Naapurin lapsi on häiriintynyt, annanko silti lapseni leikkiä hänen kanssaan?

[:(]

Eli naapurini 10 -vuotias poika kuulee ääniä ja käyttäytyy muutenkin kummallisesti, ja tämä on siis ihan tiedostettu asia, hänen oma äitinsä kertoi näistä äänistä.
Minua epäilyttää antaa oman lapseni leikkiä tämän pojan kanssa, mutta olenko epäluuloinen aiheetta? Mitä jos tämä ääni käskeekin yhtäkkiä tappaa/pahoinpidellä ja kohteena olisikin oma lapseni?
Ja kuinka voisin mahdollisimman hienovaraisesti sanoa tälle pojalle kun hän seuraavan kerran tulee meidän ovelle, että emme halua häntä lapsemme seuraan?

 

["pia"]

minä painin vähän samanlaisten ongelmien ja kysymysten kanssa. mun ja naapurin poika parhaita kavereita, tuolla naapurinpojalla ei vaan minkäänlaisia sääntöjä, koulu menee päin p:tä yms. syy tosiaan pojan vanhemmissa, mutta kun nuo pahat tavat tahtoo tarttua munkin poikaan. mitenkään ei parivaljakkoa haluais erottaa mutta kohta en enää muuta keksi kaverit kuitenkin tosi tärkeitä. naapurin poika ollut nyt pari pvää reissussa, ihana rauha maassa ja munkin poika taas normaali ihana ittensä. vaikeita asioita nämä.

 

["juu"]

tuon takia olisi parempi kun mielenterveyspotilaat ja vammaiset suljettaisiin jonnekin kauas ihmisistä nyt saapelätä oman ja lasten turvallisuuden takia

 

[Tepadj]

[QUOTE="juu";25124790]tuon takia olisi parempi kun mielenterveyspotilaat ja vammaiset suljettaisiin jonnekin kauas ihmisistä nyt saapelätä oman ja lasten turvallisuuden takia[/QUOTE]

 

[Anatolia]

En antaisi, enkä antanut. En tosin tiedä tapauksen diagnooseista (ja äitinsä mielestä lapsi on enkeli) mutta lapsi joka tykkää kiduttaa lemmikkejä, potkii konttaavaa vauvaa (ei oma sisarus vaan vieras), uhkaa puukottaa pihan lapsia ja on kaikinpuolin hirviö ei voi olla ihan terve, ja saa luvan pysyä kaukana perheestäni.

 

["Kuula"]

Eli naapurini 10 -vuotias poika kuulee ääniä ja käyttäytyy muutenkin kummallisesti, ja tämä on siis ihan tiedostettu asia, hänen oma äitinsä kertoi näistä äänistä.
Minua epäilyttää antaa oman lapseni leikkiä tämän pojan kanssa, mutta olenko epäluuloinen aiheetta? Mitä jos tämä ääni käskeekin yhtäkkiä tappaa/pahoinpidellä ja kohteena olisikin oma lapseni?
Ja kuinka voisin mahdollisimman hienovaraisesti sanoa tälle pojalle kun hän seuraavan kerran tulee meidän ovelle, että emme halua häntä lapsemme seuraan?

Hoidetaanko naapurin lapsen ongelmia eli onko esim. mielenterveystoimiston asiakkaana? Onko poika käyttäytynyt koskaan väkivaltaisesti? En jaksa uskoa, että hän yht'äkkiä täysin varoittamatta alkaisi käyttäytyä väkivaltaisesti.

Suomessakin on varmasti kautta aikain ollut paljon lapsia, joiden mielenterveys reistailee, mutta mieleeni ei tule yhtään tapausta, että lapsi olisi toisen tappanut tai muutoin vaarallisesti loukannut.

Vaikea on tilanne, mutta silti ajattelen, että olisi julmaa erottaa kaverukset toisistaan. Pitäkää hyvä ja avoin keskusteluyhteys, mutta anna lasten olla kavereita.

 

["Kuula"]

[QUOTE="juu";25124790]tuon takia olisi parempi kun mielenterveyspotilaat ja vammaiset suljettaisiin jonnekin kauas ihmisistä nyt saapelätä oman ja lasten turvallisuuden takia[/QUOTE]

Sinulla siellä kaukana on ilmeisesti netti käytössä? Mukavaa ja hoitavaa.

