Sattupa tossa pikku katastrofi vauva sylissä

[ilmalento]

Olin keittiöjakkaran kans yläkaapilla, vauva sylissä. Aloin laskeutumaan alas, niin lensinkin vauvoineen päivineen suoraan lattiaan. Sen verran ehdin tajuta, että vauvaa pitää suojella ja työnsin polvet ja kyynärpäät ekana lattiaan, viimeisenä kopsahti kasvotkin lattiaan, kun kippurassa yritin vauvaa suojella. Huusin ku eläin, ku säikähdin niin paljon!! Vauvalle ei ilmeisesti mitään sattunut, se säikähti mun huutoa ja parahti itkuun, mutta rauhottu heti ku aloin sitä tyynnyttelee.

Sen sijaan mun polvia vihloo ja kroppa tärisee. Oli pakko laskea vauva sylistä ja yrittää rentoutua. Mut mikä noihin mun polviin nyt iski, kun vihloo niin..!?

 

[ilmalento]

Ja joo, opin tästä kyllä sen, etten enää kiipeile vauva sylissä minnekään! Eiköhän sillä ole turvallisempaa katsella esim. lattialta käsin, kun äiti kiipeilee..

 

["vieras"]

mikähän järki on kiipeillä yläkaapeille vauva sylissä???

 

[o_O]

Anteeksi nyt vain, mutta en voi kuin ihmetellä miksi helkkarissa pitää keittiöjakkaralle kavuta vauva sylissä???!!!

 

[MarieHos]

Ihan ekana herää kyllä kysymys, että miksi ihmeessä se vauva on sylissä kun jakkaralle kiipeillää?

Kyllä se vauva pystyy odottaa lattialla sen aikaa, vaikka huutaiskin pallo punasena tyytymättömyyttään.

 

["vieras"]

Oliko tämä trolli?

 

[HoitoonVaan]

Vauvan voi kyllä jättää makaamaan vaikka lattialle huovalle siksi aikaa kun harrastaa korkeuskiipeilyä Mutta hyvä että ei käyny kuinkaan (ainakaan vauvalle). Itse kans joskus kompuroin ihan tasaisella lattialla vauva sylissä unisena, mutta siinä on kyl sellanen refleksi päällä että vauvaa tulee suojeltua omien kolhujenkin pelossa.

Muistan saman efektin aikoinaan tyyliin kun meinas kompastua tuopin tai ruoan kanssa baarireissulla niin kyl ne pysyy pystyssä vaikka ois omat polvet verillä

 

["vieras"]

varmaan tärähtivät vaan jotenkin, joo ei kiipeily lapsen kanssa kannata tai itse en ainakaan sellaista harrasta kun olen niin kömpelö muutenkin, talvellakin tuntuu että jos sitä vauvaa pitää ulkona kantaa niin roikotan sitä aika alhaalla..

 

[Kerpele]

Mulle tuli kanssa mieleen ekana että mikä ihmeen idea oli pitää vauvaa sylissä samalla kun kiipeilee...

Mutta totuushan on että pienten vauvojen äidit nyt tuppaavat vähän sekoilemaan hormoonihuuruissaan ja väsyksissään

Onneksi ei käynyt sen pahemmin!

 

[ilmalento]

No mutta ku mun piti ettiä jotain sika tärkeää paperia ja en sitä löytäny ku yritin kädellä kurkotella ylähyllyille, nii äkkiä vetäisin tuolin alle, jotta kokeillaampa näkisinkö nyt paremmin. Ja se vauva kulkee kainalossa koko ajan, nii ei sitä edes huomannu että seki tuli ylös mukaan.

Mutta tosiaan, onneks emoilla on suojelurefleksit omaa pienokaista kohtaan! Ja en mä enää aio vauvaa ottaa mukaan, jos nousen keittiöjakkaralle! En mä näköjään enää niin ninja oo, että pysyisin joka saumassa pystyssä..

 

[Metis]

Oletko niitä vanhempia jotka ei anna lapsen olla sekuntiakaan missään yksin, edes sitä aikaa kun tekee -vaarallisia stuntteja- jakkaralla? Ei voi käsittää... Onneksi vauvalla kaikki hyvin.

