Mistä tää paha olo taas tuli,itkettää

[nyyh!]

Pitkästä aikaa mieli maass,.en oikein ees tiedä miksi.Kai se tää yksinäisyys(ei miestä) sitten taas masentaa.Tää tunne ollu jo viikonloppuna mutta nyt kun tulin kotiin eikä ketään taaskaan vastassa niin tuli surullinen olo.

 

["mies"]

Voimia sinulle Ymmärrän että voi tuntua yksinäiseltä, mutta toisaalta yksinkin on vain pärjättävä. Varmasti sinullakin on välittäviä ihmisiä ympärilläsi.

T. Mies netin syövereistä

 

[nyyh!]

[QUOTE="mies";25610561]Voimia sinulle Ymmärrän että voi tuntua yksinäiseltä, mutta toisaalta yksinkin on vain pärjättävä. Varmasti sinullakin on välittäviä ihmisiä ympärilläsi.

T. Mies netin syövereistä[/QUOTE]

On mulla ihmisiä ympärillä jotka välittävät vaikka ei montaa mutta on kuitenkin.Se ei vaan ole silti sama asia kuin se että olisi se syli johon turvata ja tukeutua.Joku joka kotona kysyisi miten meni töissä tai joku jolta itse kysyisi.Joku jonka viereen illalla menisi maate ja aamulla heräisi vierestä.
Yksin on juu pärjättävä mutta silti kaipaan ja haluan jonkun jonka kanssa jakaa elämäni.Kai tää sitten menee joskus ohi,menikin jo jonkin aikaa liian hyvin.

 

["Gerpera"]

Voi kultaseni!
Voin kuvitella miten yksinäiseksi olosi tunnet ja itkettää.

Mua joskus lohduttaa kun alan miettiä, mitä voisin tehdä ongelman ratkaisemiseksi ja teen pienenkin
liikkeen siihen suuntaan.
Jos tunnet jonkun mahdollisen kainaloisen, niin mitäs jos lähettäisit vaikka viestillä kahvikutsun?
Tai rekisteröityisit jonnekin nettideitti sivustolle, nykyään JOKAINEN tuntee JONKUN joka löysi kumppanin netistä. (Esim. siskoni joka avioitui viime vuonna ja on ikionnellinen pyöristyvästä masustaan).
Iso hali!

 

["mies"]

On mulla ihmisiä ympärillä jotka välittävät vaikka ei montaa mutta on kuitenkin.Se ei vaan ole silti sama asia kuin se että olisi se syli johon turvata ja tukeutua.Joku joka kotona kysyisi miten meni töissä tai joku jolta itse kysyisi.Joku jonka viereen illalla menisi maate ja aamulla heräisi vierestä.
Yksin on juu pärjättävä mutta silti kaipaan ja haluan jonkun jonka kanssa jakaa elämäni.Kai tää sitten menee joskus ohi,menikin jo jonkin aikaa liian hyvin.

Toiveesi on kaunis. Se on minustakin tärkeää ihmiselle. Vain vahva jaksaa elää pitkän aikaa yksin. Itsekin kaipaan sitä, mutta ei ole osunut kohdalle sopivaa tässä. Monella ihmisellä tilanne on sellainen. Tuntuu että moni nainenkin enemmän "ajautuu" miehen viemänä suhteeseen kuin aidosti tuntee itse niin. Samalla lailla moni harrastaa seksiä jo ennen kuin toisen kunnolla tuntee... Mikä tavallaan ankkuroi jo toiseen syvemmin. Itse en ikinä voisi tehdä näin, minulle henkinen yhteys on se kaikkein olennaisin.

 

[nyyh!]

[QUOTE="Gerpera";25610924]Voi kultaseni!
Voin kuvitella miten yksinäiseksi olosi tunnet ja itkettää.

Mua joskus lohduttaa kun alan miettiä, mitä voisin tehdä ongelman ratkaisemiseksi ja teen pienenkin
liikkeen siihen suuntaan.
Jos tunnet jonkun mahdollisen kainaloisen, niin mitäs jos lähettäisit vaikka viestillä kahvikutsun?
Tai rekisteröityisit jonnekin nettideitti sivustolle, nykyään JOKAINEN tuntee JONKUN joka löysi kumppanin netistä. (Esim. siskoni joka avioitui viime vuonna ja on ikionnellinen pyöristyvästä masustaan).
Iso hali![/QUOTE]

En mä uskalla mitään nettijuttuja ees kokeilla. Oli tässä yksi jonka kainalo olisi mulle kelvannut mutta mun ei kelvannu sille,nähtiin yks päivä sattumalta ja olisi tehnyt mieli sanoa et ota mut mukaan. kai se mieli sit keväällä ja kesällä piristyy,ainakin toivon niin.