Suomessa tavalliset keskivertoihmiset pitäisi sulkea jonnekin kauas muista ihmisistä - he aiheuttavat mm. alkoholin takia hirveästi murheita tähän maahan.

Alkoholi on ylivoimainen ykkönen kaikkien surujen, murheiden, tappojen, väkivallan ja onnettomuuksien aiheuttajista.

 

[Hmm..]

Antaisin leikkiä , mutta vahtisin heitä itse kokoajan. Ei ole kivaa oman lapsen kohdallakaan kieltää jos lapsesta tykkää. Ja vielä kamalampi sille pojalle .. minkälaisista äänistä on edes kyse.. mielikuvituksestako ??

 

[Kyokki]

Onko hän väkivaltainen?
Yleensä sellaiseen on kyllä ns. totuttu kaava. Ystävällinen ja kiltti lapsi (vaikka ääniä kuuleekin) harvoin hakkaa yhtäkkiä ketään.

Jos se on hermostunut äänistä, se voi tarkoittaa sitä että äänet käskee tekemään jotain vastaan hänen tahtoaan (eli juuri satuttamaan jotakin) ja ihminen taistelee sitä vastaan.

 

[****]

Jospa hänellä onkin mielikuvituskaveri?

Onko tää poika psyk. avun piirissä vai oliko tää "kuulee ääniä" joku sun ja sen pojan mutsin keittiössä kahvikupposen äärellä keksimä juttu?

 

[masuilija.]

[QUOTE="juu";25124790]tuon takia olisi parempi kun mielenterveyspotilaat ja vammaiset suljettaisiin jonnekin kauas ihmisistä nyt saapelätä oman ja lasten turvallisuuden takia[/QUOTE]

Sinut pitäisi sulkea.

 

[Mummeliisa]

En antaisi, enkä antanut. En tosin tiedä tapauksen diagnooseista (ja äitinsä mielestä lapsi on enkeli) mutta lapsi joka tykkää kiduttaa lemmikkejä, potkii konttaavaa vauvaa (ei oma sisarus vaan vieras), uhkaa puukottaa pihan lapsia ja on kaikinpuolin hirviö ei voi olla ihan terve, ja saa luvan pysyä kaukana perheestäni.

Tuo ehkä vähän eri asia kuin kuulla ääniä ja "käyttäytyä kummallisesti"?
Väkivaltaiseen lapseen minäkin ottaisin lasteni puolesta etäisyyttä, mutta jos muuten "kummallinen" niin en.

 

["vieras"]

tärkeintä että pidät itse oman lapsesi säännöistä ja kotiintuloajoista ym huolen, ei siihen vaikuta jos kaverilla ei ole kotona sääntöjä. Meidän pojalla on kaveri jolla 2 tuntia myöhempi kotiintuloaika ja paljon löyhempi kuri muutenkin menemisen ja tulemisen suhteen. Silti mieleeni ei ole koskaan tullutkaan heitä erottaa, minä huolehdin itse lapsestani ja hänen rajoistaan, olen pojan kanssa keskustellut tästä ja hän ymmärtää että eri perheissä on eri säännöt, eikä ole nurissut vastaan. Taasen aloittajan tilanne on mutkikkaampi, ehkä erottaminen ei ole hyvä ratkaisu, taasen jos pystyy valvomaan heidän leikkejään voisi olla hyvä. Ja kai hänellä nyt jokin hoito on jos diagnoosi on annettu, tai ainakin ohjeet miten toimitaan tilanteissa jolloin äänet saa vallan pojan sisällä. Ei lapsia pidä eriarvoistaa, ystäviä ne sairaatkin lapset tarvitsevat, tärkrintä on ettei ketään jätetä yksin.

 

[kokenut:(]

älä anna sen lapsen leikkiä enää sinun lapsesi kanssa!
Huonosta seurasta tulee myöhemmin ongelmia ja näin lapsesi saa väärän kuvan elämän alkutaipaleelle joka voi kostautua myöhemmin elämässä

 

[Anatolia]

Tuo ehkä vähän eri asia kuin kuulla ääniä ja "käyttäytyä kummallisesti"?
Väkivaltaiseen lapseen minäkin ottaisin lasteni puolesta etäisyyttä, mutta jos muuten "kummallinen" niin en.

