Perhepedistä pinnasänkyyn ja imetyksen lopettaminen, auttakaa, en jaksa :/

[QUOTE="hmmm";25900886]Täällä on monta kertaa sanottu, että vauva/lapsi ei halua luopua saaduista eduistaan. Ensimmäiseksi lähtisin miettimään miksi ei halua luopua jostakin asiasta ja kannattaisiko odottaa, että aloite tulee lapsen puolelta. Toiseksi minusta äidin läheisyys ja ruoka silloin kun nälättää ei ole mitään etuoikeuksia vaan perusoikeuksia. Ja kuka sen määrittää milloin toisella on nälkä ja milloin toinen kaipaa läheisyyttä ja millä tavalla![/QUOTE]

Eihän unikoulun tarkoitus ole luopua äidin läheisyydestä! Meillä pidettiin unikoulu siis 6kk ikäisenä ja lapsi nukkui sen jälkeen heräämättä meidän sängyn vieressä pinnasängyssä. Eli nukkumispaikka ei muuttunut, mutta valvomiset loppui eikä tarvinnut kymmentä kertaa nostaa viereen tissille. Fysiologinen fakta on, ettei lapsi tarvitse puolen vuoden iän jälkeen yöllä ruokaa (kun syö päivällä), joillekin harvoille se tarve jää noin vuoden ikään asti, mutta siten, että syödään sen kerran ja silloinkin aamuyöllä, ei tissitellä koko yötä. Eikä aloittajan tapauksessa lapsi herää edes nälkäänsä, eikä syö herätessään, mutta vaatii sen tissin suuhun, että pääsee uudestaan uneen. Eikä tuossa tilanteessa oikein muuta keinoa ole, kuin opettaa lapselle keino saada unen päästä kiinni ilman sitä äidin tissiä ja joskus se opetus vaatii unikoulua. Tai sitten tietty vaan hyväksyä tilanne ja jatkaa univelkaista, väsynyttä elämää etiäppäin ja toivoa että lapsi itse joskus oppii muut keinot, mutta kun kaikki ei vaan sitä halua eikä jaksa, k. un on muutakin elämää, jota pitäis jaksaa elää.

Eli lopettakaa jo ne ihmekommentit unikouluista; ei ainoa vaihtoehto sille ole huudattaa lapsi yksin omaan huoneeseen nukkumaan, se on varmaan se vähiten käytetty malli nykypäivänä! Meillä tassuteltiin uneen siten, että pinnasänky oli sängyn vieressä kiinni ja tarvittaessa otettiin viereen

 

MIKSI sitten aikuisetkin herää yöllä juomaan jos janottaa. Eikä niin että mies sitten siinä silittelee toisen päätä hokien että "älä huoli kulta, kohta on aamu ja saat juoda. Ei oo väliä vaikka vähän janottaakin, kärsi nyt siinä sitten vaan janosta ja ala jatkaa unias"

 

Siihen auttaa kainalo ja tissi ja se, että sinä äitinä opettelet elämään vauvan rytmissä ja asettamaan hänen tarpeensa omiesi edelle muutamaksi kuukaudeksi. Vaikka muksu jatkais tota 3v, ei se oo ku 3% nykyihmisen arvioidusta elinikäodotteesta, eli lyhyt, mutta äärimmäisen tärkeä aika lapsen psyykkistä ja emotionaalista kehitystä ajatellen.

JOS ihminen nukkuu kolme vuotta täysin pätkissä on hän jo sitten montussa- MUTTA olihan täydellinen äiti ainakin, tokko se lapsi kaipaamaan jää.

 

Aika pitkälti ihminen voi määrittää rytminsä. Esimerkiksi isoäitini teki lääkärinuran ihan omilla rytmeillään, nukkui heti töiden jälkeen, valvoi yöllä jne.
Ei mitään ongelmia.

Eikä tarvi päivällä nukkua kun nukun yöllä. Lapsen syömiset ei häiritse mun yöunia, en tee niistä show'ta.


Sinun mielestäsi siis ap:n tilanteessa jossa 7kk-ikäinen vauva herää KERRAN-PARI syömään yöllä on ihan ok huudattaa ja unikoulu paikallaan?
Niitä asioitahan mä nimittäin tuossa mun rage-viestissäni kritisoin.

