H
"Huolissaan"
Vieras
Siskoni on ns. teiniäiti ja sai lapsensa 15 vuotiaana. Lapsi on tällä hetkellä 3 vuotias. Siskoni on pitänyt lapsesta hyvää huolta ja ensimmäiset pari vuotta asui vanhempiemme luona ja nyt vasta vuoden verran ovat asuneet lapsen kanssa kaksin. Nyt sitten viimeisen vuoden aikana siskoni lopetti koulun kesken (kävi ammattikoulun viimeistä vuotta ja koulua olisi ollut jäljellä puoli vuotta niin olisi valmistunut), koska kärsii jonkinasteisesta unettomuudesta ja alakulosta. En osaa sanoa, kuinka vakavasta alakulosta on kyse vai onko kenties masentunut.. Tämän seurauksena on nyt kotona lapsen kanssa.
Nyt on myös ilmennyt, että hänellä on vaikeuksia lapsen suhteen. Hän ei saa pidettyä lasta minkäänlaisessa kurissa. Esimerkiksi lapsi ei käyttäydy yleisillä paikoilla. Kaupassa huutaa ja raivoo, heittele kenkiä ja vaatteita, jos ei saa haluamaansa. Kotona ollessa ei siivoa jälkiään kehotuksien ja käskyjen myötä ja naureskelee näille. Lapsi on myös ollut ilman vaippaa reilu puoli vuotta, mutta nyt kastelee öisin sänkynsä ja myös päivisin pissaa housuunsa ja heittää likaiset vaatteet nurkkaan. Tässä vain esimerkkejä käyttäytymisestä.
Siskoni käy viihteellä useamman kerran kuussa, jolloin lapsi on hoidossa joko meidän vanhemmillamme, minun luonani tai joskus isänsä luona. Isovanhempien luona ollessa käyttäytyy mallikkaasti ja turhat turhautumis- ja raivokohtaukset jäävät pois. Myös minun luona ollessani käyttäytyy nätisti, mutta riehuminen alkaa, kun näkee äitinsä.
Onko tuollainen käyttäytyminen normaalia 3 vuotiaalle lapselle? Minusta tuntuu, että käyttäytymisestä paistaa lävitse jonkinlainen turhautuminen ja ehkä jotain muutakin? Olemme yrittäneet olla vanhempieni kanssa siskoni tukena ja olemme sanoneet, että meiltä saa apua tarvittaessa, jos tuntuu ettei jaksa. Mutta hän ei koskaan ole kertonut meille omista asioistaan tai murheistaan ja pyrkii "salaamaan" meiltä ongelmia. Toisaalta ymmärrän, että haluaa elää itsenäisesti ja pärjätä omillaan, mutta minusta tilanne näyttää siltä, että voisi tarvita jonkinasteista apua, jos ei meiltä niin joltain ulkopuoliselta taholta.
Mitä mieltä olette?
Nyt on myös ilmennyt, että hänellä on vaikeuksia lapsen suhteen. Hän ei saa pidettyä lasta minkäänlaisessa kurissa. Esimerkiksi lapsi ei käyttäydy yleisillä paikoilla. Kaupassa huutaa ja raivoo, heittele kenkiä ja vaatteita, jos ei saa haluamaansa. Kotona ollessa ei siivoa jälkiään kehotuksien ja käskyjen myötä ja naureskelee näille. Lapsi on myös ollut ilman vaippaa reilu puoli vuotta, mutta nyt kastelee öisin sänkynsä ja myös päivisin pissaa housuunsa ja heittää likaiset vaatteet nurkkaan. Tässä vain esimerkkejä käyttäytymisestä.
Siskoni käy viihteellä useamman kerran kuussa, jolloin lapsi on hoidossa joko meidän vanhemmillamme, minun luonani tai joskus isänsä luona. Isovanhempien luona ollessa käyttäytyy mallikkaasti ja turhat turhautumis- ja raivokohtaukset jäävät pois. Myös minun luona ollessani käyttäytyy nätisti, mutta riehuminen alkaa, kun näkee äitinsä.
Onko tuollainen käyttäytyminen normaalia 3 vuotiaalle lapselle? Minusta tuntuu, että käyttäytymisestä paistaa lävitse jonkinlainen turhautuminen ja ehkä jotain muutakin? Olemme yrittäneet olla vanhempieni kanssa siskoni tukena ja olemme sanoneet, että meiltä saa apua tarvittaessa, jos tuntuu ettei jaksa. Mutta hän ei koskaan ole kertonut meille omista asioistaan tai murheistaan ja pyrkii "salaamaan" meiltä ongelmia. Toisaalta ymmärrän, että haluaa elää itsenäisesti ja pärjätä omillaan, mutta minusta tilanne näyttää siltä, että voisi tarvita jonkinasteista apua, jos ei meiltä niin joltain ulkopuoliselta taholta.
Mitä mieltä olette?
