Jatko-osa tuolle Sielujen Matka kirjalle on Sielujen kohtalo. Sekin on hyvä!
Keitä me olemme? Miksi me olemme täällä? Minne me olemme menossa? Yritin vastata näihin kysymyksiin ensimmäisessä kirjassani Sielujen matka. Ihmiset ovat kertoneet kirjan toimineen henkisenä herättäjänä elämässään, sillä aiemmin ei ole ollut olemassa sellaista kirjaa, joka kuvailisi niin tarkoin, millaista elämä henkimaailmassa on. Monet ovat myös sanoneet kirjan vahvistaneen heidän syvimpiä sielua koskevia tuntojaan ja niitä ajatuksia, joita heillä on ollut elämästä kuoleman jälkeen sekä maan päälle palaamisen merkityksestä. Kun kirja julkaistiin ja myöhemmin käännettiin monille eri kielille, lukijat ympäri maailmaa alkoivat kysellä minulta, seuraisiko sille jatkoa. En ottanut pitkään aikaan näitä toivomuksia vakavasti. Minun oli ollut jo tarpeeksi vaikeaa kerätä kasaan ja järjestellä alkuperäinen tutkimusaineistoni selkeäksi, ikuista elämäämme käsitteleväksi kirjaksi, ja minusta tuntui, että olin jo tehnyt oman osani.
Sielujen matka -kirjan johdannossa selvitin taustaani perinteisenä hypnoterapeuttina sekä sitä, miten skeptisesti olin aiemmin suhtautunut hypnoosin käyttöön henkisenä regressiomenetelmänä. Vuonna 1947, viidentoista ikäisenä, hypnotisoin ensimmäisen asiakkaani, joten kuuluin todellakin vanhaan koulukuntaan enkä ollut mikään new agen kannattaja. Joten kun tahattomasti aukaisin eräälle asiakkaalleni portin henkimaailmaan, olin äimistynyt itsekin. Minusta vaikutti siltä, että useimmat menneitä elämiä käsittelevät hypnologit pitivät elämää elämien välillä utuisena unohduksen tilana, joka oli vain silta maanpäällisten elämien välillä. Kävi pian selväksi, että minun oli keksittävä menetelmä, jolla pääsisin käsiksi asiakkaani muistikuviin tästä mystisestä paikasta. Useita vuosia jatkuneen hiljaisen tutkimustyön jälkeen kykenin lopulta muodostamaan toimivan mallin henkimaailman oloista ja huomasin, miten terapeuttista sen tutkiminen asiakkailleni oli. Huomasin myös, että sillä, oliko asiakkaani ateisti, syvästi uskovainen tai jonkin tietyn elämänkatsomuksen kannattaja, ei ollut mitään merkitystä - kun olin saanut ohjattua asiakkaani oikeaan ylitietoiseen tilaan, kaikki kertoivat henkimaailmasta johdonmukaisesti. Tästä syystä minusta tuli hypnologi, jollaista olen alkanut kutsua "henkiseksi regressionistiksi". Se on hypnologi, joka erikoistuu tutkimaan elämää kuoleman jälkeen. Kirjoitin Sielujen matkan antaakseni lukijoilleni selkeän järjestelmälliset perustiedot siitä, millaista on kuolla ja siirtyä henkimaailmaan - kuka on meitä vastassa, minne me menemme ja mitä puuhaamme sieluina ennen kuin valitsemme uuden kehon tulevaa jälleensyntymäämme varten. Kirjan on tarkoitus olla aikojen halki juokseva matkakertomus, jonka juoni punoutuu sen ympärille, mitä asiakkaani ovat kertoneet kokemuksistaan edellisten elämiensä välillä. Sielujen matka ei siis ollut vain yksi kirja muiden reinkarnaatiokirjojen joukossa vaan pikemminkin se murtautui kokonaan uudelle metafysiikan alueelle, jota ei ollut aiemmin juurikaan tutkittu hypnoosin avulla.
Kun hahmottelin työskentelytapaani 1980-luvulla tutkiakseni elämää elämien välillä, lopetin kokonaan muunlaisen hypnoterapeuttisen praktiikan. Henkimaailman salaisuuksien paljastamisesta tuli minulle suorastaan pakkomielle, kun sain yhä useampia asiakkaita tutkittavakseni. Tämän myötä sain varmuutta ja vahvistusta aiempiin havaintoihini. Vuosikausiin ketkään muut kuin asiakkaani eivät olleet tietoisia kiinnostuksestani henkimaailmaa kohtaan ja hekin tiesivät tutkimuksistani vain sikäli kuin ne liittyivät heihin itseensä tai heidän tuttaviinsa. En myöskään lukenut minkäänlaista henkisen alan kirjallisuutta, sillä halusin varmistua siitä, etten loisi itselleni turhia ennakkokäsityksiä. Uskon vieläkin, että vapaaehtoinen eristäytymiseni ja vaikenemiseni oli oikea päätös.
Kun vetäydyin eläkkeelle Los Angelsista Sierra Nevadan vuoristoon kirjoittaakseni Sielujen matkan, oletin jääväni täyteen tuntemattomuuteen. Tämä osoittautui harhakuvaksi. Suurimmasta osasta kirjassa esitettyjä asioita ei ollut aiemmin kirjoitettu missään, ja aloin saada valtavasti postia lukijoilta kustantajani kautta. Olen suuressa kiitollisuudenvelassa kustantajalleni siitä, että he olivat riittävän kaukonäköisiä rohkaistakseen minua esittelemään tutkimustani suurelle yleisölle. He lähettivät minut kiertämään maata ja esitelmöimään ja järjestivät minut radioon ja televisioon.
