Minkä ikäisestä alkaen muistat lapsuutesi tapahtumia?

["Viivi"]

Olen kysellyt tata lahipiirissa eivatka monet juurikaan muista asioita tai tapahtumia alle kouluikaisina, saati sitten sita nuorempina. Itse muistan asioita ja tapahtumia jo silloin kun olin 2v, muistan kun en viela kavellyt ja sitten kun opetettiin kavelya, muistan kun piti luopua tutista jne. ihan yksityiskohtaisiakin muistoja. Epatavallista..? Tietaako kukaan mista johtuu ettei muista lapsuudentapahtumia, onko poikkeuksellista jos muistaa?

 

["plop"]

Osa voi olla ihan oikeita muistoja, osa myöhemmin luotuja. Jotka siis vain tuntuvat ja uskot oikeiksi muistoiksi. Ihmisen aivot osaavat 'tehdä' muistoja, jos jotkin aukkopaikat tarvii täyttää.

Itsellä varhaisin musitikuva on varmaan 4-5vuotiaana. Kun olen pihalla leikkimässä. Ja 5vuotiaana kun katselen isäni oksentavan krapulassa.

 

["vieras"]

N. 3-vuotiaasta on hajanaisia muistikuvia. 4-5-vuotiaasta enemmän. Osa muistoista on sellaisia, etten tiedä, muistanko asiat oikeasti vai muiden kertomusten ja valokuvien perusteella.

 

[iipunen]

vähän päälle vuoden vanhasta asti on muistoja jo tai voi olla allekin?? Tuosta muistamisesta oli joskus ketju täällä ja varhainen puheen kehitys oli muistaakseni se, mikä vaikutti siihen että muisti melkein vauva ajasta asti asioita.

 

[tytsi-89]

Noin 3-vuotiaasta alkaen.

 

[rtee]

Taitaa olla keskimäärin 3,5 vuotta mistä lähtien ihmiset muistaa tapahtumia. Jotkut tosin alle 2-vuotiaasta asti, toiset ei muista varhaislapsuudesta juuri mitään.

 

[rtee]

vähän päälle vuoden vanhasta asti on muistoja jo tai voi olla allekin?? Tuosta muistamisesta oli joskus ketju täällä ja varhainen puheen kehitys oli muistaakseni se, mikä vaikutti siihen että muisti melkein vauva ajasta asti asioita.

Jotkut tutkimukset viittaa kyllä siihen, että varhainen puheen kehitys vaikuttaa siihen kuinka varhaisia muistoja on, mutta on todella harvinaista, että on muistoja vuoden ikäisestä asti. Asiaa on kyllä sillä tavalla vaikea tutkia, että usein on melkein mahdotonta varmistaa onko kyseessä oikea muisto vai ei.

 

["Viivi"]

Muistan kun makailin lattialla enka viela kavellyt, ja sitten kun aiti nosti kainaloista ja yritti kavelyttaa niin en yhtaan tykannyt. Samoin muistan materiaalit ja jotkut lelut mita silloin oli, ja vaikka mita muuta.. Seka sen etta suurin syy itkemiseen ja marinaan oli tylsyys, kyllahan siina nopeasti kay aika pitkaksi jos laitetaan makaamaan johonkin eika itse voi oikein tehda mitaan tai ilmaista muulla tavoin. Ihan kiva sita on muistaa asioita jo niilta ajoilta.. Mielenkiintoinen aihe.

 

[rtee]

[QUOTE="Viivi";25298884]Muistan kun makailin lattialla enka viela kavellyt, ja sitten kun aiti nosti kainaloista ja yritti kavelyttaa niin en yhtaan tykannyt. Samoin muistan materiaalit ja jotkut lelut mita silloin oli, ja vaikka mita muuta.. Seka sen etta suurin syy itkemiseen ja marinaan oli tylsyys, kyllahan siina nopeasti kay aika pitkaksi jos laitetaan makaamaan johonkin eika itse voi oikein tehda mitaan tai ilmaista muulla tavoin. Ihan kiva sita on muistaa asioita jo niilta ajoilta.. Mielenkiintoinen aihe.[/QUOTE]

Mutta voitko olla täysin varma, että ne ovat oikeita muistoja eikä itse kehitettyjä? Ihmiset yleensä uskovat muistinsa olevan huomattavasti parempi kuin se onkaan.

