Minne asti olet aikonut lykätä lasten"tekoa"?

[??]

Tämä kysymys tuli mieleeni, kun olen useamman n. 30-vuotiaan kaverin ajatuksia kuunnellut lasten hankkimisesta (ja nyt heti tähän kommentoin, että itse kyllä tiedän, ettei niitä lapsia noin vain tilaamalla saa). Aika moni sellainen ihminen, joka kuitenkin selkeästi jossain vaiheessa toivoo lapsia, tuntuu vielä kolmenkympin korvilla puhuvan, että "sitten jossain vaiheessa" ja "onhan tässä vielä aikaa". Mutta onko se tosiaan niin? Minusta se on aika iso riski lykätä ja lykätä asiaa, jos oikeasti lapsen/lapsia kuitenkin haluaa. Onhan se kuitenkin ihan selkeästi todistettu, että hedelmällisyys laskee iän myötä ja tuossa 30-v eteenpäin lasku alkaa kiihtyä huimaa vauhtia.

 

[Anatolia]

Minä en näe lykkäämistä kovinkaan suurena riskinä. Suurempi riski on tehdä lapsi väärän ihmisen kanssa, tai vääränlaisessa tilanteessa.

Hedelmällisyys on yksilöllinen asia; joku on 40-vuotiaana hedelmällisempi kuin toinen 25-vuotiaana.

Minä tulin raskaaksi kertalaakista 35-vuotiaana. Kierukka pois perjantaina, raskaus alulle la tai su

30-vuotiaalla ei mun mielestä vielä ole ollenkaan kiire.

 

["anais"]

n. 38 on sopiva ikä!

 

["anais"]

minä ole tyytyväininen! Mitä sisutustuoteita alan ostan? vaikka olenkin nyt r askaan niin kävin mielleni työtä. ja siis ole strippiä

 

["juu"]

Minun mielestäni jos lapsia haluaa ihan ehdottomasti ja on hyvä parisuhde, niin kannattaa MIETTIÄ ALTA 25V. Jos taas on valmis luopumaan tästä unelmastaan tai ei kertakaikkiaan ole löytänyt hyvää miestä rinnalleen niin mikäs siinä sitten. Kyllähän sitä VOI tulla raskaaksi, mutta kaikkihan ne riskit ja hedelmällisyyden asiat tietävät. Moni vain kuvittelee että kyllähän minä saan lapsia vaikka nelikymppisenä ja hätkähtävät sitten kun ei kuulukaan.

Toivon ihan lämpimästi että kaikilla olisi vapaus valita 18-45vuotiaana hyvän miehen kanssa, mutta näinhän ei aina ole.

 

["vieras"]

mää oon 33v ja lapset 13,10 ja 7. Eli lapset on tehty nuorina. Ite oon ajatellut aina, että teen lapset nuorina. Ja saman miehen kanssa on kaikki.

 

["vieras"]

Lykkäsin sitä "tekoa" 34 vuotiaaksi, onneksi tulin raskaaksi alle kuukaudessa pillereiden jälkeen.

 

[ikinälapsia]

Minä lykkäsin ajatellen typerästi 32vuotiaaksi ja sain tietää etten saa lapsia, vielä nuorempana olisimme voineet saada. Kaverille kävi samalla tavalla, ihan näin varoittavana esimerkkinä.

 

[23-vuotias]

Meillä on jo yksi lapsi, mutta haluaisimme lisää. Sisarusten hankkimista lykätään nyt kuitenkin jonnekin tulevaisuuteen, koska sairastuin masennukseen. Masennuksen myötä myös lihoin aika paljon ja haluan olla sekä henkisesti että fyysisesti kunnossa ennen kuin seuraavaa edes aletaan suunnitella. Olen vielä aika nuori, mutta en tiedä paljonko mulla menee aikaa parantua ja muuttuuko elämäntilanteet vielä niin että sitä seuraavaa vasta suunnitellaan vielä sittenkin kun olen jo 30

