Ympäristöfilosofia
- Viestiketjun aloittaja Mummeliisa
- Ensimmäinen viesti
vaikka näin
Mulle tulee mieleen lähinnä se että se on filosofian alalaji jossa tavoitteena on pohtia ihmisen suhdetta ympäristöön.
Tuleeko tähän vielä "oikeata" vastausta?
Tuleeko tähän vielä "oikeata" vastausta?
[QUOTE="vieras";25019372]Ympäristön suojelu, eläinten hyvinvointi ja Peter Singer 
[/QUOTE]
Hyviä juttuja, jos kohta tuosta Singeristä mietin, että eikö hän aja kärsimään kykenevien lajien asiaa ja suhtaudu merkittävän ambivalentisti kokonaisten ekosysteemien häviämiseen?
[/QUOTE]Hyviä juttuja, jos kohta tuosta Singeristä mietin, että eikö hän aja kärsimään kykenevien lajien asiaa ja suhtaudu merkittävän ambivalentisti kokonaisten ekosysteemien häviämiseen?
"vieras"
Ympäristöfilosofia on paljolti soveltavaa etiikkaa, jossa ympäristökysymyksiä tarkastellaan erilaisten filosofisten suuntausten näkökulmasta. Siihen kuuluvat esim. eläinoikeusteoriat (hyötymoraali, velvollisuusetiikka), ekofeminismi, syväekologia ja paljon paljon muuta. Liki kaikki merkittävät filosofit ovat ottaneet kantaa ympäristökysymyksiin, mutta varsinaisia ympäristöfilosofeja ei esim. Suomessa ole kovin montaa. Olen opiskellut filosofiaa ja erikoistunut eläinoikeuskysymyksiin.
Ruskeat vakosamettihousut ja armeijanvihreä kanvaasitakki.
[QUOTE="vieras";25019552]Ympäristöfilosofia on paljolti soveltavaa etiikkaa, jossa ympäristökysymyksiä tarkastellaan erilaisten filosofisten suuntausten näkökulmasta. Siihen kuuluvat esim. eläinoikeusteoriat (hyötymoraali, velvollisuusetiikka), ekofeminismi, syväekologia ja paljon paljon muuta. Liki kaikki merkittävät filosofit ovat ottaneet kantaa ympäristökysymyksiin, mutta varsinaisia ympäristöfilosofeja ei esim. Suomessa ole kovin montaa. Olen opiskellut filosofiaa ja erikoistunut eläinoikeuskysymyksiin.[/QUOTE]
Kysymykseni liittyy enemmän yleiseen ympäristöfilosofiaan kuin eläinoikeuskysymyksiin, mutta olet varmasti käynyt näitäkin läpi peruskursseilla eli kyselisin syväekologisista teeseistä:
- suurperheiden suosiminen?
- ajatus, että perusopetuksen voisi suorittaa muutkin kuin siihen koulutuksen saaneet opettajat?
- matemaattisten tieteenalojen merkityksen väheneminen?
Kysymykseni liittyy enemmän yleiseen ympäristöfilosofiaan kuin eläinoikeuskysymyksiin, mutta olet varmasti käynyt näitäkin läpi peruskursseilla eli kyselisin syväekologisista teeseistä:
- suurperheiden suosiminen?
- ajatus, että perusopetuksen voisi suorittaa muutkin kuin siihen koulutuksen saaneet opettajat?
- matemaattisten tieteenalojen merkityksen väheneminen?
nimim.
Määrittele kärsimään kykenemätön laji.
JONSERED Karhunkantaja
Ostaako ulkolaista naudanfilettä, kotimaista riistaa vaiko ulkomailta rahdattua tofua...
Ei minun määritelmäni alunperinkään.
Singer taitaa vaatia tietyntasoisen hermostollisen järjestelmän?
Juuh. Minä olin jotenkin kuvitellut että "äärimmäiset luonnonsuojelijat" (ironinen termi) vastustaisivat ylipäätään lihakarjataloutta, mutta plarattuani pari päivää kirjoja , viisastunut sen verran että nyt tiedän, jotta jopa Linkolan mallissa katsotaan että tietty määrä (liha)karjaakin on tarpeen lannoitteiden vuoksi...