Jos oltaisiin otettu etäisyyttä jo siinä vaiheessa, kun lapsi käyttäytyi vain kummallisesti ja puhui outoja, niin oltaisiin säästytty paljolta pahalta.

 

[Mummeliisa]

älä anna sen lapsen leikkiä enää sinun lapsesi kanssa!
Huonosta seurasta tulee myöhemmin ongelmia ja näin lapsesi saa väärän kuvan elämän alkutaipaleelle joka voi kostautua myöhemmin elämässä

Minkälaista lailla väärää kuvaa tässä tapauksessa pelkäät?

 

[Mummeliisa]

Jos oltaisiin otettu etäisyyttä jo siinä vaiheessa, kun lapsi käyttäytyi vain kummallisesti ja puhui outoja, niin oltaisiin säästytty paljolta pahalta.

Ok.
Minulla toisentyyppinen kokemus mieleltään sairastuneesta lapsesta.
Hänen kohdallaan hävettää lasta turhaan ja asiattomasti dissanneiden aikuisten puolesta.

 

[Anatolia]

Ok.
Minulla toisentyyppinen kokemus mieleltään sairastuneesta lapsesta.
Hänen kohdallaan hävettää lasta turhaan ja asiattomasti dissanneiden aikuisten puolesta.

Mulla on myös toisenlainen kokemus mieleltään sairastuneesta lapsesta. Ääniä ei kyllä kuule, eikä käyttäydy silleen pelottavalla/arveluttavalla tavalla oudosti toisin kuin tämä toinen tapaus, ja tällä lapsella on erinomaiset vanhemmat jotka pitävät lapsesta huolta (ja tällä toisella ei ikävä kyllä ole).

Hänellä on masennus ja erittäin alhainen itsetunto, mutta mitään sellaista ei hänessä ole minkä takia hän ei saisi lasteni kanssa olla. Ikää on kyllä aika paljon enemmän kuin omilla lapsillani, mutta hän on sen verran lapsenomainen ja "rassukka" (ei negatiivisella tavalla sanottuna) että tulee parhaiten toimeen itseään nuorempien kanssa, ikäistensä seurassa hän on outolintu ja häntä haukutaan paljon. Leikkii oman melkein kuusivuotiaani kanssa Legoilla jne, ja hyvin sujuu. Meidän poika tykkää, ja tämä toinen poika saa tarvitsemiaan kokemuksia siitä että hän on hyväksytty.

 

[Kokenut:(]

Vääränlaisessa seurassa kasvava lapsi voi ja saa väkisinki vääränlaista vaikutteita ihan arkisissa asioissa.

 

[Mummeliisa]

Vääränlaisessa seurassa kasvava lapsi voi ja saa väkisinki vääränlaista vaikutteita ihan arkisissa asioissa.

Millainen väärä vaikute sairas lapsi on?

 

["pop"]

Äänien kuuleminen paljon luultua yleisempää...

Jos lapsi on väkivaltainen tms. Olisin paikalla leikkien aikana. Jos lapsella vain todettu mielisairaus, ja vaikka käyttäytyisi omituisesti (mutta ei vaarallisesti), tottakai antaisin leikkiä!

Kai tajuat että lapsesi tulee kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä maailmassa, tai voi vaikkapa sairastua mieleltään itse. Toivoisitko silloin ettei kukaan leikkisi hänen kanssaan? Mielisairaus ei taru niinkuin täällä vihjaillaan.

Toivottavasti löydät sen isomman ihmisen itsestäsi ja annat lasten leikkiä. Ei tainaa minun takapihalleni.

 

[tieto auttaa epäilyksiin]

Eli naapurini 10 -vuotias poika kuulee ääniä ja käyttäytyy muutenkin kummallisesti, ja tämä on siis ihan tiedostettu asia, hänen oma äitinsä kertoi näistä äänistä.
Minua epäilyttää antaa oman lapseni leikkiä tämän pojan kanssa, mutta olenko epäluuloinen aiheetta? Mitä jos tämä ääni käskeekin yhtäkkiä tappaa/pahoinpidellä ja kohteena olisikin oma lapseni?
Ja kuinka voisin mahdollisimman hienovaraisesti sanoa tälle pojalle kun hän seuraavan kerran tulee meidän ovelle, että emme halua häntä lapsemme seuraan?

