[QUOTE="vieras";22202679]Haista nyt kukkanen.
Ei ole kuukauttakaan,kun poliisi jäljitti nimenomaan imei-koodin avulla lähipiiriin kuuluvan teinin muutama tunti katoamisilmoituksen tekemisen jälkeen.[/QUOTE]
Linkki? Julkisuudessa ei ole ollut yhtäkään tuollaista tapausta. Voisi kuvitella, että jos nuori jättää vanhemmilleen esim. tällaisen viestin: "Menen nyt metsään ja hirtän itseni", voisi poliisi saada oikeudelta luvan kännykän paikantamiseen. Puhelinoperaattorit eivät anna tietoja edes poliisille ilman oikeuden määräystä.
Suomessa telekuuntelu- ja valvontatieoja saa käyttää pakkokeinolain mukaan sellaisten törkeiden rikosten tutkinnassa, joista voidaan tuomita vähintään neljän vuoden vankeuteen.
Hätäkeskuslaitoksen sivuilta:
"Matkapuhelinpaikannus
Mihin matkapuhelinpaikannusta tarvitaan?
Matkapuhelinten yleistyminen on tuonut suuria haasteita hädässä olijan paikantamiselle, koska usein soittaja ei tiedä omaa olinpaikkaansa. Esimerkiksi pitkillä tieosuuksilla syyspimeällä ja muutenkin on vaikea tietää, minkä kunnan alueella kulloinkin on, joten liikenneonnettomuuksien yhteydessä tarkan tapahtumapaikan selvittäminen on hankalaa.
Milloin hätäkeskus voi suorittaa paikannuksen?
Hätäpaikannuksen tekeminen edellyttää lain mukaan aina perusteltua olettamaa hätäpaikannuksen kohteena olevan henkilön olemisesta akuutissa hengen tai terveyden vaarassa. Hätäkeskus voi siis harkintansa mukaan paikantaa järjestelmän kautta joko sen liittymän, josta hätäilmoitus on tehty tai hätäilmoituksen kohteena olevan henkilön liittymän, jos kyseinen henkilö on hätäilmoituksen vastaanottaneen hätäkeskuspäivystäjän perustellun käsityksen mukaan ilmeisesti hädässä tai välittömässä vaarassa.
Hätäkeskus ei ole oikeutettu käyttämään matkapuhelinpaikannusta, jos kyseessä on rikoksen estämiseksi tai rikoksen selvittämiseksi tarvittava tieto. Hätäkeskus ei myöskään ole oikeutettu käyttämään matkapuhelinpaikannusta, jos on kyse Poliisilain mukaisesta poliisitutkinnallisesta asiasta, esimerkiksi kun kyseessä on kadonnut henkilö, joka ei ole hädässä tai välittömässä vaarassa.
Miten järjestelmä toimii?
Järjestelmän käyttö on hyvin yksinkertaista. Hätäkeskustietojärjestelmästä napin painalluksella tehdyn paikannuspyynnön avulla voi hätäkeskuspäivystäjä saada tiedon liittymän sijainnista noin 10 sekunnissa. Hätäpaikannus suoritetaan GSM-liittymänumeron perusteella ja paikkatieto saadaan kysytyn liittymän kotiverkko-operaattorin paikannuspalvelimelta. Järjestelmä mahdollistaa paikkatiedon kyselyn hätäkeskuksen tietojärjestelmästä kaikkien Suomessa toimivien matkaviestinoperaattoreiden verkon matkapuhelimiin SIM-kortin ollessa puhelimessa.
Paikannuskohteena olevan puhelimen tulee myös olla päällä. Useiden operaattoreiden järjestelmä antaa sammutetusta puhelimesta n. vuorokausi sulkemisen jälkeen viimeisimmän solutiedon sen jälkeen ei mitään. SIM-kortiton puhelin tunnistetaan siitä, että järjestelmä näyttää sen puhelinnumerona jonkun operaattoreiden keskusnumeroista (jotka ovat hätäkeskusten tiedossa), joten sen turhat paikannusyritykset ovat vältettävissä.
Paikannustoiminto on käytössä kaikissa hätäkeskuksissa Helsinkiä lukuun ottamatta, kunnes se siirtyy käyttämään uutta hätäkeskustietojärjestelmää. Paikannuspyyntö voidaan tarvittaessa toimittaa teleoperaattoreille myös telefaxilla, aivan kuten aiemmin on toimittu.