"vieras"
Saanko kysyä, mihin tarvitset näitä tietoja? Miten tuo "ajatus, että perusopetuksen voisi suorittaa muutkin kuin siihen koulutuksen saaneet opettajat?" kuuluu syväekologiaan? Ja mitkä sisällytät matemaattisiin tieteenaloihin? Luonnontieteet, matematiikka, tilastotiede? Nämä sinun kysymykset vaatisivat esseevastauksen.
Suurperheestä voin sen verran sanoa, että en usko minkään ympäristöfilosofisen suuntauksen puolustavan suurperheitä, jos sitä tarkastellaan ekologisesta näkökulmasta. Mutta toisaalta ketään ei myöskään voi kieltää lisääntymästä, joten oikeusetiikan näkökulmasta se on hyväksyttävissä. Syväekologia on ympäristöfilosofian kentässä ääriliike: Suomessa tunnetuin syväekologi on Pentti Linkola. Hänen teesinsä varmaan tiedätkin, ja niihin kuuluu mm. koulutus vain nuorena (ei siis kolmikymppisiä yliopistoon), kaksi lasta per pariskunta, diktatuuri hallintamuotona (luojan tähden, ei kansanvaltaa! sanoo Linkola), ei kehitysmaiden auttamista.
Suurperheestä voin sen verran sanoa, että en usko minkään ympäristöfilosofisen suuntauksen puolustavan suurperheitä, jos sitä tarkastellaan ekologisesta näkökulmasta. Mutta toisaalta ketään ei myöskään voi kieltää lisääntymästä, joten oikeusetiikan näkökulmasta se on hyväksyttävissä. Syväekologia on ympäristöfilosofian kentässä ääriliike: Suomessa tunnetuin syväekologi on Pentti Linkola. Hänen teesinsä varmaan tiedätkin, ja niihin kuuluu mm. koulutus vain nuorena (ei siis kolmikymppisiä yliopistoon), kaksi lasta per pariskunta, diktatuuri hallintamuotona (luojan tähden, ei kansanvaltaa! sanoo Linkola), ei kehitysmaiden auttamista.
"vieras"
Jatkan vielä ympäristöfilosofiasta: Linkolan mielestä koko pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta pitäisi ajaa alas. Tämä kyllä viimeistään varmistaisi, ettei suurperheitä syntyisi.
-
Ihan pintariipaisuna tuosta tulee mieleen ihan tavallisen filosofian alalaji, jonka tuntemukseen tarvitaan filosofisia opintoja ja ympäristötieteen perustietoja.
Samalla mulle tulee tuosta mieleen, että toi voisi olla ote Vihreiden vaaliohjelmasta.
Jos asiaa oikein syvällisesti ryhtyy pohtimaan, otetaan mukaan etiikka ja nyky-yhteiskunnan ympäristömalli ym., mutta sunnuntai-iltapäivänä ja flunssaisena, ei kykene ajattelemaan tämä syvällisemmin.
Ihan pintariipaisuna tuosta tulee mieleen ihan tavallisen filosofian alalaji, jonka tuntemukseen tarvitaan filosofisia opintoja ja ympäristötieteen perustietoja.
Samalla mulle tulee tuosta mieleen, että toi voisi olla ote Vihreiden vaaliohjelmasta
.Jos asiaa oikein syvällisesti ryhtyy pohtimaan, otetaan mukaan etiikka ja nyky-yhteiskunnan ympäristömalli ym., mutta sunnuntai-iltapäivänä ja flunssaisena, ei kykene ajattelemaan tämä syvällisemmin.
[QUOTE="vieras";25019629]Saanko kysyä, mihin tarvitset näitä tietoja? Miten tuo "ajatus, että perusopetuksen voisi suorittaa muutkin kuin siihen koulutuksen saaneet opettajat?" kuuluu syväekologiaan? Ja mitkä sisällytät matemaattisiin tieteenaloihin? Luonnontieteet, matematiikka, tilastotiede? Nämä sinun kysymykset vaatisivat esseevastauksen.
Suurperheestä voin sen verran sanoa, että en usko minkään ympäristöfilosofisen suuntauksen puolustavan suurperheitä, jos sitä tarkastellaan ekologisesta näkökulmasta. Mutta toisaalta ketään ei myöskään voi kieltää lisääntymästä, joten oikeusetiikan näkökulmasta se on hyväksyttävissä. Syväekologia on ympäristöfilosofian kentässä ääriliike: Suomessa tunnetuin syväekologi on Pentti Linkola. Hänen teesinsä varmaan tiedätkin, ja niihin kuuluu mm. koulutus vain nuorena (ei siis kolmikymppisiä yliopistoon), kaksi lasta per pariskunta, diktatuuri hallintamuotona (luojan tähden, ei kansanvaltaa! sanoo Linkola), ei kehitysmaiden auttamista.[/QUOTE]
Jotenkin noin minäkin sen kuvittelin.
Artikkeleista löytyy sitten toisenlaisiakin kappaleita, jotka minulle "uutta pohdittavaa" kuten esim Vihreän Elämänsuojelun Liiton (perustajissa mm. juuri Linkola) periaateohjelmasta:
- Jokaisessa maakunnassa tai ekoläänissä tulee olla vain sellainen asukasmäärä, jonka alue kykenee pääasiassa omavaraisesti elättämään köyhdyttämättä luonnonvaroja ja uhkaamatta alueen luonnonvaraisten eliölajien elinmahdollisuuksia. Jokainen alue muodostaa siis oman kokonaisuutensa, jossa asukasmäärä ja elinkeinot määräytyvät alueen luonnon laadusta ja ilmastosta. (Eli ei ole mitään syytä rajoittaa väkilukua siellä, missä luonnon kapasiteetti sen kestää VAIKKA toisella puolella maapalloa olisikin liikaa ihmisiä?)
- Luonnonmukaisessa yhteiskunnassa ihmiset elävät pääasiassa maaseutuyhteisöissä, jotka tuottavat itse peruselintarvikkeensa ja kulttuurinsa välineet. Hyvässä yhteiskunnassa paikallisyhteisöjen, sukujen ja perheiden vastuu jäsenistään on luonnollinen, jokapäiväiseen elämään sisällytetty periaate. Sosiaalipalveluja voidaan toteuttaa tukemalla omavastuisia sosiaalisia rakenteita, kuten suurperheitä ja yhteistalouksia.
- Tieto ja taito on kansankulttuuria, jonka päämäärä on luonnon ja kulttuurien monimuotoisuuden säilyttäminen. Jokaisen kansalaisen on saatava riittävä peruskoulutus tullakseen toimeen omassa elinympäristössään ja kyetäkseen itsenäiseen, omaehtoiseen elämään. Peruskoulut on sijoitettava siten, ettei kenenkään koulumatka vaadi kuljetusta, vaan kouluun kuljetaan esimerkiksi kävellen, pyöräillen tai hiihtäen. Varsinkin alemmilla luokilla opettajana voi toimia lasten kanssa hyvin toimeentuleva, sopiva paikallinen henkilö ilman muodollista pätevyyttäkin.
En sano jakavani kaikkia noita (tai muitakaan VESLin) teesejä, kunahn vain nautin saadessani uutta tietoa ja pohdittavaa.
Suurperheestä voin sen verran sanoa, että en usko minkään ympäristöfilosofisen suuntauksen puolustavan suurperheitä, jos sitä tarkastellaan ekologisesta näkökulmasta. Mutta toisaalta ketään ei myöskään voi kieltää lisääntymästä, joten oikeusetiikan näkökulmasta se on hyväksyttävissä. Syväekologia on ympäristöfilosofian kentässä ääriliike: Suomessa tunnetuin syväekologi on Pentti Linkola. Hänen teesinsä varmaan tiedätkin, ja niihin kuuluu mm. koulutus vain nuorena (ei siis kolmikymppisiä yliopistoon), kaksi lasta per pariskunta, diktatuuri hallintamuotona (luojan tähden, ei kansanvaltaa! sanoo Linkola), ei kehitysmaiden auttamista.[/QUOTE]
Jotenkin noin minäkin sen kuvittelin.
