Toggle sidebar

Miten suhtautuisit jos miehestäsi selviäisi tällainen asia vasta kun teillä on jo lapsia, vuosia yhteiseloa jne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minnie Winnie
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

Minnie Winnie

Vieras
Eli selviäisi, että miehesi oli teidän seurustelemaan alkaessa todella rakastunut toiseen naiseen ja sinä olit vain joku jonka sattui saamaan, kun ei onnistanut sen todellisen rakkauden kanssa? Ja että vaikka teillä jo lapsiakin oli, niin mies olisi edelleen lähtenyt sen toisen naisen matkaan jos vaan olisi kelpuutettu? Sinulta olisi salannut kaiken aina tähän päivään asti, olisi vakuutellut rakastavansa jne. Vasta nyt alkaisi oppia rakastamaan sinua kunnolla? Myöntäisi kaiken nyt... kun alkaisi päästä pikkuhiljaa henkisesti eroon tuosta rakkaudenkohteesta. Ei siis koskaan pettämistä, mutta syviä tunteita, joista olisit ollut autuaan tietämätön? Sinuakin sanoisi tavallaan rakastaneensa myös koko ajan, mutta erilailla ja tuo toinen olisi ollut "tajunnan vievän ihana ja rakas"?
 
Tuntisin oloni todella kurjaksi, ja mielestäni mies olisi tehnyt väärin, kun olisi alkanut olemaan minun kanssa ja jopa tehnyt lapsen kanssani, vaikka rakastaakin toista. En tiedä pystyisinkö käsittelemään asiaa- tarvitsisin todennäköisesti pienen tauon suhteesta, että saisin miettiä asioita :(
 
Suuttuisin miehelleni ensisijaisesti siitä, miksi asia piti ylipäätään kertoa. Jos suhde oli mielestäni kaikin puolin toimiva ja hyvä, en todellakaan olisi tahtonut tietää mitään tuollaista. Ja juu, kyllä tulisi paha mieli muutenkin.
 
Niin ja en varmaan pystyis luottaan mieheen enää missään asiassa. Sehän on valehdellut käytännöllisesti katsottuna elämää suuremmassa asiassa sulle. Mitä muuta se on salannut? Mistä asioista valehdellut?
 
Taidanpa tuntea sinut, jos sinulla on totuuspohja tässä jutussa. Kyseessä on ensimmäinen seurustelusuhde ja tämä suhde ei halunnut kihloihin yms. niin nuorena ja lähti opiskelemaan ja siltä tieltä löysi miehensä ja tämä sinun miehesi valitettavasti jumitti tähän ensirakkauteensa, meni naimisiin sinun kanssasi koska tämä ensirakkaus kehoitti näin tekemään ja jatkamaan miehen elämäänsä, että hän on onnellinen ja elää haluamaansa elämää miehensä ja lastensa kanssa ja ei tule olemaan mitään heidän kahden välillä ikinä.

Valitettavasti se ensi rakkaus vain on ensi rakkaus, olen minäkin miehesi kanssa aikoinaan puhunut elämänsä jatkamisesta ja unohtamisesta tämän ensirakkauden suhteen. Mitäkö tekisin, en yhään mitään, haikailunsa hän on nyt hailaillut ja uskonut että pitää jatkaa ihan oikeasti sitä elämää.
 
Luulempa, etten osaa sanoo, että mitä oikeesti tapahtuis tossa kohdassa. Nyt luulen, että yrittäisin tukea miestäni ja ihmettelisin kovasti, että miksei hän ole aikaisemmin puhunut asiasta. Mutta veikkaan, että totuus olis toinen.
 
Ole iloinen että mies kokee suhteenne niin vahvaksi että uskaltaa puhua avoimesti myös tästä vuosia vaietusta salaisuudesta, ole otettu että nämä vuosia toisaalle menneet ajatukset vihdoinkin kohdistuvat sinuun, nyt on vähän myöhäistä heittää ukkoa uloskaan, kun tunteet ovat vihdoin kokonaan sinua kohtaan. Olisiko se kiva sitten kun hän sinun perääsi haikailisi loppuelämänsä?
 
Onneksi asia selvisi ensimmäisten vuosien aikana, mutta kuitenkin. Olin epäillyt sitä alusta asti, mutta hölmönä uskoin miehen puheita! Säännöllisesti otin asiaa puheeksi ja lopulta mies sen myönsi. Oli todella petetty olo, sillä siihen asti hän vakuutti rakastavansa juuri minua. Jätin hänet ja heti hän otti itselleen jo uuden, vaikka tuskin sitä uutta kohtaan oli sen suurempia tunteita kuin minuunkaan, sillä hänellä oli se "todellinen rakkaus" mielessään ollut jo vuosia, mutta se nainen jätti hänet.

Minä siis erosin, en halunnut tyytyä ns. kakkosen rooliin ja elää valheessa tai pelkässä ystävän tasoisessa rakkaussuhteessa. Se kuitenkin näkyi elämässämme, esim. mies ei osoittanut niin paljon tunteitaan minua kohtaan kuin sitä naista kohtaan oli osoittanut jne.
 
Aluksi loukkaantuisin ja olisin surullinen,mutta sitten tajuaisin. Mies on ollut suhteessa koko ajan tavallaan yksinäisenä ja tuntenut itsensä teeskentelijäksi ja nyt kun on saanut tunteen päästä kiinni, niin haluaa kertoa sen takia, että haluaa olla rehellinen ja saada todellisen yhteyden sinuun. Jos ei sitä tekisi, niin sitten tilanne jatkuisi vaan. Anna aikaa tilanteelle, niin voi löytyä ihan jotakin uutta.
 
  • Tykkää
Reactions: Minuli
[QUOTE="vieras";25159242]Aluksi loukkaantuisin ja olisin surullinen,mutta sitten tajuaisin. Mies on ollut suhteessa koko ajan tavallaan yksinäisenä ja tuntenut itsensä teeskentelijäksi ja nyt kun on saanut tunteen päästä kiinni, niin haluaa kertoa sen takia, että haluaa olla rehellinen ja saada todellisen yhteyden sinuun. Jos ei sitä tekisi, niin sitten tilanne jatkuisi vaan. Anna aikaa tilanteelle, niin voi löytyä ihan jotakin uutta.[/QUOTE]

Ois voinut haluta olla rehellinen ihan alun alkaenkin...
Ja ai "tuntenut itsensä teeskentelijäksi"... paremminkin OLLUT teeskentelijä.
 
Minulle tulisi kaksi ajatusta mieleen.
Ensinnäkin se, että mies haluaa loukata minua.
Toiseksi se, että miehen täytyy olla jotenkin lapsellinen, kun haikailee vuosikausia saavuttamattomattoman perään ja pitää häntä ihanteenaan.
 
[QUOTE="vieras";25159351]Minulle tulisi kaksi ajatusta mieleen.
Ensinnäkin se, että mies haluaa loukata minua.
Toiseksi se, että miehen täytyy olla jotenkin lapsellinen, kun haikailee vuosikausia saavuttamattomattoman perään ja pitää häntä ihanteenaan.[/QUOTE]
Jaan ajatuksesi.

Liika rehellisyys on pahasta. On moukkamaista loukata toista mukamas rehellisyyden nimissä.

Tulee mieleen Timo T.A. Mikkosen avioero aikoinaan. Lähtiessään hän oli kertonut paitsi suhteestaan Ninaan, myös joka ikisestä avioliiton aikana tapahtuneesta pettämisestä, koska halusi muka olla rehellinen. Paskat, sanon minä...
 
On hyvin tavallista, että joutuu tyytymään siihen kakkos- tai kolmosvaihtoehtoon, mutta se täytyy salata ikuisesti. Toista ei saa loukata laukomalla tarpeettomia totuuksia.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa