Koen jo, että mulla olisi nyt velvollisuus puuttua kaverini lapsen kasvatukseen.

[dontforget]

Sukupuolineutraali kasvatus on pitkälle vietynä paaaaaaaaljon sadistisempaa.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Aloitus tuntui provolta, jotenkin itsekin liitin sen sisustusblogeihin heti. Mutta Minni-hiiren lapsuus kuulostaa hirveältä ja mietinkin että miksei aloitus voisi olla totta? Vaikkei lähipiiriini tuollaisia vanhempia kuulukaan niin onhan tuollaisiakin varmasti olemassa. Ehkä kannattaisi kokeilla sitä juttelua ensin, tosin en usko että sillä olisi mitään vaikutusta. Enkä tiedä voiko tuollaisesta edes ilmoittaa mihinkään..

Olen monesti miettinyt, että tykkääkö lapset oikeasti niistä puisista hienoista leluistaan? Kun blogeissa näkyy että jotkut ostaa vaan niitä puisia, tarkoin harkittuja leluja, jotka istuu sisustukseen ja vannovat ettei muovisia hökötyksiä tule. Oma lapseni ainakin on aina ollut kiinnostuneempi juuri niistä muovileluista, joista lähtee ääntä ja valoa Ja niitä hän on sitten saanut, koska ne muutamat puiset lelut mitä meillä on, on aina sysätty syrjään. Mutta pääasia kai on, että ne lelut on lapselle mieluisia, ei vanhemmille.

 

[dontforget]

Olen monesti miettinyt, että tykkääkö lapset oikeasti niistä puisista hienoista leluistaan? Kun blogeissa näkyy että jotkut ostaa vaan niitä puisia, tarkoin harkittuja leluja, jotka istuu sisustukseen ja vannovat ettei muovisia hökötyksiä tule. Oma lapseni ainakin on aina ollut kiinnostuneempi juuri niistä muovileluista, joista lähtee ääntä ja valoa Ja niitä hän on sitten saanut, koska ne muutamat puiset lelut mitä meillä on, on aina sysätty syrjään. Mutta pääasia kai on, että ne lelut on lapselle mieluisia, ei vanhemmille.

Puiset lelut ovat paljon kehittävämpiä lapselle, että niiden suosiminen sinänsä ei ole ollenkaan paha asia. Ääntä ja vilkkuvaloja on kaikkialla liikaa, lapsen täytyy saada myös mielikuvitusta kehittäviä leluja.

 

["nelli"]

[QUOTE="Aloittaja";25661900]En kykene millään tavalla ymmärtämään, miten aloitukseni liittyy BLOGEIHIN!? Vaikka provo olisikin, niin en keksi mitään, miten sen saisi yhdistettyä blogeihin.

Aloitukseni ei kuitenkaan ole provo. Kiitos teille muutamalle asiallisesta vastauksesta. Olen siis ajatellun jutella kaverini kanssa aiheesta aloittaen vähän btw tyyliin. Voisin ensin sanoa, että "poikasi muuten usein puhuu siitä pyyhkeestä" jne... Mun mielestä tuollainen lapsen elämän sabotoiminen on todella kurjaa. Mä väitän, että tässä ei ole enään kyse mistään "erilaisesta elämäntyylistä". Vai onko teidän mielestänne todellakin aivan ok heittää lapselle mieluinen lahja pois, vaikka lapsi ei sitä halua. Syynä, ettei sovi pyyheriviin?. Tai että äiti päättää millainen radio-ohjattava ostetaan, koska toinen on niin ruma? Tai että junarataa ei saa ottaa pöydältä pois SISUSTUKSEN TAKIA? Ihan kun sitä ei saisi sinne takaisin.
Tai jos teidän lapsi toivoo värityskirjaa, niin sinä päätä millainen se on. Lapsi ei saa rakastamaansa hello kittyä vaikkapa, koska äidin mielestä se on niin ruma.