Artikkeleista löytyy sitten toisenlaisiakin kappaleita, jotka minulle "uutta pohdittavaa" kuten esim Vihreän Elämänsuojelun Liiton (perustajissa mm. juuri Linkola) periaateohjelmasta:
- Jokaisessa maakunnassa tai ekoläänissä tulee olla vain sellainen asukasmäärä, jonka alue kykenee pääasiassa omavaraisesti elättämään köyhdyttämättä luonnonvaroja ja uhkaamatta alueen luonnonvaraisten eliölajien elinmahdollisuuksia. Jokainen alue muodostaa siis oman kokonaisuutensa, jossa asukasmäärä ja elinkeinot määräytyvät alueen luonnon laadusta ja ilmastosta. (Eli ei ole mitään syytä rajoittaa väkilukua siellä, missä luonnon kapasiteetti sen kestää VAIKKA toisella puolella maapalloa olisikin liikaa ihmisiä?)
- Luonnonmukaisessa yhteiskunnassa ihmiset elävät pääasiassa maaseutuyhteisöissä, jotka tuottavat itse peruselintarvikkeensa ja kulttuurinsa välineet. Hyvässä yhteiskunnassa paikallisyhteisöjen, sukujen ja perheiden vastuu jäsenistään on luonnollinen, jokapäiväiseen elämään sisällytetty periaate. Sosiaalipalveluja voidaan toteuttaa tukemalla omavastuisia sosiaalisia rakenteita, kuten suurperheitä ja yhteistalouksia.
- Tieto ja taito on kansankulttuuria, jonka päämäärä on luonnon ja kulttuurien monimuotoisuuden säilyttäminen. Jokaisen kansalaisen on saatava riittävä peruskoulutus tullakseen toimeen omassa elinympäristössään ja kyetäkseen itsenäiseen, omaehtoiseen elämään. Peruskoulut on sijoitettava siten, ettei kenenkään koulumatka vaadi kuljetusta, vaan kouluun kuljetaan esimerkiksi kävellen, pyöräillen tai hiihtäen. Varsinkin alemmilla luokilla opettajana voi toimia lasten kanssa hyvin toimeentuleva, sopiva paikallinen henkilö ilman muodollista pätevyyttäkin.
En sano jakavani kaikkia noita (tai muitakaan VESLin) teesejä, kunahn vain nautin saadessani uutta tietoa ja pohdittavaa.
[QUOTE="vieras";25019662]Ympäristöhihhulointi[/QUOTE]
Jeps. Mutta se onkin sitten jo mielenkiintoisempaa, kun pitää vetää pätevä raja terveen järjen käyttämisen ja hihhuloinnin välille.
Siitä tulee helposti veteen piirretty viiva?
Jeps. Mutta se onkin sitten jo mielenkiintoisempaa, kun pitää vetää pätevä raja terveen järjen käyttämisen ja hihhuloinnin välille.
Siitä tulee helposti veteen piirretty viiva?
"vieras"
Linkola on erittäin kiinnostavaa luettavaa, vaikka olisikin eri mieltä. Luonnon lisäksi hän arvostaa erityisesti korkeakulttuuria, joten kaikki ihmisen tekeminen ei ole pahasta. Hän ei myöskään ole vegetaristi, mutta radikaalina ymmärtää kettutyttöjen toiminnan. Hyvin monisäikeinen mies.En sano jakavani kaikkia noita (tai muitakaan VESLin) teesejä, kunahn vain nautin saadessani uutta tietoa ja pohdittavaa.
[QUOTE="vieras";25019696]Linkola on erittäin kiinnostavaa luettavaa, vaikka olisikin eri mieltä. Luonnon lisäksi hän arvostaa erityisesti korkeakulttuuria, joten kaikki ihmisen tekeminen ei ole pahasta. Hän ei myöskään ole vegetaristi, mutta radikaalina ymmärtää kettutyttöjen toiminnan. Hyvin monisäikeinen mies.[/QUOTE]
Jeps. Ja mielenkiintoisen väärinselitetty.
Luin juuri yhden kirjansa kehyskertomuksen "Heinäkuun päivä Haapasillassa" jossa "ideaaliyhteisön" suurperheen nuoret touhuavat liki suomifilmiromanttisessa skenaariossa. Hellyttävä tarina - ja hemmetin kaukana siitä mitä pidetään "linkolalaisuutena".
Jeps. Ja mielenkiintoisen väärinselitetty.
Luin juuri yhden kirjansa kehyskertomuksen "Heinäkuun päivä Haapasillassa" jossa "ideaaliyhteisön" suurperheen nuoret touhuavat liki suomifilmiromanttisessa skenaariossa. Hellyttävä tarina - ja hemmetin kaukana siitä mitä pidetään "linkolalaisuutena".