Lähtökohtaisesti antaisin totta kai leikkiä sen naapurinpojan kanssa. Kuitenkin oman lapsen kanssa saattaisi joutua juttelemaan siitä, että mistä on kyse, kun poika käyttäytyy oudosti, riippuen vähän tilanteesta. Omia pelkojasi ja ennakkoluulojasi voisit yrittää keskustelemalla naapurisi eli pojan vanhempien kanssa, jos se vain on mitenkään mahdollista? Kertoa, että et ole ennen ollut tekemisissä ääniä kuulevan lapsen kanssa ja sinua jännittää ja epäilyttää, että haluaisit lasten voivan olla kavereita mutta kun olet epätietoinen siitä, voiko tuohon liittyä esimerkiksi jotain vaarallista. Jos teillä on jotenkuten avoimet välit, naapuri voisi ehkä kertoa hieman tarkemmin, että mistä pojan tilanteessa on kyse. Tässä keskustelussa täytyy totta kai olla tosi hienovarainen, ettet loukkaa.

Ääniä on monenlaisia ja myös ns. vakavuudeltaan erilaisia. Vain hyvin pieni osa äänistä on käskeviä, niistä vain pieni osa käskee vahingoittamaan jotakuta muuta ja niistä vain ääääärimmäisen pientä osaa noudatetaan. Moni kuulee ääniä vähemmänkin vakavan mielenterveydellisen ongelman yhteydessä.

Naapurisi lapsi ei ole häiriintynyt vaan kipeä, eikä se estä sosiaalisia suhteita varsinkaan, kun niihin on halua ja kykyä.

 

[ärsypilämi]

Jos lapseni viihtyy "mielenvikaisen" lapsen kanssa ja heillä on terveet leikit, joita vanhemmat voi seurata, kyllä antaisin leikkiä.
Lapsen vanhempien kanssa voi keskustella jos he ovat halukkaita puhumaan, kuinka vakavasta asiasta on kyse tai onko sillä jotain negatiivisia vaikutuksia käytökseen. Luulen, että tuolle toiselle lapselle tekee vain hyvää kehityksen ja itsetunnon kannalta jos saa kavereita tai seuraa kuin painia mielikuvitusystävien kanssa yksin päivät pitkät.

 

["vieras"]

Siis mikä lapsella on? Onko hoidossa? Ei normaali lapsi kuule ääniä tai käyttäydy oudosti. Oma lapseni rupesi oireilemaan niin että näki harhoja, ja kuuli ääniä,lisäksi vetäytyi..Siitä seurasi pitkät hoitojaksot sairaalassa ja jatkuva psykoosinesto lääkitys päällä.

Onko kyseessä vanhemmat, jotka eivät näe oman lapsensa oikeaa tilaa?

 

["vino"]

[QUOTE="vieras";25127060]Siis mikä lapsella on? Onko hoidossa? Ei normaali lapsi kuule ääniä tai käyttäydy oudosti. Oma lapseni rupesi oireilemaan niin että näki harhoja, ja kuuli ääniä,lisäksi vetäytyi..Siitä seurasi pitkät hoitojaksot sairaalassa ja jatkuva psykoosinesto lääkitys päällä.

Onko kyseessä vanhemmat, jotka eivät näe oman lapsensa oikeaa tilaa?[/QUOTE]

No tuskinpa, jos lapsen äiti on ihan rehellisesti niistä puhunut?!

Ap, juttele äidin kanssa, kysele enemmän. Voittehan te leikittää lapsia yhdessä valvotusti, aina jomman kumman kotona tai ulkona niin että mukana on aikuinen. Ei mt-ongelmista kärsivä ole automaattisesti väkivaltainen, mutta impulsiivisuus voi tietysti olla ongelma. Tunnen yhden juuri tällaisen ja samanikäisenkin lapsen, ties vaikka olisi sama lapsi kyseessä.