Miten tarkkaa paikkatietoa saadaan selville?
Paikannustarkkuus on kaupunkialueilla noin 50400 metriä, esikaupunkialueilla noin 1001000 metriä ja taajamien ulkopuolella sekä isoilla vesistöalueilla noin 15 kilometriä (harvaanasutuilla alueilla ja merialueilla mahdollisesti jopa kymmeniäkin kilometrejä). Kyseessä on ns. solupaikannus ja mittaus tehdään tukiasemien avulla signaalin vaimentuminen yms. huomioiden, jolloin esimerkiksi vesialueiden läheisyys saattaa heikentää tarkkuutta. Käytettävällä tekniikalla ja nykyisellä verkkorakenteella ei päästä tällä hetkellä edellä mainittua parempaan tarkkuuteen.
Paikannustarkkuus on hätäkeskustoiminnan luonteeseen usein riittämätön, jotta matkapuhelinpaikannus voisi olla ensisijainen paikannustapa hätäilmoitusten käsittelyssä. Jos tarkkuus ei tulevaisuudessa merkittävästi parane, on matkapuhelinpaikannus jatkossakin hätäkeskuspäivystäjän lisätyökalu niihin ongelmatilanteisiin, jolloin hädässä olijan paikkaa ei saada muutoin tarkasti määritettyä.
Kuinka luotettava järjestelmä on?
Teknisestä näkökulmasta paikannus epäonnistuu melko harvoin teleoperaattoreilta saatujen tietojen mukaan. Useimmiten epäonnistumisen syynä on se, että yritetään paikantaa SIM-kortitonta tai suljettua liittymää. Hätäkeskuspäivystäjän näkökulmasta paikannuksesta ei tosin ole suurtakaan hyötyä, jos se on epätarkka.
Paljonko paikannuksia tehdään vuosittain?
Hätäkeskukset ja meripelastuskeskukset käyttävät paikannusjärjestelmää yhteensä melko paljon. Vilkkaina kuukausina saatetaan tehdä jopa noin 1000 paikannusta valtakunnallisesti. Tarkkoja tilastoja ei saada helposti, koska paikannuksia tekevät myös mm. meripelastuskeskukset ja joukossa on myös koulutusmielessä tehdyt paikannukset ja joskus esimerkiksi SIM-kortitonta liittymää paikannetaan useita kertoja peräkkäin epähuomiossa.
Miten järjestelmää kehitetään?
Oikeastaan vasta nyt on saatu markkinoille kunnolliset GPS-ominaisuuksilla varustetut matkapuhelimet ja kehitys uskoaksemme menee tähän suuntaan. GPS-matkapuhelinten yleistyessä olisi mahdollista kehittää nykyistä järjestelmää edelleen, jolloin solutiedon rinnalla siirrettäisiin satelliittipaikannukseen perustuvaa ja nykyistä tarkempaa tietoa hätäkeskusten käyttöön.
Mitä ohjeita paikannukseen liittyen tulee muistaa?
Ensisijainen, tärkein ja tarkin paikkatieto saadaan normaalitilanteissa edelleen ilmoittajalta itseltään, joten uusi järjestelmä ei poista oman olinpaikan tietämisen merkitystä. Kannattaa siis liikkuessaan vierailla alueilla tarkkailla ympärilleen ja seurata kylttejä, maamerkkejä jne.
Muutenkaan pelkkiin teknisiin välineisiin ei kannata turvautua, vaan varsinkin vesilläliikkujien kannattaa muistaa ylläpitää navigointiosaamistaan, jotta esim. GPS-laitteiden vikatilanteissa päästään turvallisesti perille.
Yksi hyvä vinkki kesälomamatkailijoille on trippimittarin nollaus lähtöpisteessä, jolloin kuljetun matkan arviointi vierailla tieosuuksilla on helpompaa. Matkapuhelinta kannattaa myös pitää mukanaan ja päällä, jotta sen paikantaminen on mahdollista.
Perusteet:
Hätäkeskuslaki (18.2.2000/157) ja muutos (16.6.2004/519)
Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (16.6.2004/516)
Viestintämarkkinalaki (23.5.2003/393) "