Voi olla toki, että ylireagoin pikkuisen. Mun mielestä tuo on vaan väärin. Varsinkin kun tunnen lapsen ja äidin ja tiedän, että lapsi kärsii tuosta.[/QUOTE]

joo teeppä tosta lastensuojelu ilmoitus!saavat sossuntädit nauraa vauhkolle tädille. lapset ei saa kaikkea edes vaikka ei ois varaa ostaa 600e nukkekotia.

meillä saa lapset rakentaa vaikka majan sohvista, mut ei se et joku ei anna tehä sitä ole silti sadistista!

 

[rrty]

Miehen kummitäti oli juurikin tuollainen omille lapsilleen aikoinaan. On arkkitehti ja kuusen koristeetkin piti olla tietynlaisia ja juuri sellaisessa paikassa kun äiti oli ne suunnitellut. Kaikki oli sävy sävyyn ja lapsilla vain sellaisia leluja, jotka sopivat sisistukseen. Nykyään nämä aikuiset lapset muistelevat lapsuuttaa naureskelle ja naureskelevat äidilleenkin, joka on edelleen tuollainen, tosin lapsenlapsille antaa jo "periksi"

En puuttuisi. Jokainen tyylillään.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Puiset lelut ovat paljon kehittävämpiä lapselle, että niiden suosiminen sinänsä ei ole ollenkaan paha asia. Ääntä ja vilkkuvaloja on kaikkialla liikaa, lapsen täytyy saada myös mielikuvitusta kehittäviä leluja.

Tiedän tämän, sillä itsekin niitä puisia leluja yritin lapselle, mutta kun ei se niillä leikkinyt Onhan muovisissakin leluissa sellaisia mitkä kehittää mielikuvitusta, esim. dublot, joista voi tehdä ihan mitä vaan.

Lähinnä tarkoitin tuolla kirjoituksellani sitä, että onko oikeasti olemassa sellaisia lapsia jotka ei ikinä halua mitään muovileluja? Onko se vain vanhempien päätös vai voiko muka olla lapsen halu saada vain niitä puisia leluja?

 

["harmaa"]

Minusta on hyvä jos ap ilmoittaa sossuun olkoot sossun tehtävänä arvioida se tarvitseeko perhe ohjausta.
Täyttäähän tuo tietyllä tavalla kriteerit ja voihan olla että peheen äidillä on vain sisustaminen mennyt niin yli että ei osaa enään ajatella lapsen näkökulmasta ja lapsen parasta.
Toki ei lapsella huone tarvitse olla kuin lelukauppa mutta jos tilanne menee siihen että kaikki on koristeena ja niillä ei voi leikkiä niin miten se tukee lapsen kehitystä?
Lapsen työ on leikkiä ja leikki tukee kehitystä, tässä se ei toteudu.
Toki emmehän tosiaan tiedä saako kodissa tehdä majoja ja leikkiä, vai onko koti kokoajan näyttelyesine kuin sisustuslehdestä suoraan.Itse soittaisin ja kertoisin huoleni eteenpäin

 

[onhan näitä]

Eräs ystäväni on juurikin aloittajan mukainen "sisustus-höperö". Hänen lapset ei saa leikkiä leluillaan, kuin vasta sitten kun äidille sopii.Lelut säilytetään lukkojen takana syyt; koska sotkeevat eivätkä siivoa jälkiään, eivätkä osaa leikkiä kunnolla (lapset alle kouluikäisiä). Lasten huoneessa ei siis ole leluja vaan äiti on sisustanut huoneen mieleisekseen "bling,bling"- huoneeksi jossa ei tietystikkään saa riehua. Lapset istutetaan päiviksi tietokoneen tai katselemaan elokuvia, jotta olisivat paikoillaan ja rauhallisia. Ulkona eivät saa käydä kun äiti ei jaksa kuivattaa ja pestä lumesta kastuvia uusia hienoja vaatteita (ulkoilla saavat vain päiväkodissa muut ajat myös vkl sisällä). Ovatpa lapset kertoneet ohimennen ulkopuolisillekkin että äiti ei laske ulos... kukaan ei puutu edes päiväkodissa. Vieraita lapsia ei saa käydä koska ei jaksa mekastusta ja siivousta. Lapset ei käy missään koska eivät äidin mukaan osaa käyttäytyä. Kummatkin lapset oireilee jo henkisesti mm. sosiaalisissa tilanteissa meneevät "lukkoon" toinen jopa laskenut alleen. Toisen kehitys viivästynyt ja vikaa ei ole löydetty.