Vi v**tu mikä neuvo. Oleko kuullut että joilla kuilla on muitakin lapsia kuin se tissitakiainen siellä sängyssä? Vai pistetäänkö se ekaluokkalainen kuule elämään vaan vauvatahtisesti? Todennäköisesti koulussa siihen suostuvat... Ja mites se leikki-ikäinen, mitäs sille teet kun menet päivällä nukkumaan sen vauva viereen?7

AI NIIN lapsia ei saa tehdä kuin yhden. ok.... Ihan oikeasti, luin noita sun juttujas ja totesin että nyt ollaan niin kuutamolla. EI sinä et ajattele lastasi vaan sinä ajattelet sinua ja paistattelet mielessäsi kun jaksa ja osaat ja pysty Uuttuutena sulle: On olemassa ihmisiä jotka ei nuku vaikka pommi räjähtäis vieressä. Jos sinä olet sellainen, ole. Mutta älä p**rkele neuvo väsynyttä äitiä vaan jaksamaan. Ihan oikeasti, se on niin varallinen neuvo lapsen hyvinvoinnin kannalta kuin olla ja voi.

 

MIKSI sitten aikuisetkin herää yöllä juomaan jos janottaa. Eikä niin että mies sitten siinä silittelee toisen päätä hokien että "älä huoli kulta, kohta on aamu ja saat juoda. Ei oo väliä vaikka vähän janottaakin, kärsi nyt siinä sitten vaan janosta ja ala jatkaa unias"

Jos heräät tunnin välein, niin jaksatko raahautua keittiöön juomaan? Ja sitten taas hetkenpäästä pitääkin käydä pissalla. Jos herään yöllä janoon, niin yritän kyllä olla juomatta, ettei tarvi käydä sit tosiaan siellä pissalla hetken pästä. Mulle yö tosiaan on nukkumista varten ja jos koko ajan ramppaan juomassa ja pissalla, niin kyllä olen tosi väsynyt seuraavan päivän. Jos kerran herään vessaan, niin se on ihan ok, mutta kyllä alkaisin asialle jotain tekemään, jos siellä ramppaisin vaikka kolmekin kertaa.

 

MIKSI sitten aikuisetkin herää yöllä juomaan jos janottaa. Eikä niin että mies sitten siinä silittelee toisen päätä hokien että "älä huoli kulta, kohta on aamu ja saat juoda. Ei oo väliä vaikka vähän janottaakin, kärsi nyt siinä sitten vaan janosta ja ala jatkaa unias"

Herääkö kaikki aikuisetkin puolentunnin välein juomaan? Sanoisin että on jotain ongelmaa ihmisellä jos puolentunnin välein täytyy juoda läpi yön. Mutta päivällä selviää harvemmalla tahdilla....

Lapselleninen veto tähän kohtaan - todella.

 

JOS ihminen nukkuu kolme vuotta täysin pätkissä on hän jo sitten montussa- MUTTA olihan täydellinen äiti ainakin, tokko se lapsi kaipaamaan jää.

Ihmeen hyvin on ihmisrotu pysyny hengissä, vaikka kaikki äidit on kuollu kolmessa vuodessa, enneku unikoulut tossa jokunen vuoskymmen sitte keksittiin.

Ihmiselle ei edes oo luontasia mitkään 8h (tai yli) putkeen unet.

BBC News - The myth of the eight-hour sleep

 

[QUOTE="apuva";25901401]Vi v**tu mikä neuvo. Oleko kuullut että joilla kuilla on muitakin lapsia kuin se tissitakiainen siellä sängyssä? Vai pistetäänkö se ekaluokkalainen kuule elämään vaan vauvatahtisesti? Todennäköisesti koulussa siihen suostuvat... Ja mites se leikki-ikäinen, mitäs sille teet kun menet päivällä nukkumaan sen vauva viereen?7

AI NIIN lapsia ei saa tehdä kuin yhden. ok.... Ihan oikeasti, luin noita sun juttujas ja totesin että nyt ollaan niin kuutamolla. EI sinä et ajattele lastasi vaan sinä ajattelet sinua ja paistattelet mielessäsi kun jaksa ja osaat ja pysty Uuttuutena sulle: On olemassa ihmisiä jotka ei nuku vaikka pommi räjähtäis vieressä. Jos sinä olet sellainen, ole. Mutta älä p**rkele neuvo väsynyttä äitiä vaan jaksamaan. Ihan oikeasti, se on niin varallinen neuvo lapsen hyvinvoinnin kannalta kuin olla ja voi.[/QUOTE]

Siinä taas yksi joka ei lukenut ilmeisesti mun kaikkia viestejä tai ainakaan kokonaan.

Ei nämä mun ajatukset mitään mun keksimiä ole, ihan suurperheiden äideiltä olen "oppejani" saanut, tietty sovelten.
Toisten neuvoja kun ei tarvi ottaa niin kirjaimellisesti. Poimii sieltä ne itselle sopivat jutut ja jättää muut.

