Harmittaa, kun teini lähteekin ammattikouluun eikä lukioon:(

["vieras"]

Mä kävin ite lukion suvun painostuksesta, olisin paljon mieluummin halunnu mennä ammattikouluun, oli jo linjaki valittuna. Mut annoin periks ja kävin lukion, ihan hyvillä papereilla, mutta siitä ei oo ollu mulle mitään hyötyä, ja kaiken lisäks vei motivaation lähteä yhtään mihinkään kouluun. Jos sun tytär tietää jo nyt mitä haluaa niin HYVÄ, anna sen opiskella mitä haluaa.

 

["hmm"]

Ammattikoulu on aikaa sitten lakannut olemasta "alempiarvoinen" kuin lukio. Joka muuta väittää on ajastaan jäljessä.
t. ammattikouluun hakeneen äiti joka on erittäin ylpeä tyttärensä valinnasta

 

[jassåå]

Jos susta tuntuu, että tyttö on tehnyt virheen- anna hänen tehdä se virhe! Kyllä hän huomaa janmittaan onko kyseinen ala juuri häntä varten. Minunkin vanhemmat oli ihan varmoja, että teen suuren virheen kun aloin opiskella sähköasentajaksi- no väärässä olivat.

 

[viisikymppinen isoäiti]

no amiksestakin voi lähteä jatkamaan ja lukea miten korkealle haluaa. ja lukioonkin ehtii myöhemminse on teinin päätös ja siihen on tyytyminen.

 

[yksi sivusta]

Onko se välttämättä virhe hänen elämässään että menee ammattikouluun?
Jos ollut peruskoulussa aina hyvä, niin hän voi saada kiitettävät paperit ammattikoulusta keveästikin ja jatko-opintoihin hakiessa taistelee kärjessä pääsypaikasta.
Ei huolta, jokainen käy taisteluita elämässään ja menee omia polkujaan mihin vievätkään.

 

[miksi ihmeessä]

Hmm olenko ainoa jonka mielestä aloittaja teki tyhmästi kun antoi tyttärelleen periksi? Minä olisin kyllä lahjonut, kiristänyt ja pakottanut tytön sinne lukioon. Kun vielä vaikuttaa siltä että menee amikseen poikaystävän takia eikä esim siksi että on niin taitava käsistään ja haluaa palavasti puusepäksi, tai jotain vastaavaa. Kyllä lukio on paljon parempi pohjakoulutus mille tahansa alalle (ja varsinkin niille jotka eivät tiedä mitä haluaa isona tehdä eli 99% tuon ikäisistä), väittäkää te muut mitä tahansa. Ja kun on alaikäinen kyseessä niin kyllä hemmetissä äidin ja isän mielipiteellä on merkitystä!

 

[iso peesi]

Hmm olenko ainoa jonka mielestä aloittaja teki tyhmästi kun antoi tyttärelleen periksi? Minä olisin kyllä lahjonut, kiristänyt ja pakottanut tytön sinne lukioon. Kun vielä vaikuttaa siltä että menee amikseen poikaystävän takia eikä esim siksi että on niin taitava käsistään ja haluaa palavasti puusepäksi, tai jotain vastaavaa. Kyllä lukio on paljon parempi pohjakoulutus mille tahansa alalle (ja varsinkin niille jotka eivät tiedä mitä haluaa isona tehdä eli 99% tuon ikäisistä), väittäkää te muut mitä tahansa. Ja kun on alaikäinen kyseessä niin kyllä hemmetissä äidin ja isän mielipiteellä on merkitystä!

Ja mä olen erittäin samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. Tuossa tapauksessa olisin kyllä viimeiseen asti puhunut lukion puolesta. Minusta ei tosiaan ole parempi vaihtoehto lähteä ammattikouluun vain huvikseen poikaystävän perässä kuin lukioon. Itse yrittäisin takoa järkeä päähän enkä hyväksyisi amikseen menoa noista syistä kovi

Lukion papereilla voi hakea niin paljon kivuttomammin alalle kuin alalle ja olen myös samaa mieltä, että se on parempi pohjakoulutus kuin ammattikoulu. Kun suunnitelmissa korkeakouluopinnot. Ja varsinkin, jos on epävarma, silloin on mahdollisuudet avoimempia. Lukiosta saa parempaa yleissivistävää opetusta ja matematiikan ja kielten opiskelu amiksessa ja lukiossa ei ole millään tavalla verrattavissa, ja juuri nämä aineet merkkaavta yleensä aika paljon jatko-opinnoissa, tavalla tai toisella.

