Sisko täysin miehensä tossun alla, läheinen sisarussuhde kärsinyt pahasti :( Mikä eteen..?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lilyn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lilyn

Vieras
En tiedä mitä tehdä - hyvin läheinen siskoni on niin miehensä kontrollin ja vallan alla, että meidän välinen yhteys ja suhde on kärsinyt todella pahasti. Siskon mies päättää kaikesta - mihin mennään, keitä tavataan, mitkä kutsut otetaan vastaan, mihin matkustetaan... jne. jne.

Muutama esimerkki: sisareni missasi minun valmistujaiseni ja 3-kymppiset, perhejoulut sekä viimeisimpänä isoäitimme hautajaiset. Aina on jotain muuta - miehellä. Kompromissia vaikkapa jouluna (siskoni hyväksi) ei koskaan tehdä. Jos ehdotamme oman mieheni kanssa esim. vapun / uuden vuoden viettoa yhdessä, joutuu siskoni odottamaan miehensä vastausta, joka jää usein viime tippaan ja on yleensä "ei". He viettävät useimmiten aikaa MIEHEN kavereiden kanssa. Siskoni saa unohtaa omansa.

He ovat olleet naimisissa nyt 5 vuotta ja joskus tekisi mieli sanoa suoraan, että minusta miehen käytös on helvetin epäreilua. Mutta auttaako se sitten mitään...? Ja meneekö välit vaan etäisemmiksi...?
 
Niin no tuossahan on juuri se vaara, että siskosi vain suuttuu jos menet jotain sanomaan. Mutta hei, pitäisi hänen nyt itsekin jotain tajuta jos isoäitinne hautajaisiin ei tullut! :O Ehkä niistä voisit jotain huomauttaa hänelle kaunistellen...

No, tällä hetkellä odotan vastausta heiltä juhannukseen... kysyimme tulisivatko meidän mökille. Vastausta kai turha odottaa ennen h-hetkeä. Todella inhottavaa..
 
Oletko mitenkään yrittänyt vihjata asiasta? Esim. jos nyt juhannukseen vastaa 'ei', niin sano jotenkin korostuneesti, että "Harmi, olisi ollut niin kiva nähdä, kun niin _harvoin_ nähdään, en oikeen muista milloin olimme juhlapyhinä samassa paikassa" tms. Ei ensimmäisinä mitään syytöksiä miehen pomottamisesta, jos ei ole tietoa onko sisko itse huomannut asiaa... sitten varmaan seuraavan kerran ehdottaisin voisiko sisko ja mies olla eri paikoissa.. Näettekö muuten miten paljon kuin noina juhlapyhinä (jolloin joka suvulla/kaveriporukalla on pippaloita)?
 
Kyllä kai omalle siskolleen voi asiasta jotenkin ottaa puheeksi.
Se on sitten hänen valintansa, tekeekö aina miehen mielen mukaan vai ei.

Suurinta ihmetystä herättää tuo hautajaisista poisjäänti. Lähisukulaisen hautajaisiin mennään melkein pää kainalossa-kunnossa...eipä niitä voi uusintana vetää. Siskosi olisi voinut osallistua yksin jos niin tärkeää menoa miehellä oli.
 
Toivottavasti sisko kuitenkin itse olisi herännyt jo ajatukseen, että aina mennään miehen mukaan. Isoäidin hautajaisten missaaminen on minusta aika iso juttu... minusta sellaiset menee omien menojen edelle (olettaen että jossain väleissä ollaan). Mies toki olisi voinut jättää tulematta, jos oli jotain pakollista.
 
Sano/kysy asiasta suoraan. Kyseessä on kuitenkin oma siskosi.

Ei mitään kaunisteluita, kyllä siskon kanssa(varsinkin läheisen)voi puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Mun sisko teki juuri sen virheen että oletti asioita ja oletti aivan väärin ja siinä vaiheessa kun asioista puhuttiin niin kuin ne on niin pahin vahinko oli jo tapahtunut.
 
mä toivoiisn että mulla olis sisko joka pelastais mut tuon kaltaiselta mieheltä sillä mulla ei itselläni ole voimia siihen koska mies on niin päällekäyvä(ei kuitenkaan fyysisesti)..
 
Kyllä kai omalle siskolleen voi asiasta jotenkin ottaa puheeksi.
Se on sitten hänen valintansa, tekeekö aina miehen mielen mukaan vai ei.

Suurinta ihmetystä herättää tuo hautajaisista poisjäänti. Lähisukulaisen hautajaisiin mennään melkein pää kainalossa-kunnossa...eipä niitä voi uusintana vetää. Siskosi olisi voinut osallistua yksin jos niin tärkeää menoa miehellä oli.