Ja tietty ihan tutkittua tietoakin.
En mä kyllä ajattele tosiaankaan noin, että pitäisi vain yksi lapsi tehdä tai että olisin jotenkin hyvä vanhempi, päinvastoin.
Ja varmaan olisi erillaista jos olisi tässä samaan aikaan taapero.
Pari viikkoa menee kyllä ihan helposti ilman mitään väsymystä tän vauvan kanssa sen ehdoilla ja muutamaa muuta pientä kaitsien.

 

Kai sitä saa olla lapsellinen jos tahtoo

 

Ihmeen hyvin on ihmisrotu pysyny hengissä, vaikka kaikki äidit on kuollu kolmessa vuodessa, enneku unikoulut tossa jokunen vuoskymmen sitte keksittiin.

Ihmiselle ei edes oo luontasia mitkään 8h (tai yli) putkeen unet.

BBC News - The myth of the eight-hour sleep

Joo, mutta ei ole myöskään luontaista ettei nuku kuin maks parin tunnin pätkiä.

Mietittekö te koskaa että olette niitä syyllisiä lasten pahoinpitelyihin? Juuri näillä kommenteilla "kyllä vaan pitää jaksaa". Entäs kun joku ei jaksakaan? Mutta ei uskalla sanoa teidään kaistapäitten vuoksia asiata koska te hakkaatte kaulimella päähän: PITÄÄ JAKSAA?

Eikö yhtään pelota? entäs sitten kun teidän omatytär ei jaksakaan oman vauvansa kanssa - eikä todellakaan uskalla tollaiselle asennevammaiselle tulla siitä sanomaan - niin oletteko ylpeitä?

KYLLÄ äidin jaksaminen on rajallista. Ja silloin on mentävä koko perheen niin että kaikki jaksaa. Ja opeteltava sellaiset tavat elää. Lapsi kärsii tuntuvasti enemmän väsyneestä äidistä kuin siitä että hänen untaa yritetään saada yhtämittaisemmaksi. Kyse on pidemmän ajan jutusta. Meinaan jos ihminen vetää itsensä totaali piippuu, siitä ei selvitä vuodessa eikä kahdessa.

ÄITIKIN ON IHMINEN! eikä mikää v*tun kone.

 

Siinä taas yksi joka ei lukenut ilmeisesti mun kaikkia viestejä tai ainakaan kokonaan.

Ei nämä mun ajatukset mitään mun keksimiä ole, ihan suurperheiden äideiltä olen "oppejani" saanut, tietty sovelten.
Toisten neuvoja kun ei tarvi ottaa niin kirjaimellisesti. Poimii sieltä ne itselle sopivat jutut ja jättää muut.

Näytäppä mulle suurperheen äiti joka nukkuu lapsentahtisesti? Ai niin joo, se teettää kaiken niillä muilla lapsillaan jotta saa itse nukkua vauvan kanssa. Ai kun reilua.

 

Näytäppä mulle suurperheen äiti joka nukkuu lapsentahtisesti? Ai niin joo, se teettää kaiken niillä muilla lapsillaan jotta saa itse nukkua vauvan kanssa. Ai kun reilua.

Ihmisen ei pidä tehdä niin paljon lapsia, että hoidon laatu kärsii. Ehkäsykin on keksitty.

 

Siis mitä helvettiä?

Neuvotaanko täällä ihan tosissaan, että "älä anna enää ikinä nukahtaa syliin" ja "anna huutaa, tiukkana vaan" kun kyse on 7kuukauden ikäisestä vauvasta jolle on TÄYSIN normaalia haluta rintaa ja nukkua äitinsä vieressä?!
Ei mun mielestä ole mitenkään erityisen väärin tai kamalaa nukuttaa vauvaa omaan sänkyyn/huoneeseen tai olla syöttämättä yöllä jos vauva ei itsekään halua, mutta jos vauva selkeästi sitä tarvitsee ja haluaa niin mikä pistää vanhemman noin lastaan rääkkäämään?
Herranjumala, 7kuukauden ikäinen UNIKOULUUN. :headwall:

Mä en nyt ihan ymmärtänyt mikä tässä oli se pointti miksi et jaksa?
Jos vauva haluaa imeä niin anna imeä ja lue itse samalla vaikka kirjaa tai jos on yö niin nuku.
Vauvan vieressä nukkuminenhan on sen takia juuri helppoa että vauva pääsee isompana itsekin yöllä halutessaan rinnalle ja äiti ei välttämättä edes herää siihen.
Jos kuitenkin jostain syystä haluat itse hankaloittaa elämäänne ja ruveta kontrolloimaan yösyöttöjä ja yöllistä tissillä roikkumista niin kokeile tuttia?