Minusta ei ole millään tavalla järkevää lähteä ammattikouluun, jos ei varmasti tiedä, että haluaa kyseiseen ammattiin.

 

["höh"]

siis mitä vikaa ammattikoulussa?? Sieltä nyt ainakin saa sen ammatin, lukipapapereilla on aika paljon vaikeampi saada töitä eli fiksu teini sulla. Olisit ylpeä. Itse ainakin pyrin kannustamaan nykypäivänä omaa lastani ammattiopintoihin, usein vielä se menee niin, että amiksen käyneet tienaavat enemmän. Siinä vaiheessa kun lukiolainen on ehkä saanut jonku ammatin niin ammattikoulun käyneellä on jo elämä.

 

[Rollolainen]

Ja mä olen erittäin samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. Tuossa tapauksessa olisin kyllä viimeiseen asti puhunut lukion puolesta. Minusta ei tosiaan ole parempi vaihtoehto lähteä ammattikouluun vain huvikseen poikaystävän perässä kuin lukioon. Itse yrittäisin takoa järkeä päähän enkä hyväksyisi amikseen menoa noista syistä kovi

Lukion papereilla voi hakea niin paljon kivuttomammin alalle kuin alalle ja olen myös samaa mieltä, että se on parempi pohjakoulutus kuin ammattikoulu. Kun suunnitelmissa korkeakouluopinnot. Ja varsinkin, jos on epävarma, silloin on mahdollisuudet avoimempia. Lukiosta saa parempaa yleissivistävää opetusta ja matematiikan ja kielten opiskelu amiksessa ja lukiossa ei ole millään tavalla verrattavissa, ja juuri nämä aineet merkkaavta yleensä aika paljon jatko-opinnoissa, tavalla tai toisella.

Minusta ei ole millään tavalla järkevää lähteä ammattikouluun, jos ei varmasti tiedä, että haluaa kyseiseen ammattiin.

kaikista ei voi tulla akateemisesti koulutettuja. Duunareitakin tarvitaan. Opinnot eivät mene KOSKAAN hukkaan vaikka ala ei kiinnostaikaan.

 

[työtön maisteri]

Jos työllistymistä ajattelee, niin voisin nähdä ammattikoulun erinomaisena ratkaisuna. Kyllä on ollut kivinen tie koittaa löytää paikkaansa yhteiskunnasta lukio- & yliopistopohjalta. Ollapa jokin erityistaito ja -tehtävä, vaikkapa putkimies, johon pyrkiä.

 

[huoh, rollo]

kaikista ei voi tulla akateemisesti koulutettuja. Duunareitakin tarvitaan. Opinnot eivät mene KOSKAAN hukkaan vaikka ala ei kiinnostaikaan.

Juu, mutta katsos kun kysymys taisi olla siitä, että ap:n tyttö tekee itselleen kivistä tietä, kun on kuitenkin haluamassa lukemaan kemiaa, mutta lähteekin nyt amikseen. Ei järjen hiventä. Kyllä mä näkisin tuossa tilanteessa vanhempana ammattikoulun huonona valintana.

Kaikista ei voi tosiaan tulla akateemisia, mutta olisitko itse tosiaan sitä mieltä, että on ihan hyvä juttu lähteä amikseen, vaikka huomaisit, että lapsesi ei tee sitä omasta tahdostaan (vaan poika/tyttöystävän perässä tai uhmassaan) ja tulee kuitenkin tarvitsemaan lukion tietoja tulevaisuudessa?

 

[Sanna80]

Fiksu lapsi sulla! Lukio on ihan haistapaska-koulutus nykyisellään, kaikki idiootitkin pääsee sinne ja hyvällä amistodistuksella pääsee yhtä lailla ammattikorkeaan tai avoimen kautta yliopistoon sillä erotuksella, että on jo yksi ammatti hankittuna.

 

[Rollolainen]

Juu, mutta katsos kun kysymys taisi olla siitä, että ap:n tyttö tekee itselleen kivistä tietä, kun on kuitenkin haluamassa lukemaan kemiaa, mutta lähteekin nyt amikseen. Ei järjen hiventä. Kyllä mä näkisin tuossa tilanteessa vanhempana ammattikoulun huonona valintana.

