Hei Sini,
Ymmärrän sinua.
Jouduin juuri tässä aamuyön tunteina pohtimaan aloituksesi kaltaista tilannetta, hieman eri näkökulmasta tosin.
Kun omat asiani ovat ok ja hyvin, niin siitä jouduin juuri katkeran tilityksen kohteeksi.
Sellaisen ihmisen taholta jota olen yrittänyt tukea ja olla ystävänä ja apuna ja jolla ei mene niin kovin hyvin.
Ja aivan syyttäni, en ole mitenkään yrittänyt olla "parempi" ihminen yms, ja omat pahatkin vaikeuteni minulla on ollut, kuten puolison kuolema 2 vuotta sitten.
En oikein tiedä mitä tehdä, pitääkö minun sitten ottaa moisia purkauksia vastaan, vai annanko olla jos en kerta osaa toimia/olla avuksi/ystäväksi ja tuntuu että aiheutan kateutta vain olemassaolollani.
Vaikea käsittää, eikö ihmisellä saa olla asiat hyvin, pitääkö niiden olla huonosti?
siks en kateutta ymmärrä
