http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitost/Lehmuskallio.htm
Pakkasvoiteiden käyttö lisää paleltumavaaraa!
Puolustusvoimien laajassa paleltumatutkimuksessa 1976-1989 ilmeni yllättäen, että pakkasvoiteiden käyttöön näytti liittyvän merkittävästi kohonnut kasvojen ja korvien paleltumien vaara. Kun pakkasvoiteiden suojaavaa vaikutusta ei ollut aiemmin tutkittu, puolustusvoimien, Oulun ihotautiklinikan ja Oulun aluetyöterveyslaitoksen yhteistyönä aloitettiin pakkasvoiteiden käyttöä ja vaikutuksia selvittävä tutkimussarja 1990-luvun alussa.
Ensin selvitettiin pakkasvoiteiden käyttöä ja kasvojen ja korvien paleltumien yleisyyttä 830:n varusmiespalvelukseen saapuneen alokkaan kyselytutkimuksella. Toiseksi puolustusvoimien paleltumatutkimuksesta erotettiin otos, joka käsitti 913 kasvojen ja korvien paleltumatapausta ja näiden 2478 paleltumatonta verrokkia. Tutkimuskohteena olivat pään paleltumien eri riskitekijät, erityisesti pakkasvoiteiden vaikutus. Kolmannessa tutkimuksessa selvitettiin keinoiholaitteen avulla neljän koostumukseltaan erilaisen lääkkeettömän voiteen lämmöneristävyys sekä kuivalla että kostealla iholla. Neljänneksi verrattiin vapaaehtoisten koehenkilöiden kasvoilla voidellun ja voitelemattoman puolen lämpötilaa ja lämpötuntemuksia käyttäen samoja koevoiteita kuin keinoihotutkimuksessa.
21% alokkaista oli käyttänyt pakkasvoiteita. Suurin osa heistä oli saanut niistä myönteisiä käyttökokemuksia. Voidekäyttö oli merkittävästi yleisempää Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. 42%:lla alokkaista oli ollut korvapaleltuma ja 23%:lla kasvopaleltuma. Sekä kyselytutkimuksessa että puolustusvoimien paleltumatutkimuksessa todettiin merkittävä tilastollinen yhteys kasvojen ja korvien paleltumien ja pakkasvoiteiden käytön välillä. Pakkasvoiteiden käyttö muodosti erillisen riskitekijän, joka lisäsi paleltumavaaraa huomattavasti voiteita käyttämättömiin verrattuna.
Koevoiteiden lämmöneristävyys osoittautui minimaaliseksi keinoiholla. Koehenkilöiden voideltu kasvonpuoli oli kylmempi kuin voitelematon puoli valtaosassa puolivertailuja, vaikkakin ero oli keskimäärin melko pieni. Vetiset voiteet jäähdyttivät useammin kuin vedettömät voiteet, mutta viimemainitutkin aiheuttivat jäähtymistä useammin kuin lämmittämistä. Vedetön vaseliini aiheutti kuitenkin kasvoilla usein lämmittävän tunteen, vaikka objektiiviset mittarit osoittivat voidellun ihon olleen yleensä kylmemmän. Vaikuttaa siltä, että virheellisen ihoaistimuksen aiheuttama väärä turvallisuuden tunne on se syy, miksi pakkasvoiteiden käyttö johtaa paleltumavaaran lisääntymiseen. Jos kylmyyden aiheuttama tunne iholla jää vähäiseksi, välttämättömät suojautumistoimet lyödään helposti laimin. Myös muut vaikutusmekanismit voivat tulla kyseeseen.
Tässä tutkimussarjassa osoitettiin ensimmäistä kertaa pakkasvoiteiden haitallinen merkitys suojautumiskeinona paleltumia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat jo vaikuttaneet suomalaisten tietoisuuteen ja käytäntöön talviajan kylmäaltistuksissa. Mm. puolustusvoimat luopuivat pakkasvoiteiden valmistuksesta ja käytöstä tämän tutkimussarjan vaikutuksesta.