Kaikista ei voi tosiaan tulla akateemisia, mutta olisitko itse tosiaan sitä mieltä, että on ihan hyvä juttu lähteä amikseen, vaikka huomaisit, että lapsesi ei tee sitä omasta tahdostaan (vaan poika/tyttöystävän perässä tai uhmassaan) ja tulee kuitenkin tarvitsemaan lukion tietoja tulevaisuudessa?

annan lapsen itse tehdä mitä tahtoo, vaikka menisikin tyttö/ poikakaverinsa perässä. harva meistä on samassa ammaissa koko ikäänsä. TÄrkeintähän on että opiskelee, eikä tosiaankaan voi tietää tykkääkö jostain alasta jos sitä ei ensin kokeile.
Mun poika hakee ict-alalle. luulen että hän ei tule sinne pääsemän mutta hakee kuitenkin.Lukioonkin hä on hakenut ja tuohon lukioon pääsisi, jos uuhun kouluun ei pääse. Mä itdän että hänellä olisi sillä vaikeaa ja voi olla etä hän katuu valintaansa, mutta HÄN ITSE on saanut päätöksen tedä
Eräs sukulsieni on päättänyt että hän lapsensa menevät lukioon, sitä EI kysytä laposilta. Tyttö haluaisi parturi kapaajaksi mutta äiti sanoi että ensin lukioon. huvittavinta tässä on se ,että äiti eikä isä kumpikaan ole korkeasikoulutettuja, mutta vaativat lapsiltaan aivan älyttömiä.

 

["joops"]

Jos työllistymistä ajattelee, niin voisin nähdä ammattikoulun erinomaisena ratkaisuna. Kyllä on ollut kivinen tie koittaa löytää paikkaansa yhteiskunnasta lukio- & yliopistopohjalta. Ollapa jokin erityistaito ja -tehtävä, vaikkapa putkimies, johon pyrkiä.

Kaikkihan on kiinni siitä, mitä haluaa elämältään ja työltään.


Putkimiehellä on selvä duuni, jota sitten tehdään hamaan loppuun asti, jos ei vaihdeta alaa. Ei epäselvyyksiä ja töitä löytyy varmasti. Akateemisella ei välttämättä ole selkeää ammattia ja tarkkaan määrättyä työnkuvaa, mutta toisaalta hänelle avautuu sitten ihan erilaiset mahdollisuudet monella tavalla kuin putkimiehelle, myös palkkauksen puolesta ja työtehtävien muodossa, samoin työaikojen. Koulutuksen ja vastuun mukana tulee myös muita kivoja juttuja, joita se putkimies ei ikinä saa.

Kyllähän akateemisen työllistyminen vaatii enemmän kuin putkimiehen työllistyminen, mutta ei kai sen pitäisi olla yllätys.

 

[Sanna80]

[QUOTE="joops";26360637]Kaikkihan on kiinni siitä, mitä haluaa elämältään ja työltään.


Putkimiehellä on selvä duuni, jota sitten tehdään hamaan loppuun asti, jos ei vaihdeta alaa. Ei epäselvyyksiä ja töitä löytyy varmasti. Akateemisella ei välttämättä ole selkeää ammattia ja tarkkaan määrättyä työnkuvaa, mutta toisaalta hänelle avautuu sitten ihan erilaiset mahdollisuudet monella tavalla kuin putkimiehelle, myös palkkauksen puolesta ja työtehtävien muodossa, samoin työaikojen. Koulutuksen ja vastuun mukana tulee myös muita kivoja juttuja, joita se putkimies ei ikinä saa.

Kyllähän akateemisen työllistyminen vaatii enemmän kuin putkimiehen työllistyminen, mutta ei kai sen pitäisi olla yllätys.[/QUOTE]

Mutta se putkimieskin voi halutessaan jatkokouluttaa itsensä vaikka rakennusmestariksi tai LVI-insinööriksi ja päästä siten "parempaan paikkaan" ja paremmalle palkalle. Ja ainakin on se perus-putkarin tutkinto pohjalla jolla voi työllistyä silloin jos ei ole korkeammin koulutetulle työtä ja esim. rahoittaa opiskeluaan oman alan duunilla = arvokasta työkokemusta jatko-opintojakin silmälläpitäen.

 

["vieras"]

voihan useimmissa amiksissa suorittaa ammattiopintojen lisäksi samalla yo-tutkinnon, kannattaa miettiä sitäkin vaihtoehtoa

 

[just...]

Fiksu lapsi sulla! Lukio on ihan haistapaska-koulutus nykyisellään, kaikki idiootitkin pääsee sinne ja hyvällä amistodistuksella pääsee yhtä lailla ammattikorkeaan tai avoimen kautta yliopistoon sillä erotuksella, että on jo yksi ammatti hankittuna.

No niin, tässäpä jälleen rakentava ja fiksu kommentti.

Erittelisitkö vielä, että millä tavalla lukio on "haistapaska-koulutus"? Tekeekö se, että suurin osa sinne haluavista pääsee myös, lukiosta jotenkin huonon? Kyllähän lukio-järjestelmääkin auditoidaan, kuten esim. yliopisto-opetusta. Samat vaatimukset ne on silti kaikille, vaikka moni sisään pääseekin.

Onko sinusta "haistapaskaa" se, että saa hyvän pohjan korkeakoulu opinnoille, paremman kuin ammattikoulusta? Onko ihan "haistapaskaa" opiskella yleissivistäviä aineita, jotka toimivat hyvänä pohjana myöhemmille opinnoille, osittain jopa välttämättöminä?

 

[totta mut]

Mutta se putkimieskin voi halutessaan jatkokouluttaa itsensä vaikka rakennusmestariksi tai LVI-insinööriksi ja päästä siten "parempaan paikkaan" ja paremmalle palkalle. Ja ainakin on se perus-putkarin tutkinto pohjalla jolla voi työllistyä silloin jos ei ole korkeammin koulutetulle työtä ja esim. rahoittaa opiskeluaan oman alan duunilla = arvokasta työkokemusta jatko-opintojakin silmälläpitäen.

Periaatteessa, mutta helpompaa se rakennusinssiksi opiskelu on joka tapauksessa lukiopohjalta. Tekniikan alan pääsykokeet pohjautuvat lukiomatikkaan, ei amiksen putkarimatikkaan. Jos haluaa ylimääräistä työtä tehdä hirveästi, niin sitten menee ensin amikseen ja sitä kautta korkeakouluun.

Myös se korkeakoulutettu voi halutessaan kouluttautua amisalalle, jos tilanne siltä näyttää. Helpommin se sujuu lähteä kouluttautumaan alaspäin kuin ylöspäin, monellakin tavalla. Been there, done that.

 

[Keittiönoita]

Mä sanoin aikoinaan omille teineilleni, että 16-vuotiaana tehty päätös peruskoulun jälkeisistä jatko-opinnoista ei ole asia, joka sen paremmin pilaisi kuin pelastaisikaan heidän loppuelämäänsä. Jos toteaa tehneensä väärän valinnan, asian voi korjata. Lukion jälkeen voi mennä ammattikouluun ja ammattikoulun jälkeen lukioon. Opinnot voi myös keskeyttää ja vaihtaa, jos siltä tuntuu. Mun mielestä oleellista ei niinkään ole, mihin lähtee opiskelemaan, vaan se, miksi lähtee opiskelemaan. Jos opiskelupaikan valinta perustuu vanhempien painostukseen, suvun odotuksiin tai poikaystävän toiveisiin eikä nuoren omaan tahtoon, silloin ollaan väärillä jäljillä.

 

["Entinen Ksantippa S."]

Mutta se putkimieskin voi halutessaan jatkokouluttaa itsensä vaikka rakennusmestariksi tai LVI-insinööriksi ja päästä siten "parempaan paikkaan" ja paremmalle palkalle. Ja ainakin on se perus-putkarin tutkinto pohjalla jolla voi työllistyä silloin jos ei ole korkeammin koulutetulle työtä ja esim. rahoittaa opiskeluaan oman alan duunilla = arvokasta työkokemusta jatko-opintojakin silmälläpitäen.

Tuo kaikki vain edellyttää sitä, että tietää 15-16-vuotiaana oman alansa. Hatunnosto niille, jotka tietävät. Useimmat eivät. Ja tietenkin alan pitää olla sellainen, että ammattikoulun kautta on mahdollisuus jatkaa korkeampaan koulutukseen.

Mielestäni nuoren ihmisen on oikeastaan hyväkin vähän haahuilla, tehdä eri alojen töitä ja katsella maailmaa eri kanteilta. Se, mitä yhteiskunta häviää työuran alkupuolella, saattaa hyvinkin tulla korkojen kanssa takaisin, kun ihminen löytää on oikealla alalla, jaksaa ja viihtyy.

