Petin häntä, jolle olin ikuista rakkautta vannonut

[Murheellinen -tar.]

Se oli pari viikkoa sitten kun olin tyttöystävien kanssa Turusta pienellä risteilyllä Tukholmassa. Ystävättäret olivat kaikki ( meitä oli yht.4) jo lapsuudesta asti tuttuja ja vieläkin melkein kaikki jokapäiväisiä, tai ainakin viikottaisia tuttuja. Kaikki naimisissa ja jokaisella lapsi tai kaksi.
Olimme ennenkin tehneet vuorokauden matkoja yhdessä useastikin. Kaikkien miehet ovat myötämielisiä ja ihania.
Nyt kävi niin, että minä ainoana lankesin. En ollut koko yönä yhteisessä hytissämme, vaan olin sortunut vieraan miehen hyväiltäväksi. Miksi? Sitä en voi käsittää. Sitä eivät voineet ystävättärenikään ymmärtää.
Nyt olen pyörinyt ja tuskaillut yhteisessä aviovuoteessa. Mies kummeksuu, mutta ei ole hänen mieleensä edes tullut katala tekoni. Tuntuu, että ystävättärenikin ovat minut hylänneet. He vakuuttivat ja vannoivat, etteivät kerro miehilleen, ja käskivät minun hoitaa asian parhaani mukaan.
Mutta miten sen hoidan? Miten saan rauhan?

 

["vieras"]

En osaa auttaa. Itsehän olet soppasi keittänyt.

 

[astrolabe]

Kärsit yksin, etkä ainakaan kaada sitä toisen niskaan.

 

["vieras"]

aika varmasti joku kavereistasi laulaa miehelleen tai jollekin ennen pitkää...

 

[--]

Otat opiksesi ja jatkat elämää.

 

["Zach"]

Kärsit yksin, etkä ainakaan kaada sitä toisen niskaan.

+1 tälle.. Itse olet soppasi keittänyt, joten itse saat sen syödäkin..

 

["jaa-a"]

tuliko tauteja?

 

[mikäoli]

"En ollut koko yönä yhteisessä hytissämme, vaan olin sortunut vieraan miehen hyväiltäväksi." - Niin mitä teitte? Eihän sitä välttämättä edes tarvitse pitää pettämisenä riippuen mitä sitten teitte.

 

["eppi"]

Asia puheeksi miehen kanssa, niin saat itsellesi mielenrauhan. Jos mies todella rakastaa sinua ja sinä häntä, niin pystytte sopimaan tämän homman.

 

["mies"]

[QUOTE="eppi";25910868]Asia puheeksi miehen kanssa, niin saat itsellesi mielenrauhan. Jos mies todella rakastaa sinua ja sinä häntä, niin pystytte sopimaan tämän homman.[/QUOTE]

Ei hemmetti, ei rakkaus tarkoita sitä että saa tehdä mitä vaan ja silti rakastetaan.

 

["smirre"]

Se mikä sattuu ruotsinlaivalla, pysyy siellä. Ihan ok välillä irrotella ja saa sitte lisää voimia parisuhteeseen. Muutama huono kokemus kyllä on tuntemattomien kanssa tullut laivalla. Ovat joko sammuneet kesken tai ei ole seisonut miehellä tarpeeksi. Mielestäni on imartelevaa, kun nuoret pojat vielä innostuvat tällaisesta kypsemmästä naisesta. Tunnen itseni halutuksi ja vielä vetovoimaiseksi! Kotiin on kuitenkin ihana palata, sillä seksi oman kullan kanssa on kuitenkin parasta!

 

[---]

[QUOTE="mies";25910905]Ei hemmetti, ei rakkaus tarkoita sitä että saa tehdä mitä vaan ja silti rakastetaan.[/QUOTE]

No ei, mutta ihminen ei ole täydellinen ja tekee virheitä. Rakkaus mitataan hyvin siinä, haluaako ottaa opikseen virheistään ja haluaako toinen antaa anteeksi. Mutta totta on että ei silloin rakastaisi, jos pettäisi eikä edes katuisi. Ap:n tilanne on eri...

 

[Piku81]

Riippuu mitä haluat tehdä. Jos haluat pysyä miehesi kanssa, niin älä kerro hänelle, kertomalla teet hänelle vain todella pahan ja ahdistuneen mielen, Otat opiksi yhdestä kerrasta ja katsot ettei niin käy enää ikinä. Eli toisinsanoen kärsit nyt itse oman tunnon tuskan, etkä kerro miehellesi vain sen vuoksi että kevennät sillä vain omaa tuskaasi !!!

 

[....]

Itse tunnustaisin miehelle asian.

 

["niin"]

Itse tunnustaisin miehelle asian.

Ja tuhoaisit ehkä hyvänkin avioliiton vain keventääksesi omaatuntoasi?

 

[Piku81]

Olen juuri tuota mieltä että tunnustamalla ap keventää vain omaa oloaan ja tekee toisen olon aivan kauheaksi!

 

[....]

[QUOTE="niin";25911098]Ja tuhoaisit ehkä hyvänkin avioliiton vain keventääksesi omaatuntoasi?[/QUOTE]

Rehellisyys on mulle tärkeää ja aito läheisyys myös.