 

["jep"]

kyllä tää mustakin kuulostaa todella pahalta ja miltein tuli kyynel silmään. mutta tuskinpa lastensuojelu välittää, sitä kiinnostaa ettei äiti käytä päihteitä ja lapsella on vaatteet ja ruokaa. valitettavasti henkinen pahoinpitely jää usein varjoon. Itse tiedän yhden perheen, jossa mies ei tee mitään, vaan naisen täytyy 5lapsen ohella PALVELLA miestä eikä mies osallistu perheen töihin eikä leluja saa olla lattioilla yms. tää mamma on henkisesti sairastumisen partaalla. mutta minkäs teen kaverina, kun järkipuhe ei auta ja jos otan asian puheeksi kaveri kiertää asian ja sanookin kaiken olevan hyvin. Neuvolassakaan hän ei enää kerro mitään ja valehtelee. minkäs teet. taas viimeyönä mietin tätä mammaa. Mies ei anna ehkäisyä käyttää muttei hoida lapsia/kotiakaan. :/ onhan näitä.

 

["vieras"]

Siis haloo! Suomessa on lapsia, joita hakataan ja joilla ei ole ruokaa. Lapsia, joita pahoinpidellään ja hyväksikäytetään. Tällä lapsella ovat asiat kaikesta päätellen varsin hyvin. Lapsi ei vain aina saa mitä haluaa ja vanhemmat päättävät perheen asiat. Mitähän kamalaa vahinkoa se saa aikaan? Minä en todellakaan kehtaisi oikein ottaa puheeksi tällaista "ongelmaa".

 

["katinka"]

Juttele ihmeessä kaverisi kanssa! Eihän sun tarvitse mitään kasvatusvinkkejä antaa, mutta positiivisessa sävyssä kertoa ajatuksiasi!

 

["vieras"]

Tiedän tämän, sillä itsekin niitä puisia leluja yritin lapselle, mutta kun ei se niillä leikkinyt Onhan muovisissakin leluissa sellaisia mitkä kehittää mielikuvitusta, esim. dublot, joista voi tehdä ihan mitä vaan.

Lähinnä tarkoitin tuolla kirjoituksellani sitä, että onko oikeasti olemassa sellaisia lapsia jotka ei ikinä halua mitään muovileluja? Onko se vain vanhempien päätös vai voiko muka olla lapsen halu saada vain niitä puisia leluja?

Lapsuudeni rakkaimmat leluni olivat isäni tekemä nuken sänky, isoisäni tekemä puuauto, isoisoäitini antama itsetehty nalle ja jonkun antama omatekoisen näköinen mollamaija. Niitä muovisia barbeja sun muita en enää edes muista. Nämä lelut ovat yhä tallella, muista en tiedä yhtään missä ne ovat.

 

[ompus]

Kyllä on ihan uskomaton äiti poika-pololla. Mutta näitä äitejä on kuitenkin täällä meidän koto-Suomessakin paljon, mutta suuri osa osaa tietysti elää siten, että eivät lapsiaan sabotoi... Yksikin kaveri sanoi kun he rakensivat taloa, että kylpyhuone on suunniteltu siten, että pyyhkeet ovat katseilta suojassa, koska ovat kumminkin niin eriparisia...

Minun lapsuudessa mummon naapurissa asui perhe, jossa tyttö ja poika. He eivät saaneet sotkea villahanskojaan ollenkaan. Poika seisoi kyyneleet silmissä hiekkalaatikon vieressä eikä uskaltanut leikkiä meidän kanssa, koska aina kun tuli laatikolle, äitinsä huusi kerrostalon parvekkeelta että xxxxx älä sotke hanskojasi. Siskonsa keinui keinussa nenäliinat sormikkaiden ja keinun kettinkien välissä : (. Minä sitten sisäruksieni ja serkkujeni kanssa mylläsin kerrostalon pihassa naama kurassa ja nämä kaksi seurasivat kummastuneena meidän menoa.