 

[---]

Ja se vauva kulkee kainalossa koko ajan, nii ei sitä edes huomannu että seki tuli ylös mukaan.

Kauheaa jos ei omaa vauvaa ees huomaa :O

 

[Bonaire]

[QUOTE="vieras";26454658] varmaan tärähtivät vaan jotenkin, joo ei kiipeily lapsen kanssa kannata tai itse en ainakaan sellaista harrasta kun olen niin kömpelö muutenkin, talvellakin tuntuu että jos sitä vauvaa pitää ulkona kantaa niin roikotan sitä aika alhaalla.. [/QUOTE]

niin, onhan se pikkasen eri asia kävellä vauva sylissä kuin kiipeillä vauvan kanssa jollain jakkaralla kaappeja koluamassa mutta, onneksi ei vauvalle käynyt mitään, jos tämä nyt ei sitten tapahtunut porvoossa..

 

[ilmalento]

Mulle tuli kanssa mieleen ekana että mikä ihmeen idea oli pitää vauvaa sylissä samalla kun kiipeilee...

Mutta totuushan on että pienten vauvojen äidit nyt tuppaavat vähän sekoilemaan hormoonihuuruissaan ja väsyksissään

Onneksi ei käynyt sen pahemmin!

Nimenomaan.. Nuo hormoonihuurut ja väsymys... Ja ei sitä välttämättä sen tarkemmin ajattele, ennenku toimii... Tai ei mulla ainakaan tullu ees mieleen, ku niin hetken mielijohteesta aattelin keittiöjakkaran kans ylähyllyille katella, että "pidämpäs pienen miettimistauon ja sijoitan tän pikku-nallukan tästä sylistä nyt ensin tuonne ja sitten otan tuolin ja sitten..." Luulee muka kykenevänsä pikku hetkessä kurkkaamaan jonnekin ja luuleee vielä kaikenlisäks olevansa vielä nuoruuden kunnossa ja tekemään ketterästi mitä vain. Näköjään se vanhuus on sit iskeny tänneki, ku ei enää pystyssä pysy.

Mutta onni onnettomuudessa tosiaan, että tuo pikku-nallukka onnellisena potkii sitterissä ilman kolhun kolhua!

 

[ilmalento]

Kauheaa jos ei omaa vauvaa ees huomaa :O

Ei siis huomannut sitä, että siinä ois mitenkään niinku jotain ristiriitaa, että vauva tulee ylös mukaan. Siis se on niin hellyyttävä paketti, että sitä niin mielellään kantaa kainalossa. Ja se oli niiiiiiin pikkuhetki, ettei huomannu ottaa moista asiaa huomioon...

 

[ilmalento]

[QUOTE="vieras";26454658] varmaan tärähtivät vaan jotenkin, joo ei kiipeily lapsen kanssa kannata tai itse en ainakaan sellaista harrasta kun olen niin kömpelö muutenkin, talvellakin tuntuu että jos sitä vauvaa pitää ulkona kantaa niin roikotan sitä aika alhaalla.. [/QUOTE]

Jospa ne ois vaan tärähtänyt, ettei mitään sen suurempaa...

 

[ilmalento]

Oletko niitä vanhempia jotka ei anna lapsen olla sekuntiakaan missään yksin, edes sitä aikaa kun tekee -vaarallisia stuntteja- jakkaralla? Ei voi käsittää... Onneksi vauvalla kaikki hyvin.

Kyllä varmaan taidan olla. Kyllä vauva päiväunet nukkuu niin, etten oo koko ajan lähellä, mut kyllä mä muuten näkisin et pieni vauva tarvii äitiä, syliä sen sijaan, että yksin viettäis aikaansa.

