[QUOTE="nikka";25065084]Minusta sellaisten on ihan turha jeesustella, joille on osunut kohdalle se oikea MIES. Tosiasia on se, että miehiä hyvin monta sorttia, on sellaisia jotka kohtelevat naisiaan huonosti, sellaisia jotka kohtelevat hyvin eli normaalisti ja sellaisia, jotka kohtelevat ylihyvin (minä en itse jaksaisi mitään jees-miestä). Kaikille ei riitä niitä täydellisiä miehiä, joten on otettava vähemmän täydellinen. Itse on vaan pidettävä huoli siitä, ettei suostu miten huonoon kohteluun hyvänsä.
Jos olisin ap, keskustelisin tämänaamuisesta tilanteesta miehen kanssa sitten kun hän on rauhoittunut. Minusta lupaukset täytyy pitää, ellei satu olemaan sairas tai ole muuta pakottavaa syytä. Väsymys ei ole sellainen, koska naisenkin pitää jaksaa hoitaa lapset, vaikka kuinka väsyttäisi. En pidä mitään yksittäistä kiukkupäivää vakavana asiana, mutta sitä pidän, jos miestä ei oikeasti kiinnosta omat lapsensa. Sellaisesta asiasta pitää keskustella, että eikö mies välitä lapsistaan, eikä halua luoda heihiin läheistä suhdetta. Jos niin on, niin silloin voi olla lapsille parempi että mies heivataan pois perheestä.
Minä en saa ikinä nukkua aamuisin pitkään. Silloin kun poika oli vauva, jouduin odottamaan niin kauan, että miehellä oli vähintään viikon loma ja silloinkin sain loppuviikosta yhden aamun nukkua pitkään. Jos vapaata oli 3-4 päivää juhlapyhien takia, kävi monesti niin, että en saanut nukkua pitkään yhtenäkään aamuna. Mies sanoi että kertoo sitten kun jaksaa herätä aamulla, eikä niitä aamuja aina kuulunut ollenkaan. En kuitenkaan aio jättää sitä sikaa. Vaikka olen itse aamu-uninen, niin mies on sitä potenssiin sata. Hän on aivan tönkkönä aamuisin. Hänellä on uniapnea ja sillä saattaa olla osuutta tuohon ongelmaan, tiedä häntä. Mies hoitaa muuten poikaa valittamatta. Minä saan nukkua päivällä jos haluan, käydä asioilla silloin tykkään ja nyt kun olen töissä, voin olla huolettomalla mielellä iltavuoroissa, kun tiedän että miehellä ja pojalla on kivaa keskenään. Poika aina kyselee isänsä perään: "is, is, is?" silloin kun tämä ei ole kotona, joten heillä on läheiset välit. Kaikkea ei voi aina saada, minulle on tärkeintä että isän ja pojan välit ovat läheiset ja huolehtivaiset.[/QUOTE]
Ihanaa katkeran tilitystä. Kuule, kenenkään ei ole pakko tyytyä paskaan. Niin se vaan menee. Ja totta, oma moka jos ottaa sellaisen puolison joka ei ajattele toista pätkääkään. Kuten esim. ÄIDIN EI tarvitse vaan jaksaa. Sä olet uskotellut itsellesi että se on ok. Paskat ole.
Ne miehet jotka huomio vaimojaan ei todellakaan ole Jees jees miehiä. Vaan ne on miehiö jotka osaa kuunnelle. Heillä onneksi on yleensä myös vaimot jotka osaa kuunnella myös miehen toiveita. Kumpikaan ei suotu alentavaan kohteluun (sinä suostut koska naisen vaan täytyy jaksaa...heikko syy) vaan huomioon ottavaan kohteluun.
Hyviä miehiä alkaa kyllä löytyä kun muijat lakkaa olemast kynnysmattoja. Meinaan muuten ne miehet jää yksin, ja harvempi loppuviimeen sitä haluaa. Mutta niin kauan kun muija on kynnysmattona, niin kauan myös kasvaa seuraavia sukupolvia jossa pojat pitää omia vaimojaan mattoina.
..ei ehkä 2 metrinen prinsi valkealla lamporghinillä mutta aivan ihana ?..tällaista aitoa läheisyyttä en ole kokenut varmaan ikinä !
arvatenkin oot yh 