 

[Noooo]

Uskon että tuo on totta. Minunkin tuttavapiiriin kuului tälläinen äiti. Mutta ei ole missään sanottu että vahingoittaisi lasta tuollainen! Ei niitä leluja ennenkään lapsilla ollut muita kun puisia. Meidän 6veellä on ainakin yli 100 pikkuautoo ja voi ihan hyvin kasvaa kieroon vaikka me ollaan ne rakkaudella ostettu antaa kaikkien elää tavallaan kunhan ovat onnellisia

 

["nuuh"]

Siis jos halutaan steriili beigekoti niin sitten ostetaan sinne pellavaiset sävy sävyyn käyvät nuket joita voi pukea villaliiveihin ja talonpoikaismekkoloihin. Kuvatkoon ja blogeilkoon niitä ihan rauhassa ja jätetään ne sotkevat lapset tekemättä.

 

["vieras"]

Tiedän tämän, sillä itsekin niitä puisia leluja yritin lapselle, mutta kun ei se niillä leikkinyt Onhan muovisissakin leluissa sellaisia mitkä kehittää mielikuvitusta, esim. dublot, joista voi tehdä ihan mitä vaan.

Lähinnä tarkoitin tuolla kirjoituksellani sitä, että onko oikeasti olemassa sellaisia lapsia jotka ei ikinä halua mitään muovileluja? Onko se vain vanhempien päätös vai voiko muka olla lapsen halu saada vain niitä puisia leluja?

Ymmärrän jos tuore äiti haluaa vain puuleluja lapselleen...mutta kun lapsi kasvaa, pitää äidinkin "kasvaa"lapsen mukana.

Minusta on ok jos alle 2-vuotiaalla on puuleluja, joka laittaa niitä suuhunsa, mielummin puuta kuin muovia tai metallia...heh heh

Mutta kun lapsi kasvaa, ja haluaa ja osaa leikkiä, tottakai hänellä pitäisi olla leluja. Noh, kaikilla maailman lapsilla ei ole varaa leluihin, silti heistä kasvaa ihmisiä...Mutta ap,n tuttu on selvästi kontrollifriikki ja poika tulee kapinoimaan häntä vastaan vahvasti viimeistään teini-ikäisenä. Alkaa myös mahdollisesti vihaamaan äitiään, kun äiti kontrolloi noin paljon!huh!

 

[Eedla]

Mäkään en suostu ostamaan spidermanin tai muita vastaavia paitoja :x
Mutta tuota en oo ikinä tajunnu et lapset ei sais leikkiä sen takia et tulee sotkua taikka sisustus menee pilalle. Se on kyllä PAHA juttu.

 

[piina]

Mun mielestä on vain hyvä, että vanhemmat pitävät linjansa ja aatteensa. Mielestäni muoviroinaa ei kenenkään ole pakko ostaa, eikä sinne pyyheriviin ole pakko sopimatonta laittaa. Mutta kun leljua lapselle annetaan, mielestäni lapsen pitäisi saada niillä leikkiä vapaasti. Ja jos lapsi saa pyyhkeen ja jos se ei käy pyyheriveihin, sitä voi käyttää uimahallissa tai vaikka pitää sitä rantapyyhkeenä.