 

["Viivi"]

No ainakin aiti on vahvistanut kun olen kertonut yksityiskohtia ja ihmetellyt miten voin sellaisia muistaa. Janna miten muistaa paivakotiajoilta tai ala-asteelta juttuja mutta sitten parinkymmenen ikavuoden molemmin puolin ei edes muista mina vuonna tapahtui mitakin...

 

[rtee]

[QUOTE="Viivi";25298921]No ainakin aiti on vahvistanut kun olen kertonut yksityiskohtia ja ihmetellyt miten voin sellaisia muistaa. Janna miten muistaa paivakotiajoilta tai ala-asteelta juttuja mutta sitten parinkymmenen ikavuoden molemmin puolin ei edes muista mina vuonna tapahtui mitakin...[/QUOTE]

Entä oletko nähnyt valokuvia tai kuullut tarinoita, joista oisit voinut kehitellä muistoja? Joo, muisti on kyllä jännä asia. Musta tuntuu että aikuisena en todellakaan erota edes vuosia toisistaan, luulen jonkun tapahtuneen viime vuonna ja se olikin kolme vuotta sitten

 

["Viivi"]

Jotain onkin varmaan tullut vasta myohemmin mieleen. Jotkut tunnelmat ja tilanteet muistaa, mutta nimia ja varsinkaan paivamaaria tai edes vuosilukuja ei... Ei edes ihan viime vuosilta. Esim. mita tein vuonna 2007, ei aavistustakaan.

 

[norsun muisti]

Muistan kun synnyin, virnistin heti synnyttyäni äidilleni ilkikurisesti.

 

["Ulla"]

Jep, tää on taas näitä. Ei kukaan oikeasti tiedä, ovatko varhaiset "muistot" muistoja, unia, tarinoita, mielikuvia vai joidenkin tai kaikkien näiden yhdistelmiä. Ihmetyttää, miksi ihminen (kuten ap) pitää tärkeänä kuvitella itsensä jotenkin erinomaisena yksilönä tietyn (kuvitellun) ominaisuuden takia. Mitä väliä??

 

[rtee]

[QUOTE="Ulla";25299178]Jep, tää on taas näitä. Ei kukaan oikeasti tiedä, ovatko varhaiset "muistot" muistoja, unia, tarinoita, mielikuvia vai joidenkin tai kaikkien näiden yhdistelmiä. Ihmetyttää, miksi ihminen (kuten ap) pitää tärkeänä kuvitella itsensä jotenkin erinomaisena yksilönä tietyn (kuvitellun) ominaisuuden takia. Mitä väliä??[/QUOTE]

Viimeksi kun aiheesta oli ketju, noin 90% vastaajista sanoi muistavansa asioita alle kahden tai yhden vuoden iästä. On tää meidän palsta täynnä erikoisia ihmisiä

 

[Murmeli]

Ensimmäiset muistot ajalta jolloin olin 1v7kk ja sitten paljon muistoja vähän alle 2 vuotiaasta. Ja tosi paljon muistan sitten 2-3 vuotiaasta. Ihan pitkiä keskusteluja, ajatuksia, tunteita, tapahtumia, ajanjaksoja jne. Paljon yksityiskohtia.

Ja muistan ihan nyt aikusiällä vieläkin kaiken tosi yksityiskohtaisesti, päivämäärät jopa kellonnajat mitä on tapahtunut milloinkin, siis nyt aikuiena, eli viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Ja jos joku vaikka kysyisi että mitä teit esim. huhtikuussa 1998 tai marraskuussa 2006, voisin isolla varmuudella kertoa muutamankin tapahtuman ilman että selaisin kalentereita, vaan ihan spontaanisti voisin vastata.

 

["mama"]

Mun varhaisin muistikuva on ollessani 1v, se olikin traumaattinen kokemus ja pieniä muistikuvia. Muutoin kunnon muistikuvat alkavat noin 3 vuoden iästä eteenpäin..