 

[muhvi]

Ite teit, ite kannat vastuun asiasta. Niin aikuiset tekee.

 

[Saraldo]

Mä mietin sitä, että onko sulla ap oikeus tuhota perheesi tuon syrjähypyn vuoksi? Kertomalla miehellesi saat ehkä mielenrauhan, mutta samalla saat aikaan sen, että mikään ei ole enää kuin ennen. Tällä hetkellä ainoastaan sinä et ole niin kuin ennen. Pahimmassa tapauksessa miehesi ei anna anteeksi, hakee eroa, omaisuus menee jakoon ja ennen kaikkea lasten elämä muuttuu kertaheitolla ihan täysin.

Mä olen mun miehelle sanonut, että en missään nimessä hyväksy pettämistä. Mutta jos yhden kerran jostain syystä hairahtuu, mä en halua siitä tietää. Mä en halua perheeni tuhoutuvan siksi, että yksi harha-askel on otettu. Mutta jos rakastuu toiseen, se on ihan toinen juttu sitten. Tai jos pettäminen toistuisi.

Sä kärsit tästä aikasi, sen jälkeen alat hyväksyä tapahtuneen eikä se ole sun mielessäsi enää joka päivä. Jos harrastitte suojaamatonta seksiä, käyt testeissä. Ja katsokin, ettet anna sen tapahtua enää uudelleen.

 

["Zach"]

Kyllä tässä tapauksessa aloittajalla pitäisi olla sen verran "munaa" että ei pilaa miehensä elämää helpottaakseen omaa oloaan.. Vaikkakin miehenä olenkin ehdottomasti pettämistä vastaan, ja sitä mieltä että pitäisi uskaltaa kertoa suoraan asiasta puolisolleen, jotta hän ei kuolinvuoteellaan kuule että on elänyt valheessa..

 

["minna"]

Tuo on paha.. Mä olen aina pitänyt selkeänä, että pettäminen on järkyttävän väärin ja puolisolla on oikeus tietää. Ei ole mukava elää valheessa ja oikeasti parisuhteessa pitäisi olla luottamus. Luottamus ei toimi, jos salaa tehdään jotain. Tosin jos et ihan seksiä harrastanut sanan varsinaisessa merkityksessä, ehkä pitäisin omana tietona. Tietysti asiaa hankaloittaa se, että kaverisi tietävät joten se saattaa luisua miehesi korviin jotain muuta kautta.

Mutta en osaa kyllä antaa neuvoja. Mää olen itse ihastunut täysillä mieheni veljeen, jota on jatkunut jo viitisen vuotta. Ja nyt mä jo mietin, että jos tilaisuus tulisi tekisin mitä vain hänen kanssaan...

 

[täh?]

Mitä tääl aikuiset ihmiset miettii, että voiko ap tosiaan tuhota parisuhteensa yhen syrjähypyn takia kertomalla siitä puolisolleen? Mä oon kyl vähän sitä mieltä, että tossa vaiheessa se kerrotaan. Tätä parisuhteen tuhoomiskysymystä mietitään sit jo ennen kun vieraitten kans aletaan pelaan.

 

[dsf]

aloittaja puhuu pettämisestä kuin rakkausromaanissa. "minä ainoana lankesin" " vaan olin sortunut vieraan miehen hyväiltäväksi. Miksi? " " katala tekoni".

aika kauniisti puhut ällöttävästä teostasi :X

aikuistu

 

["vieras"]

Rehellisyys on mulle tärkeää ja aito läheisyys myös.

Tietysti tuollainen asia täytyy kertoa, jos haluat hyvän suhteen vielä säilyvän. Ellei kerro, se nakertaa pohjaa ja henkistä läheisyyttä ja te molemmat kärsitte siitä. Itsellesi se tulee mieleen aina uudestaan ja uudestaan, kunnes sinun on pakko paaduttaa omatuntosi, etkä enää pysty rakastamaan.

Sitäpaitsi miehelläsi on oikeus tietää minkälainen ihminen sinä olet, muuten pakotat hänet elämään valheessa vuodesta toiseen. Ei hän rakastaisi silloin SINUA vaan epätodellista haavekuvaansa sinusta. Jos haluat että hän oppii rakastamaan juuri sinua sellaisena kuin olet, niin lyö kortit pöytään.

 

["vieras"]

Mitä tääl aikuiset ihmiset miettii, että voiko ap tosiaan tuhota parisuhteensa yhen syrjähypyn takia kertomalla siitä puolisolleen? Mä oon kyl vähän sitä mieltä, että tossa vaiheessa se kerrotaan. Tätä parisuhteen tuhoomiskysymystä mietitään sit jo ennen kun vieraitten kans aletaan pelaan.

AIVAN samaa mieltä! Uskomatonta pettäjien tai ainakin potentiaalisten pettäjien puhetta tällainen "miestäsi kohtaan on oikeammin olla kertomatta". Mitäs itse tykkäisitte, kun petturimiehenne jotenkin paljastuessaan selittäisi salailuaan "rakastin ja kunnioitin sinua niin paljon, että kärsin omantunnontuskat yksinäni"? Ei taitaisi käydä päinsä, vai mitä.