Luuletko että miehesi voisi rakastaa sinua jos sinut olisi raiskattu/raiskattaisiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Marjaana"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Marjaana"

Vieras
Tai eikai se rakkautta poista, mutta luuletko että miehesi olisi mennyt naimisiin kanssasi ja perustanut perheen jos olisi tiennyt että sinut on raiskattu? Tai yritetty raiskata? Tai jos entinen miehesi esim. olisi sinua pahoinpidellyt?
 
Eikai kyse ole mistään minun mielenmaailmastani? Oikeasti vain mietin että voiko mies rakastua jos saa ennen rakastumistaan tietää tuollaisen? Ellei sitten ole rakkautta ensisilmäyksellä ;)

Olen sinkku ja todella mietin mielessäni tälläisiä juttuja. Varsinkin kun olisi aivan ihana mies olemassa jonka seurassa todella viihdyn.
 
Eikai kyse ole mistään minun mielenmaailmastani? Oikeasti vain mietin että voiko mies rakastua jos saa ennen rakastumistaan tietää tuollaisen? Ellei sitten ole rakkautta ensisilmäyksellä ;)

Olen sinkku ja todella mietin mielessäni tälläisiä juttuja. Varsinkin kun olisi aivan ihana mies olemassa jonka seurassa todella viihdyn.

Ovat asioita joista en halua puhua ja mitä ne uudelle miehelle edes kuuluu?
 
Eikai kyse ole mistään minun mielenmaailmastani? Oikeasti vain mietin että voiko mies rakastua jos saa ennen rakastumistaan tietää tuollaisen? Ellei sitten ole rakkautta ensisilmäyksellä ;)

Olen sinkku ja todella mietin mielessäni tälläisiä juttuja. Varsinkin kun olisi aivan ihana mies olemassa jonka seurassa todella viihdyn.

Jos luulet, että miehet eivät voi rakastaa raiskattua, sinulla todellakin on sairas mielenmaailma ja kehottaisin menemään psykologin juttusille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sähköpaimenkoira;26034559:
:(

Siinä tapauksessa yritä päästä jonkun psykologin juttusille. Uhrin ei kuulu tuntea syyllisyyttä rikollisen teosta..

No niin... En oikeastaan tunne syyllisyyttä. Enemmänkin mietin sitä että ansaitsenko sitten jotain oikein superhyvää? Tai et oisko tuollekin ihanalle miehelle olemassa joku toinen, parempi, ja minä jotenkin sitten vain olen hänen onnensa tiellä? Meillä siis on jonkinasteinen suhde jo. Mutta en ole kertonut mitään. Seksisuhdetta meillä ei vielä ole ollut. Mutta nyt alkaisi kai olla sekin pian ajankohtaista. Ja kun hänkin on siis selvästi rakastumassa ( vai jo rakastunut? niin kuin minäkin häneen ) minuun niin satutanko häntä jotenkin kun kerron? Äh.
 
No niin... En oikeastaan tunne syyllisyyttä. Enemmänkin mietin sitä että ansaitsenko sitten jotain oikein superhyvää? Tai et oisko tuollekin ihanalle miehelle olemassa joku toinen, parempi, ja minä jotenkin sitten vain olen hänen onnensa tiellä? Meillä siis on jonkinasteinen suhde jo. Mutta en ole kertonut mitään. Seksisuhdetta meillä ei vielä ole ollut. Mutta nyt alkaisi kai olla sekin pian ajankohtaista. Ja kun hänkin on siis selvästi rakastumassa ( vai jo rakastunut? niin kuin minäkin häneen ) minuun niin satutanko häntä jotenkin kun kerron? Äh.

Sinulla selvästi on ongelmia, ammatilaisen kanssa jutteleminen voisi auttaa.
 
Öh. Tuo ei ole tervettä ajatella noin, että olet jotenkin huono vain sen takia että sinut on raiskattu. Ja tuntuu tuo raiskaus jotenkin määrittelevän sut aika pitkälle, kun susta tuntuu että se pitäisi heti kertoa uudelle miehelle. Ei sitä pidä heti kertoa, vasta sitten kun muutenkin jaetaan henkilökohtaisia asioita ja voi luottaa toiseen.

Sun olisi ehkä hyvä käydä jossain purkamassa tuota asiaa.
 
Eikai kyse ole mistään minun mielenmaailmastani? Oikeasti vain mietin että voiko mies rakastua jos saa ennen rakastumistaan tietää tuollaisen? Ellei sitten ole rakkautta ensisilmäyksellä ;)

Olen sinkku ja todella mietin mielessäni tälläisiä juttuja. Varsinkin kun olisi aivan ihana mies olemassa jonka seurassa todella viihdyn.

