Houkuttelis...
Siis sellaista, jossa alun alkaenkin molemmat ovat lähteneet siitä, että tämä on sivusuhde, eikä sen ole tarkoituskaan koskaan edetä mihinkään muuhun kuin satunnaiseen seksiin ja mukaviin treffeihin, irtiottoihin perhe-elämästä? Minulla on tasaisen tylsä mutta hyvä elämä; rakastan miestäni enkä koskaan halua hänestä erota, mutta ei hän nyt kauhean jännittävä ja haluttava enää ole, ei meillä ole sellaista jännitettä enää. Lapset on jo sen ikäisiä, että voin helposti lähteä parin-kolmen päivän "työreissuille" miehen jäädessä kotiin pyörittämään päiväkoti- ja harrastusrulettia. Hänkin joutuu silloin tällöin töiden takia yöpymään muualla.
Toisaalta houkuttais, ja ajattelen että mitä harmiakaan tästä kenellekään koituisi, kun en koskaan kuitenkaan miehelleni kertoisi, enkä häntä täten loukkaisikaan, mutta sen sijaan saisin omaan elämääni vähän draivia ja iloa. Olenko hullu? Mitä te muut olette tällaisten houkutusten edessä tehneet tai jättäneet tekemättä ja onko harmittanut jälkikäteen?
Toisaalta houkuttais, ja ajattelen että mitä harmiakaan tästä kenellekään koituisi, kun en koskaan kuitenkaan miehelleni kertoisi, enkä häntä täten loukkaisikaan, mutta sen sijaan saisin omaan elämääni vähän draivia ja iloa. Olenko hullu? Mitä te muut olette tällaisten houkutusten edessä tehneet tai jättäneet tekemättä ja onko harmittanut jälkikäteen?