7v ja harrastukseen lähteminen hankalaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietin taas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mietin taas

Vieras
Meillä vajaa 7v pojan lähteminen harrastukseen on kerrasta toiseen hankalaa, ei haluaisi, aina joku leikki kesken. Harrastus on 2 kertaa viikossa, viikonloppuun painottuen. Sitten jos ja kun harrastukseen kuitenkin pienen painostuksen jälkeen mennään niin tykkää yleensä kovasti olla siellä. Ei myöskään halua lopettaa. On yritetty sanoa, että jos maksetaan ja ilmoittaudutaan niin olis hyvä mennä, mutta aina kun lähdön hetki lähenee niin alkaa vastaan nuriseminen. Alkaa stressaamaan tuo lähteminen.. aina tulee riitaa. Onko muilla tämän ikäisillä vastaavaa ja kuinka toimitte? onko jotain hyviä vinkkejä? Vai täytyykö vaan lopettaa :(
 
Meillä on 6-vuotiaan kanssa samanlaista. Itsekin sanoo, että lähteminen ei huvita koskaan, mutta sitten kun sinne on päässyt, on kivaa. Meillä on kaksi harrastusta viikossa, urheilua. Molemmat hän on itse halunnut, eikä halua niistä luopua. On pidetty periaatteena, että aina mennään kun mahdollista, ainakin sen kauden loppuun, mihin on ilmoittauduttu. Sitten ei ilmoittauduta jatkossa, jos ei kiinnosta enää. Jos on kipeä, niin silloin ollaan pois. Ja pari kertaa on oltu kaverin synttäreiden takia pois. Pojan kanssa on kyllä juteltu siitä, että sitten jos johonkin lajiin haluaa alkaa panostamaan, niin silloin täytyy aika paljon ajastaan antaa sille ja välttämättä kaikille synttäreille tms. ei sitten pääse. Puhuttu myös siitä, että voidaan nyt vähän kokeilla eri juttuja, jos jostain tulee sellainen laji, mihin haluaa satsata. Nyt tuntuu salibandy mieluisimmalta. Urheilullinen pelimies hän on, että varmasti tulee aina jotain liikuntaa harrastamaan. Se on sitten itsestään kiinni, haluaako johonkin lajiin alkaa oikein kilpatasolla satsaamaan. Kamppailulajit kiinnostavat myös.
 
Millainen harrastus?Onko lapsen itse valitsema?
Jos tarvii painostaa menemään,niin kannattaako ainakin pitää taukoa ja odottaa että lapsi taas innostuu asiasta.
Harrastus mielestäni on jotain kivaa ja vapaaehtoista.Ei aikuinekaan taitaisi hiihtämään tai kudontapiiriin pakottamalla lähteä,ellei niitä harrasta.Kysy itseltäsi,lähtisitkö sinä ja mietisitten mitä teet lapsen kanssa.
 
Kyllä, meillä ihan samanlaista kolmen kanssa! Yksi lähtee mielellään, mutta se onkin luonteeltaan sellainen ettei pysty keskittymään pitkään mihinkään ja vaihtaa mielellään maisemaa. Eli mun mielestä on kiinni luonteesta, siitä miten helppo tai vaikea on irrottautua leikeistä ja lähteä. Jos tosiaan harrastuksessa viihtyy, niin mielestäni vanhempien pitää kannustaa ja helpottaa lähtemistä (esim hyvissä ajoin ottaa lapsi pois leikistä ja siirtää ajatukset lähtöön)
 

Yhteistyössä