 

["xxxxxx"]

Ymmän, että on mukavaa kun koti on kaunis. Meilläkin on koti kyllä aina about järjestyksessä ja sisustamisesta pidän minäkin. Mutta kodin on oltava koti kaikille, ei vain sisustusintoiselle äidille. Ja ollaanhan tuossa menty jo liian pitkälle. Tuo on jo sairaanloista asioiden hallitsemista ja lapsen pakottamista aikuisen muottiin, niinpä perheen äiti vaatinee ammattilaisen apua tuohon neuroottiseen ajattelutapaansa. Lapsiperheeseen kuuluu leikki, nauru ja lasten leikin tukeminen. Lapsen mielikuvitus kehittyy juuri leikin kautta. Kyllähän tuollainen lapsi säälittää, joka pakotetaan vanhempien muottiin eikä lasta hyväksytä sellaisena kuin hän on. Lapsena. Tuo on lapselle tuhoisa ja surullinen ympäristö kasvaa. Juurikin henkistä manipulointia jokaisessa pienessä asiassa. En silti usko, että viranomaiset tuollaiseen puttuvat tosin. Maassa on paljon huonommassa jamassa olevia perheitä, joissa on väkivaltaa ja alkoholismia. Siihen nähden sisustuslehdestä repaistu koti ja täydellisyyteen pyrkivä vanhempi ovat tuskin avustettavien listalla.

 

[piina]

[QUOTE="vieras";25662322]Ymmärrän jos tuore äiti haluaa vain puuleluja lapselleen...mutta kun lapsi kasvaa, pitää äidinkin "kasvaa"lapsen mukana.

Minusta on ok jos alle 2-vuotiaalla on puuleluja, joka laittaa niitä suuhunsa, mielummin puuta kuin muovia tai metallia...heh heh

Mutta kun lapsi kasvaa, ja haluaa ja osaa leikkiä, tottakai hänellä pitäisi olla leluja. Noh, kaikilla maailman lapsilla ei ole varaa leluihin, silti heistä kasvaa ihmisiä...Mutta ap,n tuttu on selvästi kontrollifriikki ja poika tulee kapinoimaan häntä vastaan vahvasti viimeistään teini-ikäisenä. Alkaa myös mahdollisesti vihaamaan äitiään, kun äiti kontrolloi noin paljon!huh![/QUOTE]


Lapset haluavat yleensä niitä samoja leluja mitä kavereillakin on. Mielestäni siihen oravanpyörään ei kenenkään vanhemman tarvitsisi lähteä mukaan. Lapselle voi ostaa niitä leluja, mitä aikuinen haluaa ostaa. Mikään pakko ei ole ostaa niitä leluja mitä kavereillakin on, niitä mitä lapsi pyytää. Mutta mielestäni on kurjaa, jos lahjaksi saadut (ei vanhempien mieleen, mutta lapselle mieluiset) lelut otetaan lapselta pois.

 

["vieras"]

Onkohan kyseinen äiti pettynyt että sai pojan, ja alitajuisesti jotenkin kostaa tätä hänelle, koska "vihaa"häntä? Ei tuo oikealta rakkaudelta ainakaan kuulosta...

Luulisi että 6-vuotias osaisi jo pistää vastaan? AP-oliko kyseisellä lapsella minkäänlaista uhmaa? Kuulostaa jo siltä että poika on täysin alistettu, eikä siis edes vastusta äitiään, mikä on jo surullista ja voi olla jo alkavaa masennusta lapsella...
Kyllä meidän 4-vuotiaat ainakin osaavat ilmaista jos todella HALUAVAT jotain. Ja 6-vuotias VARSINKIN!

Surullinen tarina. Yritä tehdä jotain AP! Jos keskustelisit rakentavasti, että tuo ei tee pojalle hyvää...
Vaikka sitten menettäisitkin ystäväsi,ainakin olisit yrittänyt auttaa poikaa. TAI sitten. otat hoitoon teille niin usein kuin voit, että raukka saa LEIKKIÄ!!!!

 

["vieras"]

Lapset haluavat yleensä niitä samoja leluja mitä kavereillakin on. Mielestäni siihen oravanpyörään ei kenenkään vanhemman tarvitsisi lähteä mukaan. Lapselle voi ostaa niitä leluja, mitä aikuinen haluaa ostaa. Mikään pakko ei ole ostaa niitä leluja mitä kavereillakin on, niitä mitä lapsi pyytää. Mutta mielestäni on kurjaa, jos lahjaksi saadut (ei vanhempien mieleen, mutta lapselle mieluiset) lelut otetaan lapselta pois.

