen kuilu katoaisi. Yritä olla avoin ja rehellinen ja herätellä toista henkeviin keskusteluihin. Pystyittekö aikaisemmin puhumaan kaikista asioista, vai onko henkisen yhteyden puute jatkunut enemmän tai vähemmän alusta asti? Jos teillä oli aikaisemmin hyvä ystävyys, tilanne voi olla aika helpostikin korjattavissa...

 

[huhh]

:O :O :O

 

[astrolabe]

Hei, mä tiedän että sä olet rakastunut ja onnellinen (hienoa!) mutta luitko sä nyt laisinkaan tuota aloitusta?

Yritin tsempata aapeeta, että se punastuminen ja hieman jännittävä fiilis ei välttämättä ois paha. Luin aloituksen.

 

["eee"]

Onko lääkäri diagnosoinut sun masennuksen? Onko sulla siihen lääkitys?

 

[PaulKohelo]

Yritin tsempata aapeeta, että se punastuminen ja hieman jännittävä fiilis ei välttämättä ois paha. Luin aloituksen.

No sitä just, että eikö tuossa nyt ollut niin paljon ongelmaa, ettei ehkä punasteleminen ole se ongelma?

 

["vieras"]

Luin otsikosta "kahden miehen kanssa! ja tulin tänne odottaen jotain spontaania m+m+n threesomefantasiaa hississä tai jotain, lähden nyt pettyneenä pois.

 

[dsdzffg]

Luin otsikosta "kahden miehen kanssa! ja tulin tänne odottaen jotain spontaania m+m+n threesomefantasiaa hississä tai jotain, lähden nyt pettyneenä pois.

Sama täällä! Ei sitten ollukaan kolmiodraamaa tms.
Anteeksi ap. Voihan olla että jos kokeilette, se kipinä mikä joskus oli(?) löytyy..

 

[Saraldo]

Oi voi Klassinen esimerkki siitä, että parisuhdetta on hoidettava vuodesta toiseen, oli sitten pieniä lapsia tai talonrakennusta tai mitä vain. Ootteko miettineet asiaa niin pitkälle, että mitäs meinaatte tehdä sitten kun lapset muuttaa pois kotoa? Lakkaatte olemasta?

Ei parisuhteen hoitoon ja ylläpitoon tarvita mitään viikonloppulomia tms. Yhteinen aika lasten nukkuessa on jo hyvä askel eteenpäin.

 

["vieras"]

no sitten teillä tulee mökkireissu kuin tilauksesta! Käyttäkää nyt ihmeessä hyödyksi!

 

[Madicken04]

Varmaan tuntuisi oudolta, mutta toisaalta voisi olla aika kehitellä jotain lähentymisstrategiaa. Jos siis yhteinen tulevaisuus houkuttelee, muuten voi olla piankin edessä se päivä kun mies ilmoittaa haluavansa eron.

Mitä jos miehelle sanoo suoraan että ahdistaa kun suhde on ajautunut tuollaiseksi ja haluaisit tutustua häneen uudestaan? Sitten jos homma alkaa sujua ja lähennytte toisianne voit jo kertoa masennusestakin.

 

[kll]

Kyllä tosta voi selvitä. Meillä oli sellanen kuuden vuoden rankka jakso, jolloin tapahtui kaikkea taloudellista ja terveydellistä ongelmaa. Voimia eikä aikaa ollut parisuhteelle, mutta erotakaan ei voinut kun kaikki oli niin solmussa että ero ei vaan ollut mahdollista.

Kun saatiin nuo ongelmat selvitettyä niin sitten aloitettiin juuri tuosta vaiheesta. No todettua masennusta mulla ei ollut, mutta kaiken tuon jälkeen en nyt ihan kunnossakaan ollut. Ensin istuttiin kahdestaan saunassa ja puhuttiin lapsista ja talosta jne. yhteisitä asioista. Makuukammarinkin puolella oli ollut todella pitkiä hiljaisia jaksoja, mutta kyllä se siitä lähti pikku hiljaa kummankin jaksamisen mukaan.

Mitään puhuja tyyppejä ei kumpikaan olla. Todettiin vaan yhteistuumin että kun kaikista vaikeuksista selvittiin niin ei kai meitä mikään erota. Pikku hiljaa se normaali elämä sieltä on löytynyt, ja parisuhdekin. Nyt on pari vuotta menny, ja ihan hyvin menee.

 

[kll]

Oi voi Klassinen esimerkki siitä, että parisuhdetta on hoidettava vuodesta toiseen, oli sitten pieniä lapsia tai talonrakennusta tai mitä vain. Ootteko miettineet asiaa niin pitkälle, että mitäs meinaatte tehdä sitten kun lapset muuttaa pois kotoa? Lakkaatte olemasta?

Ei parisuhteen hoitoon ja ylläpitoon tarvita mitään viikonloppulomia tms. Yhteinen aika lasten nukkuessa on jo hyvä askel eteenpäin.

Jos lapset ei nuku tai muut asiat vie kaiken energian niin ei välttämättä jaksa. Silloin on jo positiivista jos jaksaa olla tappelematta.

 

["a.p"]

[QUOTE="eee";26548925]Onko lääkäri diagnosoinut sun masennuksen? Onko sulla siihen lääkitys?[/QUOTE]

Olen sairastanut masennuksen aikaisemmin noin 10v sitten silloin sain diagnoosin keskivaikea masennus. Nyt olotila aivan samanlainen kuin silloin eli olen 99,9% varma että sama juttu taas. Lääkärissä olen käynyt useamman kerran tarkoituksena ollut mainita tästä mutta joka kerta se on jäänyt mainitsematta. Lääkehoito kokeilin silloin 10v sitten ei toiminut kovin hyvin sain vain ikäviä haittavaikutuksia, masennus poistui sitten kun moni ahdistava asia elämässä poistui...

 

[Saraldo]

Jos lapset ei nuku tai muut asiat vie kaiken energian niin ei välttämättä jaksa. Silloin on jo positiivista jos jaksaa olla tappelematta.

No tämäkin on tavallaan parisuhteen hoitamista. Voi vaikka päivän päätteeksi sanoa sille puolisolle, että on mukavaa ettei tänään tapeltu yhtään. Parisuhteen hoitoon liittyy myös se ihan tavallinen arkikäyttäytyminen. Se, että muistaisi sanoa päivittäin edes yhden positiivisen asian toisesta. Kiittää kun on kiitoksen aihetta. Kannustaa jaksamaan.

 

[kll]

[QUOTE="a.p";26549182]Olen sairastanut masennuksen aikaisemmin noin 10v sitten silloin sain diagnoosin keskivaikea masennus. Nyt olotila aivan samanlainen kuin silloin eli olen 99,9% varma että sama juttu taas. Lääkärissä olen käynyt useamman kerran tarkoituksena ollut mainita tästä mutta joka kerta se on jäänyt mainitsematta. Lääkehoito kokeilin silloin 10v sitten ei toiminut kovin hyvin sain vain ikäviä haittavaikutuksia, masennus poistui sitten kun moni ahdistava asia elämässä poistui...[/QUOTE]

Eli masennus helpottaa kun talo on valmis ja parisuhde kunnossa?

Nyt vaan miehen kanssa sinne mökille ja yrität vaan olla ja nauttia olostasi.

Sitten kotona ollessa vähän tavotteita itsellesi, tee joka päivä jotain sellaista mikä vie parempaa kohti. On se sitten parisuhteeseen, itseesi tai kotiisi liittyvää.