 

["ulla"]

Te ette ehkä myönnä sitä, että "muistonne" eivät ole oikeita muistoja. Kyllä tätä asiaa on tutkittu (ja jotenkin luotan tutkimuksiin enemmän kuin kaksplussan palstaan), ja yleensä luotettavat muistikuvat alkavat n. 3 v iästä. Tottakai voi olla välähdyksiä aikaisemmasta, ihan niinkuin määrittelemättömiä assosiaatioita esim. tuoksuista, äänistä, tms. Mutta nämä eivät siis ole oikeita muistoja.
Se että tällä palstalla lähes kaikki muistavat asioita vuoden iästä kertoo vain tämän palstan tasosta.
Olen testannut muistojani sekä itseni että lasteni kohdalla, ja niin se vain on, että ihmisen muisti on todella mukautuva. Murmelin tapaiset "supermuistajat" ovat pelottavia valehtelijoita - todennäköisesti uskovat itse valheensa. Monet psykopaatit omaavat "supermuistin".

 

[rtee]

[QUOTE="ulla";25299232]Te ette ehkä myönnä sitä, että "muistonne" eivät ole oikeita muistoja. Kyllä tätä asiaa on tutkittu (ja jotenkin luotan tutkimuksiin enemmän kuin kaksplussan palstaan), ja yleensä luotettavat muistikuvat alkavat n. 3 v iästä. Tottakai voi olla välähdyksiä aikaisemmasta, ihan niinkuin määrittelemättömiä assosiaatioita esim. tuoksuista, äänistä, tms. Mutta nämä eivät siis ole oikeita muistoja.
Se että tällä palstalla lähes kaikki muistavat asioita vuoden iästä kertoo vain tämän palstan tasosta.
Olen testannut muistojani sekä itseni että lasteni kohdalla, ja niin se vain on, että ihmisen muisti on todella mukautuva. Murmelin tapaiset "supermuistajat" ovat pelottavia valehtelijoita - todennäköisesti uskovat itse valheensa. Monet psykopaatit omaavat "supermuistin".[/QUOTE]

Tää ihmisten sokea luotto omiin aivoihinsa on mun mielestä todella pelottavaa.

Mutta kyllähän "supermuistajiakin" on olemassa. Todella harvinaista kylläkin.

 

["Vieras"]

Mun tuttu on ihan tosissaan mulle kertonut, että hän muistaa kun hän "paini" kaksoisveljensä kanssa jo äitin mahassa...
Omat muistikuvani alkavat n. 3-vuotiaasta.

 

["Ulla"]

Itse en usko muistiin ollenkaan, sellaisena kuin se esim. tässä keskustelussa tuodaan esiin: jonain objektiivisena, totuuden kertovana asiana. Muisti on äärimmäisen subjektiivinen ja kiinni ajassa ja asioissa. Sama tilanne muistuu eri ihmisten mielissä jopa täydellisinä vastakohtína; silti kukaan ei valehtele. Olisi lähimmäisrakkaudelle (tms) ihana asia, että ihmiset myöntäisivät muistinsa vajavaisuuden ja johdattelevaisuuden - siten moni turha kiista voitaisiin ratkaista sillä, että ihmiset myöntäisivät muistavansa väärin. Tämän ketjun lähtökohta on täysin vastakohta

 

[rtee]

[QUOTE="Vieras";25299247]Mun tuttu on ihan tosissaan mulle kertonut, että hän muistaa kun hän "paini" kaksoisveljensä kanssa jo äitin mahassa...
Omat muistikuvani alkavat n. 3-vuotiaasta.[/QUOTE]

 

["Mummeli"]

Äiti vei minut valokuvaamoon ollessani vajaa 2. Minut istutettiin pöydälle, jolla oli lampaantalja. Kuvaaja pyysi minua hymyilemään. Ilmeisesti kameran päälle levitetty musta hursti vaivasi minua jotenkin, joten en hymyillyt. Kuvaaja otti kankaasta ommellun Mikki Hiiren ja rupesi sitä heiluttamaan. Minä sanoin: " Mä oon nähny tollasen samanlaisen kummitätin hetekalla ", enkä hymyillyt.

 

["ulla"]

superälykäskin, kun tuollaisen lauseen sanoit tuossa iässä

 

[Minni harmaana]

Muistan kun seisoin pinnasängyssä, itkin ja katsoin ikkunasta kun mummo meni navetalle. Vaihtoehtoja ei ollut ja minut piti jättää siksi aikaa yksin. Olin jotain vajaa kaksivuotias.