En voi olla tähän väliin kertomatta kokemustani Paavo Väyrysestä livenä. Joskus tuossa 80-luvun lopussa Paavo pyrki myöskin presidentiksi, ja tuli vaalikiertuellaan puhumaan myös meidän tuppukylään. Menimme isäni kanssa häntä kuuntelemaan.
Samoihin aikoihin uutisissa oli suuri haloo siitä, että Neuvostoliitto (vielä siihen aikaan) upotti käytettyä ydinpolttoainetta käsittelemättä Tyyneen valtamereen. Minua asia huolestutti, varsinkin kun Suomi samaan aikaan vei käytettyä ydinpolttoainetta loppukäsiteltäväksi Neuvostoliittoon. Eli ajattelin kysyä mitä mieltä silloinen taisi olla ulkoministeri oli asiasta, pitäisiköhän Suomen ehkä kuitenkin (ihan niinkuin eettisistä syistä) lopettaa käytetyn ydinpolttoaineen vienti, ettei vaan joko suomalaistakin polttoainetta sinne mereen joutuisi, tai ettei se suomalaisen polttoaineen käsittely veisi kapasiteettia. Ajatuksena siis, että kun itse ollaan paskaa tuotettu niin voitaisiin ehkä itse siitä pitää huolikin.
Paavo ei ymmärtänyt teinin kysymystä ollenkaan. Hän oli sitä mieltä, että meillä oli Neuvostoliiton kanssa asiasta sopimus, ja sopimus pitää, ja polttoaine viedään Neukkuihin. Se, että asialla oli myös eettinen puolensa ei häntä koskenut ollenkaan.
En voisi ikinä äänestää presidentiksi henkilöä, jolta puuttuu täysin eettinen kompassi. Ymmärrän kyllä reaalipolitiikkaa ja sen vaatimuksia, mutta ettei edes ymmärrä mistä on kysymys, se ei käy.
Ja Paavohan ei ole mitään muuta kuin poliittinen broileri. Ministeriksi parikymppisenä, mieheltä puuttuu täysin käsitys normaalista elämästä.
Terveisin Feministi, joka ainakin ekalla äänestyskierroksella äänestää naista ihan periaatteesta. Surullista, joo.
[/QUOTE]