Aamulla koulureitillä nähtyä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ohhoh.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

Ohhoh.

Vieras
Menin heti aamutuimaan tekemään lumityöt (omakotitaloaluetta). Asutaan n. 100m ala-astekoululta, ja ohitsemme kulkee todella paljon koululaisia.

Putsasin liittymää lumiauran jäljiltä, ja ohitse kävelee äiti jolla lapsi vaunuissa ja toinen, arviolta n. 8v itkeskelee vieressä potkien lumipenkkoja. Äiti huutaa lapselle: "NYT P*RKELE LOPPUU TUO ULVOMINEN, ÄITI EI JAKSA SUA! PITÄÄKÖ AINA OLLA NOIN V*TUN VAIKEE!!!"

Hämmennyin niin, etten osannut oikein reagoida, jatkoin vain hommiani. Hetken päästä toinen äiti, tällä erää 2 kouluikäistä lasta mukanaan. Toinen lapsista itki ja hoki "äiti sä oot tyhmä, sä et ymmärrä". Äiti taas, tällä kertaa ei huutanut pahasti, mutta karjas: "V*ttu menet sille Tepolle sanomaan ettei saa töniä ja kiusata, ei se h*elvetti oo ihan terve se poika". "Oot isompi ku se, meet v*ttu töniin takas jos ei lopeta".

OIKEESTI????? Piti tulla oikein hetken sulattelemaan tätä hommaa kahvikupin ääreen....

Ymmärrän, että aina ei ole helppoa lasten kanssa, mutta.... Puhuuko äidit noin lapsilleen? Kiroilee ja vähättelee toisten pahaa oloa? En tietenkään tiedä mitä taustalla liikkuu, mutta rajansa kaikella. Ehkä tää nyt oli turhan suuri pläjäys yhdelle aamulle, mutta.... HUH HUH!!!
 
Tervetuloa reaalimaailmaan! Tällaisia vanhempia todellakin on olemassa, valitettavasti. Terve, normaali, itsensä kanssa tasapainossa oleva ihminen ei käyttäydy lasta kohti noin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;25686623:
Kivittäkää vaan, mutta mä oon ainakin möykänny mun lapsille, etten just tällä hetkellä jaksa niitä, tai ettei vois vähempää kiinnostaa selvittää jotain mitätöntä riitaa. MIksei niille niin vois sanoa? Sanoohan ne mullekkin, että oon ihan ääliö, kun en tajuu :xmas:

Koska olet aikuinen ja aikuisen kuuluu käyttäytä kuin aikuinen? Onko sulla joku F:llä alkava diagnoosi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;25686623:
Kivittäkää vaan, mutta mä oon ainakin möykänny mun lapsille, etten just tällä hetkellä jaksa niitä, tai ettei vois vähempää kiinnostaa selvittää jotain mitätöntä riitaa. MIksei niille niin vois sanoa? Sanoohan ne mullekkin, että oon ihan ääliö, kun en tajuu :xmas:
kyl mie sen ymmärrän et möykkää lapsilleen tai ärähtää mut ei sitä tarttis noin kaameella määrällä kirosanoja maustaa.


Ei siis ihmekkäön..mitä aikuiset edellä sitä lapset perässä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;25686623:
Kivittäkää vaan, mutta mä oon ainakin möykänny mun lapsille, etten just tällä hetkellä jaksa niitä, tai ettei vois vähempää kiinnostaa selvittää jotain mitätöntä riitaa. MIksei niille niin vois sanoa? Sanoohan ne mullekkin, että oon ihan ääliö, kun en tajuu :xmas:

No sanonhan minäkin lapsille esim rankan työpäivän jälkeen just kahvit keittäneenä, et haluisin hetken hengähtää. Mut en mä sitä karju tyyliin: "On se nyt vittuperkele kun ei saa rauhassa olla perkeleen kakarat!":xmas:

Mut joo, kukin tyylillään.:popcorn:
 
kyl mie sen ymmärrän et möykkää lapsilleen tai ärähtää mut ei sitä tarttis noin kaameella määrällä kirosanoja maustaa.


Ei siis ihmekkäön..mitä aikuiset edellä sitä lapset perässä.

Joo, en mäkään satunnaista perkelettä enempää kiroo, sen verran edes oon rivillä ;) Mutta kyllä voi sanoa, että vituttaa, ilman niitä ylenmääräisiä kirosanoja.
 
  • Tykkää
Reactions: Jätkä ja Wolt
Itselläni on vain kaksi päiväkoti-ikäistä (ovat kylläkin vielä kotihoidossa osittain) mutta ei tulisi mieleenkään puhua omalle lapselleni tuolla tavalla! Tottakai se ainainen kiukuttelu ja purnaaminen ärsyttää - välillä tulee sanottua vähän pahasti - mutta en minä nyt sentään kiroilemaan rupea! Käytän yleensä enemmänkin sanoja hipsutti, kettu ja jööses. On ihan turhaa opettaa noin pientä rumille kielenkäytön tavoille!

Minulle ei myöskään tulisi mieleenkään vähätellä sitä pahaa oloa. Jos meillä neljävuotiasta jokin minun mielestäni "mitätön" asia kiukuttaa tai suruttaa, niin se selitetään pojalle asiallisesti, eikä vähätellen. Tyyliin "Mamma tietää, että sulle tuli paha mieli, ettet saa jälkkäriä, mutta se ei auta asiaa, jos et kerran syö niitä vihanneksias loppuun"

Äidin pitää osata olla rakentava, eikä kiusaaja :D
 
No oon mäkin sanonut kaiken kiireen keskellä kiukuttelevalle lapselle että" nyt loppuu ulvominen, en jaksa kuunnella sitä nyt, miks aina pitää kesken kiireen saada kohtaus!" mutta en tosiaan kiroile.

Äsken huusin pojalle että heitän kaikki sen lelut roskikseen kun pitää aina tahallaan rikkoa! Oli heitellyt brio junarataa ja kaks palaa halki. Ikää 6v ja tavaroiden heittelystä on ennenkin ollut harmia.

Olen aika impulsiivinen (ja niin on lapsetkin...) ja meillä möykätään milloin mistäkin syystä. Hetki, ja sitten taas kaikki on enkeleitä.
 
En mä ymmärrä sitä että lapsille pitää vittuperkelettä huutaa. Ja katon kyllä jokaista mun näkemää näin tekevää vanhempaa hyvin paheksuvasti.

T.Äiti jolla myös joskus menee hermo lapsiinsa.
 
Kyllä täytyy myöntää että itsekin lapsille pimahtelen, toki en heitä hauku ja heille kiroile...Voisin silti kuvitella että mainitsemiesi äitien käytös on kärjistynyt esim. koko aamun kestäneeseen kiukutteluun/vitkutteluun, ja sitten vain hermo palaa... Ikävää tietysti noin rajut reaktiot, mutta ihmisiä me äiditkin olemme-emme jeesuksia. Toivottavasti äiti ja lapset ovat kuitenkin sovussa koululla eronneet ja asia unohdettu ja anteeksi pyydetty puolin ja toisin : )
 
Ymmärrän toki, äiti olen itsekin. Aina ei vain jaksa, eikä tarvitse saati pidäkään jaksaa ihan kaikkea. Välillä tulee itsellekin ärrimurri. Mutta aikuiset ihmiset, jotka huutaa lapsilleen, kiroilee, vähättelee. MITÄ IHMETTÄ sillä saavuttaa? Auttaako se asiaa jotenkin se kiroileminen, kun toisella valmiiksi paha mieli, niin äiti vielä pahentaa asiaa. Äiti, jonka pitäisi olla tuki ja turva. Ihmettelen.....
 
Olen mäki välillä kivahtanut. Pyrin kiroilua välttämään, mutta joskus on joku saatana tullut sanottua. Lapsi on aina unohtanut sen, kun jälkeenpäin pyydän anteeksi ja selitän miksi suutuin.
 
Meillä v-sanan korvike on vitttsi, ja kyllähän tuo välillä suusta pääsee äkäseen sävyyn.

Suoranaista kiroilua en ymmärrä. Omalle neljä veelle voi onneksi jo selittää, miksi jokin ei käy sen sijaan että vain sanoisi ei. Toimii paremmin, kuin ärähtelyt yms.
 
Täydellisessä maailmassa täydellisen äidin ei koskaan tarvitsisi korottaa ääntään, koska täydelliset lapset käyttäytyisivät täydellisesti.

Mutta maailma se ei vaan ole täydellinen, ihmisiä ne äiditkin on. Joskus menee hermo ja se on elämää, turha se on ulkopuolisen lähteä siitä hernettä nenäänsä vetämään tai asiasta mitään tietämättä, sitä päivittelemään.
 
[QUOTE="vieras";25686703]No oon mäkin sanonut kaiken kiireen keskellä kiukuttelevalle lapselle että" nyt loppuu ulvominen, en jaksa kuunnella sitä nyt, miks aina pitää kesken kiireen saada kohtaus!" mutta en tosiaan kiroile.

Äsken huusin pojalle että heitän kaikki sen lelut roskikseen kun pitää aina tahallaan rikkoa! Oli heitellyt brio junarataa ja kaks palaa halki. Ikää 6v ja tavaroiden heittelystä on ennenkin ollut harmia.