Toki esim. ruuan laitot ja muut vauva on sitterissä, lattialla peitteen päällä tai rattaissa, mutta voiko näin suloista pakettia olla pitämättä sylissä?! Niin ei. Mutta niinku heti alkuun mainitsin, niin kyllä ihminen oppii aina jotain uutta ja minäkin sen, että joissakin tilanteissa on perustellun järkevää miettiä tovi, et mihin sen vauvan kantaa mukanaan. En todella aio enää kiipeillä vauva sylissä! Kyllä tän pikku nassikan on joskus turvallisinta olla maan tasalla katselemassa äidin "seikkailuja" yläkaapilla.

 

[ilmalento]

[QUOTE="vieras";26454645]Oliko tämä trolli?[/QUOTE]

Miksi kaikki normaalielämään liittyvät kohtuullisen pienetki jutut olis trolleja?

 

[ilmalento]

niin, onhan se pikkasen eri asia kävellä vauva sylissä kuin kiipeillä vauvan kanssa jollain jakkaralla kaappeja koluamassa mutta, onneksi ei vauvalle käynyt mitään, jos tämä nyt ei sitten tapahtunut porvoossa..

Ja sama kysymys ku edellä. Onko vaikea käsittää, että ihmisiä on erilaisia, erilaisissa elämäntilanteissa, erilaisissa vireystiloissa ja puuhailevat erilaisia juttuja eri tavoin kuin joku toinen?

 

["oooo"]

Ihmeen hymyilevästi kuittaat asian ap, lähinnä oot ihmeissäs omista polvista... Huh huh.
Ja juu, mullakin kulkee vauva kainalossa hela tiden, mutta kyllä mä nyt sen verran sen olemassa olon tiedustan, etten rupea kiipeilemään vauva sylissä. Jessus.

 

[Littledeath]

Minkä kokoinen vauva? Jaksatko kantaa sitä sittenkin koko ajan kun on 10kg painoinen? :O

 

["shihtzu"]

Kamalaa haukkumista, hei me ollaan ihmisiä ja meille sattuu aina välillä mitä ihmeellisempiä juttuja, ne on niitä inhimillisiä erehdyksiä. Onneksi ei mitään sattunut, sitä taas vähän aikaa ap:n muistaa laittaa lapsen lattialle, kun kiipeää jonnekin.
Vähän inhimillisyyttä ihmiset kiitos.

 

["pop"]

[QUOTE="shihtzu";26454868]Kamalaa haukkumista, hei me ollaan ihmisiä ja meille sattuu aina välillä mitä ihmeellisempiä juttuja, ne on niitä inhimillisiä erehdyksiä. Onneksi ei mitään sattunut, sitä taas vähän aikaa ap:n muistaa laittaa lapsen lattialle, kun kiipeää jonnekin.
Vähän inhimillisyyttä ihmiset kiitos.[/QUOTE]

Ei täällä kukaan tuskin väitä, etteikö kellekkään olisi sattunut yhtä sun toista väsymyksessä (itse olen kaatunut vauva kantorepussa...) tai muuten, mutta se miten kepeästi ap ottaa tuon vähän...noh, ihmetyttää ja no, jätän sanomatta.

 

[viisikymppinen isoäiti]

ei noin tyhmää ihmistä olekaan että kiipeää vauva sylissä jakkaralle. provohan tää on

 

[Sadana]

Ei hän nyt niin kovin keveästi sitä ottanut silloin kun se tapahtui. Ihmisillä on tapana jälkikäteen joko vähättelemään tai paisuttelemaan tapahtumia, riippuen mikä on tilanteeseen nähden parempi.

Tässä tapauksessa on parempi vähätellä ettei kovin pahaa traumaa jää.

Olen nähnyt busseissa äitien lentelevän vauvojensa kanssa, kun ovat ottaneet vauvansa vaunuista siirtyäkseen jonnekin peräpenkille istumaan ja pysäkin lähestyessä takaisin vaunuille. Onneksi kertaakaan ei ole mitään vahinkoa kuitenkaan vauvoille sattunut, vaikka äidit ovat melkoisen ikävän näköisesti kolhineet itseään penkkeihin.

Aina ei aivot jaksa toimia tarpeeksi, jotta ymmärtäisi välttää joitain toimia ja tilaisuuksia.