kysymystä heti alkumetreillä, ettei tule väärinkäsityksiä. Kyllä meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun, kun tämän näin. Että miten niin?! Asumme kerrostalossa, jopa vuokralla. Se sopii meille paremmin, kun nykymaailmassa kansainvälisissä tehtävissä usein joutuu vaihtamaan maisemaa. "Kakkosasunto" on sitten se ihan oma. Asumme Helsingissä - täällä suhteellisesti todella harva asuu muualla kuin kerrostalossa. Yksiöstä omalla asuinalueellamme saa pulittaa pari sataa tuhatta. Siis sitäkään ei köyhä osta.Ja onko vähävaraisuus taas toisaalta merkki epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, "laitapuolisuudesta" tai jopa rikollisuudesta? Täällä päin pääsee köyhäksi ihan helposti maksamalla asunnostaan vuokraa, jos sattuu olemaan töissä esim. sosiaali- tai koulusektorilla. Yksineläjän on aika vaikea niillä palkoilla saada rahat riittämään paljonkaan muuhun kuin siihen vuokraan. Vai pitäisikö kaikkien niiden muuttaa halvemmille paikkakunnille? Millähän täällä sitten koulut, sairaalat yms toimisivat?
Kaikenlaisia ajatuksia (pöyristyttävä) kysymyksesi herättää...
Mutta jos olisit esim. kertonut, että asut paikkakunnalla, jossa asuu n 2000 asukasta, kaikki omistavat oman kotinsa ja asuvat omakotitaloissa - paitsi niissä kolmessa kunnan omistamassa kerrostalossa, joihin on sijoitettu kaikki "jo kaiken menettäneet" - olisi kysymykseesi ehkä suhtauduttu toisin.
Vastaus kysymykseesi: kyllä, päästän lapseni kyläilemään kerrostaloon, muutenhan hän ei koskaan voisi käydä kenenkään kaverin kotona. Täällä "kaikki" asuvat kerrostalossa, hänenkin luokallaan 100%. Ja toisaalta, kyläilyä ei taatusti harrasteta kenenkään sellaisen kotona, jonka vanhempia emme tunne. Ehkä ottaisit selvää lapsesi kavereista ja heidän vanhemmistaan ennen kuin tuomitset pelkän osoitteen perusteella?
Ai niin - itse sekä Turussa että Helsingissä asuneena voinen todeta, että oletpa osuvasti valinnut ne kaupunginosat, joissa olet käynyt, jos käsityksesi kerrostaloasumisesta on muodostunut siitä.