No, eipä noita muitakaan tilaisuuksia voi uusintana vetää (kuten minun opintojen päätöskaronkka). Hautajaisista poisjäänti kuulostaa tietysti vielä "suuremmalta". He asuvat kaukana ja mies oli vain päättänyt, ettei tämmöisen takia lähdetä ajamaan / lentämään paikalle. Ja se siitä. Siskoni ilmoitti vain että he eivät tule.

Kyllähän hän yksin onkin joskus osallistunut, esimerkiksi perhejouluihin jotka mies automaattisesti ja keskustelematta haluaa viettää oman sukunsa kanssa. Mistään vuorojouluista ei voi edes puhua..
 
[QUOTE="tii-";26231334]Oletko mitenkään yrittänyt vihjata asiasta? Esim. jos nyt juhannukseen vastaa 'ei', niin sano jotenkin korostuneesti, että "Harmi, olisi ollut niin kiva nähdä, kun niin _harvoin_ nähdään, en oikeen muista milloin olimme juhlapyhinä samassa paikassa" tms. Ei ensimmäisinä mitään syytöksiä miehen pomottamisesta, jos ei ole tietoa onko sisko itse huomannut asiaa... sitten varmaan seuraavan kerran ehdottaisin voisiko sisko ja mies olla eri paikoissa.. Näettekö muuten miten paljon kuin noina juhlapyhinä (jolloin joka suvulla/kaveriporukalla on pippaloita)?[/QUOTE]

En oikeastaan ole yrittänyt vihjata.. Pitkään ajattelin, että selvä, jos kerran siskoni on valintansa näin selkeästi tehnyt niin siinä tapauksessa hänen täytyy olla siihen itse tyytyväinen. Tietysti loukkaannuin, kun itselle tärkeisiin tilanteisiin ei koskaan tultu, mutta yritin suhtautua aikuismaisesti. Vasta oikeastaan omissa häissäni tajusin mistä kaikesta siskoni on jäänyt "paitsi" ja pois. Häihini he tulivat molemmat, mutta myöhemmin sain kuulla siskon mieheltä kummallisia kuittailuja siitä miten meidän hääjärjestelymme olivat hänen mielestään outoja. Tuolloin tavallaan omassa mielessäni luovutin ja ajattelin, että antaa sitten olla.

Ainut asia mikä tässä harmittaa on se, että välit siskoon etääntyvät vuosi vuodelta... huomaan ettei meillä ole enää samalla tavalla keskusteltavaa kuin ennen ja se on surullista.
 
Vähän kuulostaa narsistiselta tuo siskon mies. Siis niinhän se henkinen pahoinpitely usein alkaa, ensin "estetään" ystävien tapaaminen sit siitä pikkuhiljaa pahoinpitely muuttuu fyysiseksi jne.... Ainakin minulle tuli ensimmäisenä tuo mieleen kun luin ap:n kirjoittamaa. Luulisi että normaali ihminen antaisi parisuhteessa tilaa myös sille toiselle ja hänen ystävyys- ja sukulaissuhteille.
 
Liekö olen ainoa, mutta mulla tulee ekana mieleen ettei siskosi halua tulla... tuli vaan siitä mieleen kun mun mies ei useinkaan halua mennä sukulaistensa tapaamisiin ja käyttää sitten tekosyynä näitä "me ei nyt päästä kun vaimolla sitä ja tätä", vähän harmittaa kun sit heillä voi just olla käsitys etten mä päästä miestä, vaikka se ei oikeasti ole musta kiinni... eivät siis ole kovin läheisiä sukunsa kanssa ja mun miehellä on omat syynsä miks ei siellä huvita käydä..
 
Mä varmaan ehdottaisin että joskus sisko voisi tulla vaikka mies ei pääse. Ehkä silloin olisi ei olisi parasta kutsua isona juhlapyhänä. Kun sisko tulisi yksin niin pääsisittte puhumaan rauhassa ja kunnolla .
Mä kyllä tekisin itselleni aikaa jotta esim. voisin lähteä siskon kanssa yhdessä jonnekin minkä sitten keksisinkään. Silloin tarvitsisin ehdottomasti siskon apua :) ja tukea.
 
Miksi siskosi tilanne on tuollaiseksi päässyt? Onko hän talouidellisesti riippuvainen miehestään? Onko miehellä luonteenpiirteitä, ettei hänelle voi sanoa vastaan? Ihmettelen, ettei siskosi itse sano vastaan, ja vain lähde karonkkaan, hautajaisiin jne. - yksin, jos puoliso ei mukaan lähde.

Kyllä minä omien siskojeni (ja veljien myös) kanssa vastaavassa tilanteessa puhuisin. En voisi olla puhmatta. Asialinjalla tietenkin. Tahallani en provosoisi tai suututtaisi, sanoisin vaan, että tähän olen huomion kiinnittänyt, huomaatko itse. Jos suuttuisi, niin sillekään en mitään voisi.
 

Yhteistyössä