Mulla kesti 22-vuotiaana kokonaisen vuoden tulla raskaaksi, ja pelkään että vanhempana on vielä vaikeampaa jos nyt sitten enää edes tulen raskaaksi. En haluaisi lasten ikäeron ja hedelmällisyyden laskun takia lykätä lasten tekemistä kovin monen vuoden päähän, mutta nyt ei olisi mitään mieltä alkaa hankkia lisää lapsia

 

[Anatolia]

[QUOTE="juu";25321753]Minun mielestäni jos lapsia haluaa ihan ehdottomasti ja on hyvä parisuhde, niin kannattaa MIETTIÄ ALTA 25V. Jos taas on valmis luopumaan tästä unelmastaan tai ei kertakaikkiaan ole löytänyt hyvää miestä rinnalleen niin mikäs siinä sitten. Kyllähän sitä VOI tulla raskaaksi, mutta kaikkihan ne riskit ja hedelmällisyyden asiat tietävät. Moni vain kuvittelee että kyllähän minä saan lapsia vaikka nelikymppisenä ja hätkähtävät sitten kun ei kuulukaan.

Toivon ihan lämpimästi että kaikilla olisi vapaus valita 18-45vuotiaana hyvän miehen kanssa, mutta näinhän ei aina ole.[/QUOTE]
Mulla oli ihana, hyvä mies ollessani 19-24 v.

Mutta muutin mieltäni, ja vaihdoin 24 v iässä toiseen ihanaan mieheen. Onneksi en alkanut lapsentekoon eksän kanssa, vaikka olin jo silloinkin täysin varma siitä että lapsia haluan

Minä ainakin olin 18-25 v iässä aina menossa. Miehen kanssa tai yksin, Suomessa ja maailmalla. Joku toinen taas haluaa siinä iässä jo asettua aloilleen ja perustaa perheen, mulla oli mielessä vaikka mitä muuta.

No, sain 2 ekaa lasta ollessani 27 ja 29 eli kun iski halu rauhoittua ja saada lapsia niin ne tehtiin sitten aika nopsaan (naimisiin -02, lapset -03, -06 ja kolmas syntyy -12).

 

[Anatolia]

Minä lykkäsin ajatellen typerästi 32vuotiaaksi ja sain tietää etten saa lapsia, vielä nuorempana olisimme voineet saada. Kaverille kävi samalla tavalla, ihan näin varoittavana esimerkkinä.

Mikä asia aiheutti teillä sen, että 32-vuotiaana ette enää voineet lapsia saada, mutta nuorempana se olisi onnistunut? : /

 

[??]

Tottakai se on eri asia, jos elämäntilanne tai parisuhde on jotenkin vinksallaan, mutta nämä ihmiset, joiden kanssa olen puhunut, ovat onnellisessa parisuhteessa, vakityössä, opinnot takana jne. Eikähän siinä mitään, jokainen tekee nämä valinnat ihan itse. Ehkä tässäkin asiassa näkyy se, että nuoruutta halutaan pitkittää ja ne biologiset faktat samalla hieman hämärtyvät.

 

[no juu mutta]

Mulla oli ihana, hyvä mies ollessani 19-24 v.

Mutta muutin mieltäni, ja vaihdoin 24 v iässä toiseen ihanaan mieheen. Onneksi en alkanut lapsentekoon eksän kanssa, vaikka olin jo silloinkin täysin varma siitä että lapsia haluan

Minä ainakin olin 18-25 v iässä aina menossa. Miehen kanssa tai yksin, Suomessa ja maailmalla. Joku toinen taas haluaa siinä iässä jo asettua aloilleen ja perustaa perheen, mulla oli mielessä vaikka mitä muuta.

No, sain 2 ekaa lasta ollessani 27 ja 29 eli kun iski halu rauhoittua ja saada lapsia niin ne tehtiin sitten aika nopsaan (naimisiin -02, lapset -03, -06 ja kolmas syntyy -12).

Ei sitä tiedä 22vuotiaana sen huonommin hyvästä miehestä kuin 32vuotiaanakaan. Tai sitten taas tietää 22v voi erota 10v päästä tai 32v voi erota 10v päästä.