 

[ffiona]

Tuon nyt oman osani tähän myös... Olen ollut kuin tyttäresi, mutta jatko-opintojen suhteen. Kävin siis lukion ja sen jälkeen pyrin opiskelemaan oikeustiedettä - en päässyt. Pääsin samana vuonna opiskelemaan liiketaloutta ammattikorkeaan. Vanhempani vain tukivat päätöstä, vaikka tiesivät, ettei se olisi minun juttu, sillä olin aina halunnut juristiksi ja ollut kunnianhimoinen. No, kaksi vuotta tuhlasin aikaa ammattikorkeakoulussa, kunnes tajusin miten turha kyseinen tutkinto oli ainakin omien haaveideni kohdalla. Hain sitten uudestaan oikeustieteelliseen ja pääsin. Jälkeenpäin kaikki siis meni hyvin, mutta olisi ollut hyvä, jos vanhemmat olisivat usuttaneet hakemaan uudestaan aikaisemmin, käymään avointa yliopistoa jne.

Lukio on mielestäni oikein tärkeä - ihan oikeasti, amiksen ja lukion käynneillä on aivan eri tasot yleissivistävyyden suhteen. Ja kyllä, sillä on merkitystä normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessäkin. Joskus suoraan sanoen ihmetyttää, miten suuria aukkoja joidenkin perustavanlaatuisessa yleissivistyksessä on. Mutta toisaalta, en ihmettele. Eihän peruskoulun oikeasti tiedä paljoakaan vielä siinä vaiheessa. Kyllä ainakin itse huomaan täysin, että vasta lukioaikana opin mielestäni fundamentaalisia asioita - yleissivistävyys tekee elämän helpommaksi ja täten paremmaksi.

 

[Vogue]

Itse meinasin seurata kavereitani lukioon. Olen aina olen ollut koulussa suht hyvä, mutta onnekseni sitä en tehnyt, vaan lähdin amikseen. Amiksen jälkeen on mahdollisuus mihin vain jatkokoulutukseen, jos halua on vain tarpeeksi. Työtä joutuu kylläkin enemmän tekemään kuin keski- tai paremmantason ylioppilaat.

Tällä hetkellä opiskelen siis yliopistossa ilman sen suurempia ongelmia. Liika painostaminen voi pahimmassa tapauksessa viedä kaiken halun kouluttautumisesta. Anna tyttösi tehdä omat valintansa (ja/tai virheensä), aina pystyy vaihtamaan koulua keskenkaiken.

 

[lucifer]

no voihan hän halutessaan lähteä opiskelemaan lukio opintoja ammattikoulun ohessa jos huomaa että ammattikoulu on hänen hyvyydelleen liian helppoa. kaksoistutkinto kun on ainakin täällä kovassa suosiossa.

 

["mamma"]

[QUOTE="vieras";26352887]Jos tenavalla riittää kapasiteettia lukemiseen, niin miksi mennä amikseen?[/QUOTE]

Sama kysymys minullakin on mielessäni. Jos oma yhdeksikön keskiarvolla yläasteensa lopettanut lapseni ei olisi mennyt lukioon, kyllä se olisi kirpaissut. Toisaalta toisen lapsen ammattiin valmistuminen ammattikoulusta on upea juttu. Hän kun ei olisi lukiossa viihtynyt, sai tottakai valita sen koulutuksen, mikä hänelle sopii.

 

[samuelinäiti]

siis jos tyttö on menossa amikseen poikaystävän takia opiskelemaan alaa joka ei oikean aidosti edes kiinnosta niin apua :O älä vaan anna tehdä sitä virhettä helposti. nuoren mieli muuttuu vielä monia kertoja, mutta jos on aina lukioon halunnut niin koita vielä pyörtää tyttösen päätä siihen suuntaan. tossa iässä kun suhteet on vielä niin paljon enemmän arvaamattomampia kuin aikuisiässä.. saa sitä mieltään muuttaa koulutuksestakin tietty mutta ei kannata tollasia juttuja tehdä siks koska poikaystävä tekee toisin. voin sanoa noin siks koska itsehän menin typeränä merkonomi linjalle poikaystävän perässä ja viihdyin siellä huimat puolvuotta kunnes tajusin ottaa ne vaaleanpunaiset lasit pois nenältä ja hakea mua oikeasti kiinnostavaan kouluun.

ja mitä sitten tää lukio vs. amis niin molemmat on musta yhtä hyviä, se on vaan karu fakta että joihinki jatko opiskelu paikkoihin tarvii ne pirun lukion paperit.