Anteeksi tämän tekstin sävy, mutta mä en vaan kykene ymmärtämään vanhempia jotka kaikessa ällöttävässä itsekkyydessään tunkevat lapsen väkisillä omaan huoneeseen ja lopettavat yösyötöt VAIKKA lapsi itse selkeästi olisi tyytyväisin vanhempien vieressä ja tissitellen.
Ja mä oon kaikessa naiiviudessani oikeasti luullut, että unikouluja käytetään vain hyvästi taaperoikäisille..

Tätä kirjoitusta peesailen.

 

Näytäppä mulle suurperheen äiti joka nukkuu lapsentahtisesti? Ai niin joo, se teettää kaiken niillä muilla lapsillaan jotta saa itse nukkua vauvan kanssa. Ai kun reilua.

Mä ainakin nukun yöllä ja aamulla, ei silloin tarvi tehdä hommia.

Ja mähän olen sanonut jo monta monta viestiä sitten, että jokainen on yksilö ja jokaiselle sopii ne omat tavat.
En ole missään sanonut minun tapojani oikeiksi tai muiden vääriksi (paitsi huudattaminen on musta kammottavaa).
En nyt ihan ymmärrä miksi vedätte porukalla meloonit nokkaan?

 

Joo, mutta ei ole myöskään luontaista ettei nuku kuin maks parin tunnin pätkiä.

Mietittekö te koskaa että olette niitä syyllisiä lasten pahoinpitelyihin? Juuri näillä kommenteilla "kyllä vaan pitää jaksaa". Entäs kun joku ei jaksakaan? Mutta ei uskalla sanoa teidään kaistapäitten vuoksia asiata koska te hakkaatte kaulimella päähän: PITÄÄ JAKSAA?

Eikö yhtään pelota? entäs sitten kun teidän omatytär ei jaksakaan oman vauvansa kanssa - eikä todellakaan uskalla tollaiselle asennevammaiselle tulla siitä sanomaan - niin oletteko ylpeitä?

KYLLÄ äidin jaksaminen on rajallista. Ja silloin on mentävä koko perheen niin että kaikki jaksaa. Ja opeteltava sellaiset tavat elää. Lapsi kärsii tuntuvasti enemmän väsyneestä äidistä kuin siitä että hänen untaa yritetään saada yhtämittaisemmaksi. Kyse on pidemmän ajan jutusta. Meinaan jos ihminen vetää itsensä totaali piippuu, siitä ei selvitä vuodessa eikä kahdessa.

ÄITIKIN ON IHMINEN! eikä mikää v*tun kone.

Mun mielestä vauvan itkettäminen yksin pinnasängyssä ON pahoinpitelyä.

Ja jos mun kuvitteellinen tytär joskus väsyis vauvaansa, menisin avuks.

 

Ja jos mun kuvitteellinen tytär joskus väsyis vauvaansa, menisin avuks.

Mitä jos kukaan ei auta?
Mitä jos äiti on heräämisten takia aivan rikki?

 

MIKSI sitten aikuisetkin herää yöllä juomaan jos janottaa. Eikä niin että mies sitten siinä silittelee toisen päätä hokien että "älä huoli kulta, kohta on aamu ja saat juoda. Ei oo väliä vaikka vähän janottaakin, kärsi nyt siinä sitten vaan janosta ja ala jatkaa unias"

Unikoulun aikana tarjosin vettä, jos ei rauhoittunut, vaan eipä kelvannut-> ei siis ollut jano. Ja kummasti se "jano" vaan kolmannen yön jälkeen helpotti, eli eipä tainnut janoa olla.

Minä muuten en herää koskaan yöllä juomaan, eikä miehenikään, ollaan vissiin epänormaaleja...

 

Ihmeen hyvin on ihmisrotu pysyny hengissä, vaikka kaikki äidit on kuollu kolmessa vuodessa, enneku unikoulut tossa jokunen vuoskymmen sitte keksittiin.

Ihmiselle ei edes oo luontasia mitkään 8h (tai yli) putkeen unet.

BBC News - The myth of the eight-hour sleep

No tämä nyt on taas näitä kotiäitien jorinoita, kun ei tarvitse päiväsaikaan käyttää aivojaan niin tokihan sitä jaksaa valvoa sen 3 vuotta. Mutta kun meillä osalla on työ ja vieläpä vastuullinen, niin eipä sitä kehtaa yöllä valvoskella että päivällä jaksaa. Tiedät ehkä sitten sinäkin, jos joskus sen kunnollisen työpaikan hommaat...

 

Mun mielestä vauvan itkettäminen yksin pinnasängyssä ON pahoinpitelyä.

Ja jos mun kuvitteellinen tytär joskus väsyis vauvaansa, menisin avuks.

No se on sun mielipide, tutkimusten mukaan mitään haittaa siitä ei ole. Jaa-a, kumpaakohan uskoisi; kouluttamatonta kotimammaa, vai lääketieteen asiantuntijoita...?

 

Mun mielestä vauvan itkettäminen yksin pinnasängyssä ON pahoinpitelyä.

Ja jos mun kuvitteellinen tytär joskus väsyis vauvaansa, menisin avuks.

Ei se sulle uskaltaisi kerto väsykseswtä koska et ymmärrä sitä. ymmärtänet?

 

Tää todellakin näköjään ON tulenarka aihe.
Mä just luin noi kaikki mun viestit ja mun mielestä ne ei mitenkään erikoisia olleet.
Kerroin oman kantani ja lähes jokaisessa viestissä vieläpä mainitsin ihmisten yksilöllisyyden ja jotain "jokainen tavallaan"-juttuakin sinne aina heittelin, mutta silti tää provosoitumisen määrä on aika suurta.

Anteeksi nyt jos olen joidenkin mielen pahoittanut, se ei ollut tarkoitukseni ja mielipiteeni on minun omani (jota tietysti pidän "oikeana" ainakin omassa elämässä) enkä ajattele, että kaikki jotka eivät ole prikulleen samaa mieltä olisivat jotenkin huonoja saati että itse olisin jotenkin hyvä.
Noista tämän ketjun ensimmäisistä viesteistä mä kyllä kauhistuin.

 

Mitä jos kukaan ei auta?
Mitä jos äiti on heräämisten takia aivan rikki?

Ongelma on silloin äidin, ei vauvan ja äidin kuuluu silloin puuttua omaan toimintaansa, eikä vauvan.

Äiti ei väsy, jos menee illalla nukkumaan vauvan kanssa, koska silloin vauvan ja äidin uni tahdistuu toisiinsa. Toi vaan ei itsekkäiltä ihmisiltä suju vaikka kuinka väsyttäis, koska MINÄ tarviin omaa aikaa ja MINÄ tarviin parisuhdeaikaa ja minä, minä, minä. Vauvaa on helpompi kiusata, ku uhrata se "oma aika".

 

[QUOTE="vieras";25901620]No tämä nyt on taas näitä kotiäitien jorinoita, kun ei tarvitse päiväsaikaan käyttää aivojaan niin tokihan sitä jaksaa valvoa sen 3 vuotta. Mutta kun meillä osalla on työ ja vieläpä vastuullinen, niin eipä sitä kehtaa yöllä valvoskella että päivällä jaksaa. Tiedät ehkä sitten sinäkin, jos joskus sen kunnollisen työpaikan hommaat...[/QUOTE]

Juu, minähän ton tutkimuksen teinki.

 

Juu, minähän ton tutkimuksen teinki.

??

 

Tää todellakin näköjään ON tulenarka aihe.
Mä just luin noi kaikki mun viestit ja mun mielestä ne ei mitenkään erikoisia olleet.
Kerroin oman kantani ja lähes jokaisessa viestissä vieläpä mainitsin ihmisten yksilöllisyyden ja jotain "jokainen tavallaan"-juttuakin sinne aina heittelin, mutta silti tää provosoitumisen määrä on aika suurta.

Anteeksi nyt jos olen joidenkin mielen pahoittanut, se ei ollut tarkoitukseni ja mielipiteeni on minun omani (jota tietysti pidän "oikeana" ainakin omassa elämässä) enkä ajattele, että kaikki jotka eivät ole prikulleen samaa mieltä olisivat jotenkin huonoja saati että itse olisin jotenkin hyvä.
Noista tämän ketjun ensimmäisistä viesteistä mä kyllä kauhistuin.

No saa sitä kertoa omat mielipiteensä, mutta tuollainen paheksuminen jotain itselle tuntematonta asiaa kohtaan on musta vaan raivostuttavaa. Ja se leimaaminen, että jokainen unikouluttaja huudattaa lapsen yksin omaan huoneeseen, vaikka ihan päinvastoin suurin osa ihmisistä sen koulun pitää.

Muuten ei kommenttisi ärsyttänyt, mutta oudolta teidän elämä kyllä kieltämättä kuulostaa