Olen aika impulsiivinen (ja niin on lapsetkin...) ja meillä möykätään milloin mistäkin syystä. Hetki, ja sitten taas kaikki on enkeleitä.[/QUOTE]

"miks pitää aina keskeen kiireen saada kohtaus // äsken huusin pojalle että heitän kaikki lelut roskikseen" - NO JUST! Tosi kehittävää toimintaa, oisit nyt heittäny parit vittusaatanaperkeleet siihen väliin ja hyvä tulee, vaikket omien sanojes mukaan kiroilekaan. Tosi hyvin varmaan toimii sulla tuo systeemi, onneks olkoon vaan! Voe elämä....
 
[QUOTE="viekku";25687101]"miks pitää aina keskeen kiireen saada kohtaus // äsken huusin pojalle että heitän kaikki lelut roskikseen" - NO JUST! Tosi kehittävää toimintaa, oisit nyt heittäny parit vittusaatanaperkeleet siihen väliin ja hyvä tulee, vaikket omien sanojes mukaan kiroilekaan. Tosi hyvin varmaan toimii sulla tuo systeemi, onneks olkoon vaan! Voe elämä....[/QUOTE]

:flower: Tässä sulle palkinto vuoden kasvattaja-palkinnon voittamisesta.
 
Mä saatan oikein tosi väsyneenä pitkään jatkuneeseen kitinään huokasta että "on se helvetti kun ei voi lopettaa" mutta en muista,että koskaan oisin huutanut lapsille noin tai mitään muutakaan.Mä en muutenkaan kiroile lasten kuullen enkä varsinkaan lapsille niin harvinaisia nuo huokasutkin on.Mutta kyllä mullakin napsuu välillä ja silloin saatan äkäsestikin ärähtää tenaville ja toki se kuulostaa pahalta ulkopuolisen korvaan.Särähtää se omaankin sitten kun tilanne on jo ohi..'

Mutta tuosta ap:n tapauksesta sanon vain,että mua on aina häirinnyt se kun vanhemmat kiroilee lastensa kuullen tai lapsilleen.Yks kaveri on sellainen että nyt kun hänen vanhin lapsi on teini-iässä ja viljelee kirosanoja kokoajan niin tämä äitikin on käynyt kiroilemaan eikä välitä siitä,että vieressä on meidän lapset.Ei välitä kun omatkin nuoremmat lapset on vieressä.Ja mä näen niiiiin punasta siitä.
 
Täydellisessä maailmassa täydellisen äidin ei koskaan tarvitsisi korottaa ääntään, koska täydelliset lapset käyttäytyisivät täydellisesti.

Mutta maailma se ei vaan ole täydellinen, ihmisiä ne äiditkin on. Joskus menee hermo ja se on elämää, turha se on ulkopuolisen lähteä siitä hernettä nenäänsä vetämään tai asiasta mitään tietämättä, sitä päivittelemään.

Kukaan ei oo väittäny et maailma tai kaikki sen äidit ois täydellisiä. Mut se, että lapselle kirotaan ja häntä haukutaan tai tässä tapauksessa vähätellään, ei edes vapaapudotus itse voi puolustella sillä että maailma ei ole täydellinen. Kaikilla on oikeus joskus kivahtaa, kuten allekirjoittanutkin tekee - JOSKUS -, mutta kiroilemaan en lapselle ryhdy, ja toisen pahan mielen vähättely saa niskavillat pystyyn. Onneks olet ilmeisesti itse näitä samaisia kiroilevia äiteitä joille kaikki on samantekevää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ÄLÄHDYS;25687151:
Läpätilää ja räyh

Turha sun lähteä toisia mollaamaan noin rankasti, oletko aivan varma että sulla on siihen rahkeita? Oletko siis se "parempi äiti ja kasvattaja" kuin esimerkiksi tuo ap:n kuvailema äiti? Joka asteikolla ja mittarilla mitattuna?
 
kyllä saattaa huutaa lapsille...mutta en salli kirosanoja lasten suusta, en myöskään käytä niitä itse!
Aikuinen saa olla väsynyt ja vihainen ja tunteita saa ja pitääkin näyttää lapsille mutta kirosanat on ihan turhia! Tuolla kylillä kun kuuntelee nuorten puhetta jossa joka toinen sana on v... tai vastaava niin kyllä sekin nyppii...mutta että aikuiset käyttää samanlaista kieltä HUOH!!!
 
[QUOTE="Mimmu";25686631]Tervetuloa reaalimaailmaan! Tällaisia vanhempia todellakin on olemassa, valitettavasti. Terve, normaali, itsensä kanssa tasapainossa oleva ihminen ei käyttäydy lasta kohti noin.[/QUOTE]

Kyllä, näin valitettavasti on.

Mietin juuri, ja mun äiti ei ikinä puhunu mulle noin rumasti. Tottakai hermot meni välillä ja otettiin yhteen, mutta ei ikinä noin kuin ap:n tapauksessa. En itsekään halua sellaista mallia lapsilleni, vaan toimin niin kuin oma äitini. Ainakin meillä on nykyäänkin hyvät ja lämpimät välit. :)
 

Yhteistyössä