Asia ei todellakaan vaikuta rakastumiseen. Ainoastaan että mies pitää sinua herkempänä ja särkyvämpänä kuin jos et olisi kertonut. Ja luultavasti hänestä tulee suojelevampi sinua kohtaan.
 
Kääntyikös tämä juttu nyt jotenkin niin että minussa on jokin vika? :o

Noh, sama se...

Miehen suhtautumista vain oikeasti mietin. En tahtoisi häntä menettää! Ja entä sitten se että pitäiskö kertoa? Kokemani on todella kamalaa ja vaikuttaa minuun lähinnä niin että pelästyn helposti ihmisten ilmoilla äkkinäisiä liikkeitä tai jos joku yllättäen vaikka kaupassa tuuppasee. En uskalla kävellä yksin pimeässä. Ei suoranaisesti esim. seksielämään vaikuta. Tietynlaiset kosketukset kuitenkin saa kavahtamaan. Esimerkiksi se jos joku koskettaa kaulaa. Tai istuu päälläni kun suutelee. Siis jalkojen päällä niin etten pääse liikkumaan. Pikkujuttuja kuitenkin.
 
[QUOTE="mies";26034637]Asia ei todellakaan vaikuta rakastumiseen. Ainoastaan että mies pitää sinua herkempänä ja särkyvämpänä kuin jos et olisi kertonut. Ja luultavasti hänestä tulee suojelevampi sinua kohtaan.[/QUOTE]

No pitääkö se sitten kuitenkin kertoa? En varmaan oikein voi salatakaan. En vaan oikeasti antaisi itselleni ikinä anteeksi jos kerron ja mies tuumaa siihen että "mä tarvin nyt vähän aikaa miettiä tätä" ja katoaa vähin äänin! :(
 
On varmasti vaikuttanut minuun.
Enkä siis ajattele näin kenestäkään muusta naisesta tai muista joille on käynyt näin yleensäkään! Tämä kohdistuu vain minuun. Ja uskon kyllä että teidänkin miehet rakastaa/rakastaisivat teitä aivan yhtä paljon kuin nytkin. :)

Osaisko joku kertoa että mitenhän mies reagoisi? Toki kaikki reagoi eritavalla mutta... en osaa yhtään kuvitella tilannetta etukäteen ja se pelottaa.
 
[QUOTE="mies";26034710]Ainakin minusta olisi parempi jos kertoisit. Se lisäisi ymmärrystä, varsinkin jos seksielämä ei suju kitkattomasti.[/QUOTE]

En seksistä sinällään ahdistu. Ainoastaan noista edellä mainitsemistani tilanteista!
Miten tuollasen voi kertoa? Miten sen voi edes aloittaa?
 
On varmasti vaikuttanut minuun.
Enkä siis ajattele näin kenestäkään muusta naisesta tai muista joille on käynyt näin yleensäkään! Tämä kohdistuu vain minuun. Ja uskon kyllä että teidänkin miehet rakastaa/rakastaisivat teitä aivan yhtä paljon kuin nytkin. :)

Osaisko joku kertoa että mitenhän mies reagoisi? Toki kaikki reagoi eritavalla mutta... en osaa yhtään kuvitella tilannetta etukäteen ja se pelottaa.

Huolestunut ilme, täysi hetkellinen hiljaisuus järkytyksestä ja kovempi suojelunhalu tuon jälkeen. Etenkin jos kuulee, että omalle rakkaalle on tehty tuollaista, voi miehellä kestää myös hetki "päästä yli". Siis sillä tavalla että ei voi sietää ajatusta, että juuri sinulle on joku ***** voinut tehdä sellaista.

No miehet ovat erilaisia, mutta luulen suurimman osan reagoivat jokseenkin näin.
 
Mun mielestä sun kannattaisi kertoa tuolle miehelle, jos olet ihan vakavissasi hänen kanssaan. Se auttaisi miestäkin ymmärtämään, miksi saatat kavahtaa/säikähtää joitain tiettyjä kosketuksia/asioita. Näin myös mies välttäisi noita asioita, eikä se raiskaus putkahtaisi varmaankaan niin usein mieleen, mikäli jotkut kosketukset yms. sen muuten saa mieleesi palaamaan? Lisäksi asiasta avautuminen miehelle osoittaa suurta luottamusta häntä kohtaan. Ja minä vähän luulen, että noinkin kamala asia olisi helpompi kestää, jos sen voi jakaa rakkaansa kanssa. Mun mielestä olisi siis parempi, että mies saisi tietää asiasta nyt, eikä vasta vuosien päästä, mikäli teidän juttu kestää. Tsemppiä paljon! :) :hug:
 

Yhteistyössä