Ihmiset halusivat lisää tietoa henkimaailmasta ja kyselivät lakkaamatta, oliko hallussani vielä lisää tutkimusaineistoa. Minun oli vastattava ihmisten kyselyihin myöntävästi. Minulla oli vielä kosolti julkaisematonta aineistoa, koska olin ajatellut, että osa siitä olisi sellaista, mitä lukijat eivät osaisi ottaa vastaan täysin tuntemattoman kirjoittajan esittämänä. Huolimatta siitä, miten innoittavana kirjana lukijat olivat Sielujen matkaa pitäneet, vastustelin jatko-osan kirjoittamista. Kirjan viidenteen painokseen lisättiin hakemisto ja muutamia uusia kappaleita, jotka selvittivät hiukan laajemmin tiettyjä kysymyksiä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Sain yhä enemmän postia, jossa ihmiset kyselivät elämästä kuoleman jälkeen. Ihmiset etsivät minut käsiinsä, ja aloin harjoittaa ammattiani uudelleen rajoitetusti. Huomasin, että luokseni pyrki entistä suurempi määrä kehittyneempiä sieluja. Halukkaiden on odotettava pitkä aika päästäkseen luokseni, sillä olenhan puoliksi eläkkeellä enkä enää ota vastaan yhtä paljon asiakkaita kuin aikaisemmin. Tästä johtuen luokseni tulee vähemmän nuoria, psykologisessa kriisissä olevia sieluja ja enemmän asiakkaita, jotka kykenevät olemaan kärsivällisiä. Nämä ihmiset haluavat selvittää tiettyjen ongelmiensa taustoja henkimaailman muistojensa avulla, jotta he voisivat tehdä paremmin hienosäätöä elämänsä erilaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Monet heistä ovat parantajia ja opettajia itsekin ja heidän on helpompi uskoa minulle henkimaailmaa koskevat salaisuutensa. Minä puolestani toivon kyenneeni auttamaan heitä elämässä eteenpäin.
Yleisesti oltiin sitä mieltä, etten ollut vielä kertonut kaikkea, mitä tiedän. Aloinkin hiljalleen pohtia sitä, minkälaisen näkökulman valitsisin seuraavaan kirjaani. Edellä esitetyt tapahtumat ovat siis synnyttäneet tämän Sielujen kohtalo -kirjan. Pidän ensimmäistä kirjaani vähän kuin pyhiinvaellusmatkana ikuisuuden jokea pitkin henkimaailmassa. Matka alkoi joen suulta fyysisessä kuolemassa ja päättyi paikkaan, jossa palaamme uuteen kehoon. Olin kulkenut Sielujen matka -kirjassani jokea pitkin ylävirtaan Alkulähdettä kohti niin pitkälle kuin vain kykenin. Tämä ei ole muuttunut mihinkään. Vaikka jokaisella on muistissaan mielikuvia tästä lukemattomia kertoja tehdystä matkasta, kukaan joka yhä syntyy maan päälle ei kuitenkaan ole kyennyt viemään minua sen pidemmälle.
Sielujen kohtalon on tarkoitus viedä matkustajat jokea pitkin toiselle tutkimusretkelle, jolla poiketaan suurimmille sivuhaaroille tutkimaan niitä tarkemmin. Tämän toisen yhteisen matkamme aikana haluan paljastaa lisää matkantekoon liittyviä salaisuuksia, jotta voisimme saavuttaa paremman kokonaisnäkemyksen. Olen sovitellut tämän kirjan paremminkin aihealueittain kuin aikajärjestykseen. Jotta voisin tarkemmin paneutua tiettyihin kokemuksiin, tavanomaiset ajalliset henkimaailman tapahtumat menevät tässä kirjassa limittäin. Olen myös pyrkinyt valaisemaan jotakin tiettyä henkimaailman tapahtumaa usean eri asiakkaani kertomuksen avulla. Sielujen kohtalon tarkoituksena on auttaa meitä ymmärtämään yhä laajemmin sitä uskomatonta järjestystä ja suunnitelmallisuutta, joka koko ihmiskunnan hyväksi on laadittu.
Toivon kuitenkin, että myös kokemattomampi lukijani pitää tätä toista yhteistä matkaamme raikkaana ja nautinnollisena. Niille, jotka lukevat kirjojani nyt ensimmäisen kerran, ensimmäinen luku antaa tiivistetyn yleiskuvauksen siitä, mitä olen oppinut elämästä elämien välillä. Toivon että tämä yhteenveto auttaa sinua ymmärtämään paremmin koko kirjan sisältöä ja että se rohkaisisi sinua lukemaan myös perusteokseni Sielujen matka.
Haluan toisen matkamme alussa kiittää kaikkia teitä, jotka olette antaneet tukenne sille kovalle työlle, jota on tarvittu, jotta mielen portit henkimaailmaan avautuisivat. Nämä tapaamiseni ja tuttavuuteni monien ihmisten ja heidän henkioppaidensa kanssa ? erityisesti omien henkioppaitteni - ovat antaneet minulle sen voiman, jota tällaisen työn tekemiseen tarvitaan. Koen olevani suuresti siunattu saadessani toimia yhtenä sanansaattajana tälle merkittävälle työlle.