"vieras"
Epäilenpä, että Suomikaan ei ole pitkään aikaan ollut ravinnon suhteen omavarainen. Harva tulee ajatelleeksi, että viime aikoina on ollut useita ns. katovuosia, jotka ilman ruuan tuontia ulkomailta olisivat aiheuttaneet jonkinasteisen nälänhädän. Aika kaukana ollaan omavaraistaloudesta.
[QUOTE="vieras";25022395]Epäilenpä, että Suomikaan ei ole pitkään aikaan ollut ravinnon suhteen omavarainen. Harva tulee ajatelleeksi, että viime aikoina on ollut useita ns. katovuosia, jotka ilman ruuan tuontia ulkomailta olisivat aiheuttaneet jonkinasteisen nälänhädän. Aika kaukana ollaan omavaraistaloudesta.[/QUOTE]
Totta.
Ja itseasiassa tilanne oli jotakuinkin samanlainen edellisten nälkävuosien aikaan.
Valtiolla olisi ollut rahaa ostaa viljaa... ei vaan löytynyt ketään, joka olisi myynyt ja 8% väestöstä kuoli nälkään.
Totta.
Ja itseasiassa tilanne oli jotakuinkin samanlainen edellisten nälkävuosien aikaan.
Valtiolla olisi ollut rahaa ostaa viljaa... ei vaan löytynyt ketään, joka olisi myynyt ja 8% väestöstä kuoli nälkään.
"vieras"
Se on tietysti hyvä, että nykyisin kauppa käy rajojen ja maanosien yli, mutta kyllä pistää miettimään, jos meidän ruokahuolto on normaalivuosinakin tuontiruuasta riippuvainen. Vähän ympäristöfilosofiaa ja ripaus linkolalaisuutta ei olisi pahitteeksi tässä globalisoituvassa maailmanmenossa.Totta.
Ja itseasiassa tilanne oli jotakuinkin samanlainen edellisten nälkävuosien aikaan.
Valtiolla olisi ollut rahaa ostaa viljaa... ei vaan löytynyt ketään, joka olisi myynyt ja 8% väestöstä kuoli nälkään.
[QUOTE="vieras";25022574]Se on tietysti hyvä, että nykyisin kauppa käy rajojen ja maanosien yli, mutta kyllä pistää miettimään, jos meidän ruokahuolto on normaalivuosinakin tuontiruuasta riippuvainen. Vähän ympäristöfilosofiaa ja ripaus linkolalaisuutta ei olisi pahitteeksi tässä globalisoituvassa maailmanmenossa.[/QUOTE]
Olen samaa mieltä.
Mutta uskon että maa on liian iso yksikkö muutettavaksi.
Tarvitaan pienempiä niin ruokataloudellisesti kuin sisäisesti sosiaalisesti vastuullisiakin yhteisöjä... joiden niidenkin puolesta kirjoitettiin siellä VESLin teeseissä.
Olen samaa mieltä.
Mutta uskon että maa on liian iso yksikkö muutettavaksi.
Tarvitaan pienempiä niin ruokataloudellisesti kuin sisäisesti sosiaalisesti vastuullisiakin yhteisöjä... joiden niidenkin puolesta kirjoitettiin siellä VESLin teeseissä.
"Piika-äiti"
Risto Isomäki, folio, monimuotoisuus, omavaraistalous, vaatimattomuus, kohtuullisuus, oman kuluttamisen minimointi, epäkuluttajan kotisivut, puiden halaus, kettingillä itsensä kuuseen köyttänyt ympäristönsä suojelija.
Ympäristöfilosofia voi kai olla vähän mitä vaan alkaen keskustelua maiseman omistusoikeudesta tyyliin Yrjö Sepänmaa ja päätyen likipitäen omavaraistaloudessa ja rahatalouden ulkopuolelle elävään Lasse Nordlundiin ja hänen perheeseensä.
Ympäristöfilosofia voi kai olla vähän mitä vaan alkaen keskustelua maiseman omistusoikeudesta tyyliin Yrjö Sepänmaa ja päätyen likipitäen omavaraistaloudessa ja rahatalouden ulkopuolelle elävään Lasse Nordlundiin ja hänen perheeseensä.