Huomenna elämäni ensimmäisen kerran psykologille...

["äiti"]

Pelottaa, jännittää ja vaikka mitä. Sain vihdoin ajan soitettua ja yllätyksekseni sain sen jo huomiseksi! No parempi ehkä niin..joskus aikanaan kun varasin ajan niin kerkesin jo perua sen kun siihen oli niin kauan ja tuntui taas paremmalta siinä sitten.. Näin se menee. Välillä on kaikki aivan hyvin ja erinomaisesti ja sitten taas todella pahasti. Niin ei kai se nornmaalia ole..? Kaikki on periaatteessa hyvin. Rakas mies, lapset jne, mikään niissä ei ole huonosti. ITSENI kanssa mun on tosi paha välillä olla. Inhoan itseäni, ulkoisesti ja sisäisesti. Eikä siihen auta vaikka kuinka moni sanoo minua nätiksi jne. Tätä on jatkunut monta vuotta. Mulla on aina ollut huono itsetunto ja ei tämä näytä tästä miksikään itsestään muuttuvan. Alan olla niin eristäytynyt muusta maailmasta että en enää yksin lasten kanssa kauppaan uskalla lähteä saati mennä mihinkään kerhoihin tms. Mitä tuolla ekalla käynnillä tehdää..?

 

[Paatunut Parahdus]

:hug: Varmaan vähän kartoitetaan mikä on tilanne. Hienoa, että sait ajan noin nopeasti!

Voimia matkaan ja liiallista jännitystä karista hartioilta niin paljon kuin mahdollista.

 

[TULKINNANVARAINEN]

Psykologin kanssa vaan jutellaan. se kyselee ja antaa sun purkaa ajatuksia.ei anna valmiita vastauksia. varmasti helpottaa puhua noista asioista ihan ulkopuoliselle ihmiselle. tsemppiä huomiseen!

 

[madaem]

oon ollut läheisen mukana psykologilla(tukena) ja täytyy sanoa että täysin hyödytöntä!!

Voin leikkii sulle psykoligia, kerrto minulle ikävästä tapahtumas. minä: MMM joo , ai että ,voi voi. no miltä sitten tuntui.

eipä eronnut ystäväll juttelussa muuta kun sillä tavalla että ystävälle on yleensä luontevampaa puhua.

Totesinkin että mustahan tulis loistava psykologi kun osaan jo.

 

["vieras"]

Kyllä mun psykologini ainakin on aktiivinen ja vastailee muutakin kuin joo, ai että, voi voi yms.

Taitaa olla madaem käynyt vaan tasan sillä yhdellä psykologilla, joka ei sitten ollut sieltä parhaimmasta päästä.

 

[leijona76]

oon ollut läheisen mukana psykologilla(tukena) ja täytyy sanoa että täysin hyödytöntä!!

Voin leikkii sulle psykoligia, kerrto minulle ikävästä tapahtumas. minä: MMM joo , ai että ,voi voi. no miltä sitten tuntui.

eipä eronnut ystäväll juttelussa muuta kun sillä tavalla että ystävälle on yleensä luontevampaa puhua.

Totesinkin että mustahan tulis loistava psykologi kun osaan jo.

Puhut yhestä kokemuksesta? Jos, niin aivan turhaa huudella turhaksi vain sen psykologin perusteella.

 

["äiti"]

No mua vähän pelottaa että se menee noin että se on hiljaa ja tuijottaa ja minä puhun ihan sekoja...

 

["kerttu"]

Mun psykologi on maailman ihanin ihminen, ymmärtäväinen ja ottaa kantaa asioihin eikä mitää joo joo. Mutta mulla oli vasta kolmas, jonka kanssa puheet synkkas Tsemppiä huomiselle! Hyvin se menee. Vaikka jännittää. Toivottavasti sattuu hyvä psykologi.

 

[nokka pystyyn vaan]

[QUOTE="äiti";26106236]No mua vähän pelottaa että se menee noin että se on hiljaa ja tuijottaa ja minä puhun ihan sekoja...[/QUOTE]

No jos sinä menet sinne viisaita puhumaan, niin se raukkahan jää työttömäksi.

Ja jos se tuijottaa häiritsevästi, niin sano sille siitä. Tai kattelet itte muualle. Tuon takiahan psykoanalyysissä katsellaan kattoon, ettei tartte miettiä toisen haukankatsetta.