Niin, MUTTA hei: Onko normaalia että 6-vuotiaalla on ainoastaan 4 puuautoa?
Vaikka haluaisi pikkuautoja. (se villitys ei nyt ole kovin hirveä, tai kallis, jos ostaisi pari metalliautoa pojalle edes kirppikseltä!!!) ja muutenkin, kyllä musta 6-vuotiaalle voi ostaa muitakin leluja, kuin vain ne mitä aikuinen haluaa. En nyt ole kanssasi samaa mieltä. Miksi kontrolloisit sitä mitä esim 5 tai 6 vuotias haluaa? Eihän siinä mitään pahaa ole jos toivoo jotain ihanaa lelua? Ja jos sen saa, ei sekään tarkoita että saa KAIKEN mitä haluaa??

Kyllä nämä äidit, jotka valitsevat jokaisen leluln lapselleen, ovat juuri näiti hulluja sisustus/blogisti/neurootikko- äitejä, jotka luulevat että lapsi on heidän omaisuuttaan ja kaiken pitää vaan näyttää hyvältä! Ei ole normaalia!

 

["vieras"]

[QUOTE="xxxxxx";25662392]Ymmän, että on mukavaa kun koti on kaunis. Meilläkin on koti kyllä aina about järjestyksessä ja sisustamisesta pidän minäkin. Mutta kodin on oltava koti kaikille, ei vain sisustusintoiselle äidille. Ja ollaanhan tuossa menty jo liian pitkälle. Tuo on jo sairaanloista asioiden hallitsemista ja lapsen pakottamista aikuisen muottiin, niinpä perheen äiti vaatinee ammattilaisen apua tuohon neuroottiseen ajattelutapaansa. Lapsiperheeseen kuuluu leikki, nauru ja lasten leikin tukeminen. Lapsen mielikuvitus kehittyy juuri leikin kautta. Kyllähän tuollainen lapsi säälittää, joka pakotetaan vanhempien muottiin eikä lasta hyväksytä sellaisena kuin hän on. Lapsena. Tuo on lapselle tuhoisa ja surullinen ympäristö kasvaa. Juurikin henkistä manipulointia jokaisessa pienessä asiassa. En silti usko, että viranomaiset tuollaiseen puttuvat tosin. Maassa on paljon huonommassa jamassa olevia perheitä, joissa on väkivaltaa ja alkoholismia. Siihen nähden sisustuslehdestä repaistu koti ja täydellisyyteen pyrkivä vanhempi ovat tuskin avustettavien listalla.[/QUOTE]

Tämä oli hyvin kirjoitettu. Henkinen väkivalta ja manipulointi on sata kertaa pahempaa mitä ulospäin näyttää.

 

["minä"]

Toisen ihmisen, myös lapsen, jatkuva kontrollointi ja mainipulointi on henkistä väkivaltaa puhtaimillaan. Toivon todella, että tässä ketjussa kuvailtujen perheiden lapset ovat edes päivisin hoidossa, jossa saavat olla lapsia edes muutaman tunnin päivässä.

 

[Champion]

No ensinnäkin meiän lapset aina innoissaan muien lasten leluista ja omat ei juurikaan kiinnosta joten voi olla et poitsu on teillä jo ihan sen vuoksi innoiissaan. Mun mielestä sillä äidillä on oikeus tohon elämän tapaan, se lelumäärä kun ei siitä lapsesta sen onnellisempaa tee. Ainakin osaa arvostaa jos joskus lelun saa. Tuntuu tosi tyhmältä et joku viitsii nähdä vaivaa olla huolissaan tollasesta elämästä jos poika muuten on rakastettu ja ilmeisesti pidetään hyvin huolta. Eli jos lapsella ei ole sitä samaa krääsähelvettiä huoneessaan kun meillä niin sillä on asiat huonosti (jep vaihtasin tän kodin krääsämäärän mielelläni nättiin sisustukseen) :headwall: