Mies valehteli missä vietti yönsä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mariahfly
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Se minuakin eniten harmittaa, kun valehteli. Mä en missään nimessä suuttuisi, jos olis mokannut niin paljon, kuin siitä että valehteli. Mun mielestä suhteessa ei pitäs joutua valehtelemaan, vaan aina pitäisi pystyä kertomaan totuus, jos jotain sattuisi. Siis sekin harmittaa, että meidän suhde ei siis ole sillä tasolla, että pystyisi mulle totuuden kertomaan.

Olet oikeassa. Hyvässä suhteessa ei valehdella "ettet suutu".
 
Sanot vaan miehelle et ajatte sinne 300km päähän nyt heti ja haluat puhua tämän henkilön/henkilöisen kanssa jossa mies majottui...Ja sano tämä esim perjantaina ja ota puhelin pois ja ei kun matkaan. Sillä asia selviää...ja ei tarvii murehtia + mies oppii et mokilla on seurauksensa ja jos miestä asia nolottaa niin voi voi...
 
Mä oon ehkä sitten vähän outo mutta en olisi ottamassa eroa jos mies kännipäissään joskus eksyisikin toisen naisen lakanoihin. Totaalinen uskollisuus kun on minusta hyvin harvinaista. Ihminen tekee virheitä. Se joko ottaa niistä opikseen tai ei. Jos ottaa, asia eri, jos ei niin se on sitte bye bye. Ja ehkei sittenkään olisi minulle tuosta vaan bye bye jos muut asiat natsaa.... Elämää tää vaan on eikä toiselta voi vaatia asioita joita kuitenkin niiiiiiiin hyvin usein tapahtuu.
 
Heippa! Mua v....aa. Mieheni oli polttareissa, eikä yöpynyt siellä missä piti. Jäi siis valheesta kiinni, kun soitin kaverille missä piti yöpyä eikä ollut siellä. Mies sanoi törmänneensä baarissa pariskuntaan (tuntematon), jonka luona yöpyi. Mä en pysty mistään tarkistamaan pitääkö tämä paikkaansa vai onko pettänyt mua.
Ensin mä olin hysteerinen, mutta totesin, että onhan se mahdollista ettei ole pettänyt ja annoin asian olla. Mua loukkaa hirveesti toi valehtelu ja olen loukkaantunut syvästi. Kokoajan mä mietin pettikö se. Mä en tiedä voiko tällasesta päästä yli ja vaivaako tää asia mua loppuelämän. Nyt mua ärsyttää sen naama ja huomaan, että tiuskin lapsille. Olisin ehkä heittänyt miehen ulos, mutta kun meillä on lapsia ja olen raskaana. Tekis vaan mieli mennä heti nussimaan jotakin, kostaa ja heittää toi paska pihalle ovesta. Mulla varmaan kuoli osa tunteista häntä kohtaan, kun jäi valheesta kiinni. Sitä mä mietin, että pystynkö mä normaaliin suhteeseen enää vai meneekö tää pilalle koko juttu. Harmittaa sekin, että olen raskaana. Olis vaan paras, että vauvaa ei tulis ja voisin lähteä tästä kävelemään. Tosin mä tiedän, että ei se arki helpommaksi muutu, jos eroaa.
Sitä mä siis mietin, että pystynkö olemaan kiva ja hyvätuulinen vai hajoaako tää kokonaan käsiin, kun synnytyksen jälkeen on kuitenkin hormonit hiukan sekasin.

Itsepähän olet miehesi valinnut?
 
Oliko nämä niitä raskaushormoonin tekosia? Jotenkin on onnellinen olo etten ole tämän naisen mies. Kun valhe on sekin että ei toteuta ennalta suunnitelemaansa yöpymistä.

Joka toki on täysin validi syy eroon, jollei se vaikeuttaisi niin ikävästi arkea. :D
 
Oliko nämä niitä raskaushormoonin tekosia? Jotenkin on onnellinen olo etten ole tämän naisen mies. Kun valhe on sekin että ei toteuta ennalta suunnitelemaansa yöpymistä.

Joka toki on täysin validi syy eroon, jollei se vaikeuttaisi niin ikävästi arkea. :D

Mitä höpsit? Jos mies olisi kertonut alusta alkaen, ettei homma mennyt suunnitelmien mukaan, niin mitä valhetta siinä muka on?
 
Sanot vaan miehelle et ajatte sinne 300km päähän nyt heti ja haluat puhua tämän henkilön/henkilöisen kanssa jossa mies majottui...Ja sano tämä esim perjantaina ja ota puhelin pois ja ei kun matkaan. Sillä asia selviää...ja ei tarvii murehtia + mies oppii et mokilla on seurauksensa ja jos miestä asia nolottaa niin voi voi...

Vittu mitä hulluja täällä on. Miten petetyksi tuleminen voi tehdä ihmisen noin pimeäksi?
 
Mitä höpsit? Jos mies olisi kertonut alusta alkaen, ettei homma mennyt suunnitelmien mukaan, niin mitä valhetta siinä muka on?

En näe oikein että se on jotain valehtelua että muuttaa suunnitelmiaan eikä raportoi niistä välittömästi. Tod näk yksi syy voi olla sekin että kotosalla sitten odottaa pelihousunsa repinyt nainen syytöksineen, mene ja tiedä...
 
Täähän ei tietenkään tähän kuulu, mutta ei toi mun ukkoni ikimaailmassa lähtis yöksi jonkun baariparin luokse. :D On se sellanen mies, ettei moinen tulis pieneen mieleenkään.
 
Kyllä mulle tulisi ensin mieleen että joko on jotain vakavaa tapahtunut tai ukko on eksynyt väärän naisen petiin.
Ei todellakaan ole tapana munkaan miehellä eksyä ihan vieraisiin paikkoihin nukkumaan.
Mutta tietenkin eri asia jos miehellesi käynyt niin ennenkin.

Pyydä tää pariskunta vaikka naamakirjassa kaveriksi?
Voit sitten vaikka kiittää että majoittivat kännisen ukkosi rankan juhlimisillan päätteeksi, ties mihin olisi päätynyt ilman yösijaa. :)
 
[QUOTE="mies";26395022]No jos tuo on arkea niin... Olet oikeassa :) Minulle suhde, jossa joutuisin valehtelemaan, on käsittämätön ajatus. Haluan olla avoimin mielin liikenteessä. En ole muistaakseni juuri ikinä valehdellut suhteissani.[/QUOTE]

Mä taas näen, että naiset ja miehet on sen verran eri planeetoilta, että niiden kans pärjätäkseen on osattava käyttää peliliikkeitä silloin tällöin. Kannatan itsekin ehdotonta rehellisyyttä isoissa ja tärkeissä asioissa, mutta asiat tyyliin "pesitkö kädet ennen kuin tulit ruokapöytään" on syytä kuitata myöntävästi aina, vaikkei näin olisikaan. Ihan turhaan alkaa ottaa paskaa niskaansa, etenkin jos sattuu sopivasti vielä hormonikierto olemaan kohdillaan.
 
[QUOTE="toinen mies";26395057]"pesitkö kädet ennen kuin tulit ruokapöytään" on syytä kuitata myöntävästi aina, vaikkei näin olisikaan. [/QUOTE]

Jos olisin mies, vastaisin tuollaiseen kysymykseen: "Kyllä, äiti!"

Et taida kulkea ihan "täysvaltaisen kirjoissa", jos vaimosi tuollaisia kyselee.. :whistle:
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja sähköpaimenkoira;26395091:
Jos olisin mies, vastaisin tuollaiseen kysymykseen: "Kyllä, äiti!"

Heheh. No en keksinyt tähän hätään parempaakaan esimerkkiä. Henk.koht tuollaista ei ole tapahtunut (onneksi), mutta pointti tuli varmaan selväksi.
 
[QUOTE="toinen mies";26395057]Mä taas näen, että naiset ja miehet on sen verran eri planeetoilta, että niiden kans pärjätäkseen on osattava käyttää peliliikkeitä silloin tällöin. Kannatan itsekin ehdotonta rehellisyyttä isoissa ja tärkeissä asioissa, mutta asiat tyyliin "pesitkö kädet ennen kuin tulit ruokapöytään" on syytä kuitata myöntävästi aina, vaikkei näin olisikaan. Ihan turhaan alkaa ottaa paskaa niskaansa, etenkin jos sattuu sopivasti vielä hormonikierto olemaan kohdillaan.[/QUOTE]

No minä en ole koskaan ollut "puristitko hammastahnaa oikeasta päästä" -naisten kanssa :) Ehkä tilanne jossa voisin valehdella, ja varmaan olen niin tehnytkin, olisi joku minulle kiusallinen juttu. Mutta kaikki menemiset ja tulemiset "haluan" tilittää naiselle jos tämä vaatii. Tietenkin kohtuuden rajoissa --> omistushalu, epäluottamus.

Olisikohan tuollainen metapuhe muuten enemmän meidän kasvatuksessa kuin naisiin sisäänrakennettu? Havaintoni ulkomaiden naisista ovat kyllä niukkoja tässä, mutta en ole siellä törmännyt nalkuttamiseen "elämäntapana". Esim. eräskin nainen tykkäsi ehdottomasti ajatuksesta laittaa hifivehkeet keskelle olohuonetta. Ikinä en ole törmännyt samaan asenteeseen täällä.
 
[QUOTE="mies";26394360]Olet oikeassa. Hyvässä suhteessa ei valehdella "ettet suutu".[/QUOTE]

ei vaan mies ei pelkää vaimon suuttumista vaan on mies ja ottaa seuraukset vastaan jos hölmöilee.
 
Oliko nämä niitä raskaushormoonin tekosia? Jotenkin on onnellinen olo etten ole tämän naisen mies. Kun valhe on sekin että ei toteuta ennalta suunnitelemaansa yöpymistä.

Joka toki on täysin validi syy eroon, jollei se vaikeuttaisi niin ikävästi arkea. :D

sua ei vissiin ole petetty! Mua on ja se oli just ton tyyppistä valehtelua ennen kiinnijäämistä. MM. oli muka ylitöissä, mutta sattukin olee baarissa jonkun misun kimpussa(mentiin tyttökaverin kanssa vahingossa samaan paikkaan) tämä oli iltapäivällä.

toinen kerta ukko oli muka jossain toisessa paikassa ei millään ehtinyt minun luo sinä iltana vaik piti tulla. Kaveri "pakotti" vaahtobileisiin lähtee seuraksi(en osannut 20v sanoa että ei). ukko sit siellä tanssilattialla suuteli vierasta naikkosta ja hieroi tämän peppua.


onhan noita nähty.

ja itekkin joskus 18v olin aika taitava pyörittään 2miestä kerralla(hyi yäk,typerää,mutta näin tuli tehtyä). Että jos mies on yllättäen muualla yötä kuin missä sanoi olevansa niin kyllä minäkin epäilisin ekana pettämistä. koska aikuinen ihminen ei loikit vieraiden matkaan huvikseen,eihän siinä olis mitään järkee. muutakuin silloin kun pettää
 
En näe oikein että se on jotain valehtelua että muuttaa suunnitelmiaan eikä raportoi niistä välittömästi. Tod näk yksi syy voi olla sekin että kotosalla sitten odottaa pelihousunsa repinyt nainen syytöksineen, mene ja tiedä...

Mutta tässähän ei nyt ollut kyse siitä, että mies vain olisi jättänyt raportoimatta suunnitelmien muutoksista välilttömästi niiden tapahduttua, vaan mies oli suoranaisesti valehdellut aamulla puhelimessa olleensa jossain muualla kuin piti olla. Valehtelu on satavarma keino tuhota luottamus parisuhteessa.
 
Jos nyt epäilet että mies on pettänyt. Niin mitäs sitten jos olisikin. Jätäkö miehen heti automaattisesti jos pettää? Vai sovitteko miten rakennatte luottamusta ja yritätte eteenpäin.'

Itse olen tullut siihen tulokseen että en halua tietääkään jos mies on mokannut. Siis mokannut kerran, ei tarkoituksella valehdellut ja pettänyt. Meillä on ihan hyvä parisuhde ja haluan olla miehen kanssa. Ja mokan voisin antaa anteeksi. Mutta mielummin olisin tietämätön.

Luottamus pitäisi vaan rakentaa uudelleen. Se vaatisi mieheltä uhrauksia yksityisyyteensä (puhelin ja tietokone esim.). Ja vanhat pystyä jättämään taakse. Argeologit kaivelevat vanhoja, ei vaimot.
 
meni se niin, että valehteli aamulla puhelimessa olinpaikkansa, kun soitin. Kuulin äänestä, että valehtelee ja niinpä soitin sen kaverille ja pyysin miestä puhelimeen. Ei ollut siis mies siellä. Sitten se keksi tämän pariskuntajutun... tätä mä en siis saa koskaan selville, että oliko ollut siellä vai ei.

Mua ei silti kiinnosta tällä hetkellä koko mies enää. Oon yrittänyt muutaman päivän, että nielisin tän jutun, mutta ei siitä taida tulla mitään. Mua on niin verisesti loukattu ja normaalisti olisin tällaisessa tapauksessa päättänyt suhteen, mutta nyt kun olen raskaana on pakko miettiä asiaa, kun en oikeesti jaksa arkea yksin vastasyntyneen ja vanhempien lapsien kanssa. Mulla ei edes ole lastenhoitoapua, muita kun mieheni.

Pitää varmaan pitää kulissit kunnossa pari vuotta ja sitten heittää pellolle. Mä en siis arvosta enkä kunnioita miestäni tällä hetkellä yhtään ja varmaan ymmärrätte, että silloin ei voi toista nätisti kohdella. Jotenkin ton valehtelun myötä meni pohja kaikesta. Se elämän rakkain ihminen ei enää olekkaan mulle henkisesti siinä vieressä keneen turvautuisi hädän hetkellä, kun se valehteli mulle päin naamaa.
 
Kun nyt jaksat kattella sitä miestä sen pari vuotta, voi olla että tapahtuneella ei sitten olekaan enää niin suurta merkitystä ja pystyt unohtamaan.

Mutta sinun pitää kuitenkin pysytä elämään se pari vuotta miehesi kanssa. Vihan kanssa se on todella raskasta, sinulle ja lapsille. Ja aiheuttaa lisää ongelmia.

Tuossa piisaa kyllä mietittävää. Mutta muista että ratkaisu on yksin sinun. Oma valinta jonka teet ja sen kanssa sinun ja perheen on elettävä.
 

Yhteistyössä