 

[toiveissa vauva]

ajattelin odottaa n.36vuotiaaksi. silloin saan koulun hyvälle mallille.=)

 

[viers]

Minulla on yksi lapsi, toinen lapsi on haaveissa, mutta olemme ajatelleet lykätä yrittämistä viiden vuoden päähän tämän hetkisestä elämäntilanteesta johtuen (opiskelut, työt ym.). Toivottavasti tärppää vielä silloin, olen nimittäin tuossa vaiheessa jo 35 v.

 

[Anatolia]

Ei sitä tiedä 22vuotiaana sen huonommin hyvästä miehestä kuin 32vuotiaanakaan. Tai sitten taas tietää 22v voi erota 10v päästä tai 32v voi erota 10v päästä.

Ei tiedäkään.
Mutta MULLA olisi jäänyt tämä nykyinen mies löytymättä, jos olisin perustanut aikoinaan perheen silloisen kihlattuni/avomieheni kanssa. Ja siksi olen tosi onnellinen ettei niin käynyt, vaikka tiesinkin lapsia haluavani, ja vaikka mies oli erittäin hyvä.

Olin parikymppisenä ihan eri ihminen mitä kolmekymppisenä.

 

["vieras"]

Ja sitten on se tosiasia, että oli nuori tai vanha, niin ei saa lapsia yrittämisestä huolimatta.

 

["alma"]

Minulla on ollut sama ihana mies ja vakityö jo yli kymmenen vuotta. Kuitenkin saimme lapsen "vasta" 33 vuotiaana. Emme yksinkertaisesti halunneet aiemmin.
Koin äärimmäisen ärsyttävinä toistuvat vauva-utelut, ja vastailinkin juuri noita epämääräisiä "ehkä sitten jossain vaiheessa". Mitäpä nuo muiden ihmisten "lykkäysasiat" muille kuuluu? Eiköhän jokainen kuitenkin tiedä, että iän myötä hedelmällisyys laskee.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";25321873]Ja sitten on se tosiasia, että oli nuori tai vanha, niin ei saa lapsia yrittämisestä huolimatta.[/QUOTE]

Eikös ap huomioinu tämän jo aloitusviestissä.

 

[??]

[QUOTE="alma";25321874]Minulla on ollut sama ihana mies ja vakityö jo yli kymmenen vuotta. Kuitenkin saimme lapsen "vasta" 33 vuotiaana. Emme yksinkertaisesti halunneet aiemmin.
Koin äärimmäisen ärsyttävinä toistuvat vauva-utelut, ja vastailinkin juuri noita epämääräisiä "ehkä sitten jossain vaiheessa". Mitäpä nuo muiden ihmisten "lykkäysasiat" muille kuuluu? Eiköhän jokainen kuitenkin tiedä, että iän myötä hedelmällisyys laskee.[/QUOTE]

Sen verran korjaan, että nämä ystävät/tuttavat, joiden kanssa olen puhunut, ovat itse asian ottaneet esille. Ja nimenomaan korostaneet haluavansa niitä lapsia. Minä olen tarkka siitä, etten kenenkään vauva-asioita utele, koska uskon kyllä, että sellaiset utelut ovat ärsyttäviä, olipa kyse sitten siitä, ettei halua tai sitten onnistu haluamisesta huolimatta.

 

["vieras"]

Meillä on 2lasta ja ne on tety kun on ollut tullakseen. Nyt kun kolmas ois haaveissa niin ei se helppoa enää olekaan ei olla lykätty vaan on itsekseen lykkääntynyt.

 

["vieras"]

Mä en edes lykkää vaan ehkäisen niin pitkään kuin mahdollista kunnes luonto iän myötä tekee ehkäisystäkin tarpeettoman.

 

[ulkonainen]

Jokainen ystavani on "hankkinut" lapsensa yli kolmekymppisena ja kertomansa mukaan kellaan heista ei ollut mitaan ongelmaa raskautua. Itse raskauduin 32 v. "vahingossa" ja nyt 34 v. ekalla yrityksella.

Itse olisin hyvin voinnut saada ekan lapseni vasta 36 v.-40 v. tuskin silloinkaan mitaan ongelmia olisi ollut.