Yhteishuoltajuus ja muutto toiselle paikkakunnalle

[*AP*]

Tilanne on siis tämä:

Olen eronnut exästäni melkein vuosi sitten, meillä on 2-vuotias poika ja yhteishuoltajuus.
Uuden miehen kanssa meillä on vauva ja olemme suunnitelleet muuttoa toiselle paikkakunnnalle. Mahdollisesti 300km päähän pojan isästä.

Pojan isä nyt sitten vastustaa tätä, että en saa muuttaa minnekkään kauas että ihan lähikunnissa pysyttävä. Kuulemma laki määrää että hänkin saa päättää minne muutan pojan kanssa.

Mutta eihän hän voi sanoa asiaan oikein mitään?!

Kun kuitenkin minä ja uusi mies muutettaisi töiden perässä, molemmat siis katselevat uutta työpaikkaa uudelta paikkakunnalta. Muutto tapahtuisi vasta vuokka 2013.

Mun käsityksen mukaan vaikka on yhteishuoltajuus niin se jonka luona lapsi asuu saa muuttaa vapaasti ihan suomen sisällä, eri asia olisi tietty jos olisimme muuttamassa rajojen ulkopuolelle.


Miten te sen asian näette??

 

["vieras"]

mä en kysynyt mtään , muutin vaan vaikka meillä onkin yhteishuolto.
ikinä ei kannata yksinhuoltajien suostua yhteishuoltoon, ex voi tehdä elämän tosi vaikeaksi!!

 

["vieras"]

miten järjestät isän ja pojan tapaamiset 300 km päästä on oleellista.

 

[ddgd]

Kyllä voit muuttaa jos sitten olet valmis osallistumaan kuljetuksiin, nykyistä tapaamissysteemiä sulla ei ole oikeus muuttaa.

On muuten nopeeta toimintaa kun vuosi erosta ja jo vauva uuden kanssa... milloinkohan on toinenkin ero tullut jo

 

[*AP*]

Itse olisin myös halunnut yksinhuoltajuuden, mutta en sitten lähtenyt sitä oikeuteen vetämään...

Jostain luin että maistraatti lähettää paperit isälle että hyväksyykö muuton..? Onko totta..

Kun kuitenkin poika tulee 99% todennäköisyydellä asumaan kanssani, niin kauan kuin kotona asuu.

Pojan isällä oli ensimmäinen ½vuotta eromme jälkeen yhtä sekoilua.. mm. yritti tappaa itsensä ja ryyppäsi monta päivää.. Vieläkin käyttää jotain masennuslääkkeitä tai jotain..

 

[*AP*]

miten järjestät isän ja pojan tapaamiset 300 km päästä on oleellista.

-Tästä ei ole tehty mitään virallista "joka toinen vkl" tai muutakaan, tapaamiset järjestelty silloin täillöin..

On muuten nopeeta toimintaa kun vuosi erosta ja jo vauva uuden kanssa... milloinkohan on toinenkin ero tullut jo.

- Tämä nyt ei liity taas tähän aiheeseen mitenkään... Jos tietäisit asiasta enemmän niin varmaan ymmärtäisitkin paremmin. Tuo "vuosi erosta" on se joka on kun "virallisesti" erottiin.. Mutta tähän en kommentoi enempää..

 

["jep jep"]

Itse olisin myös halunnut yksinhuoltajuuden, mutta en sitten lähtenyt sitä oikeuteen vetämään...

Jostain luin että maistraatti lähettää paperit isälle että hyväksyykö muuton..? Onko totta..

Kun kuitenkin poika tulee 99% todennäköisyydellä asumaan kanssani, niin kauan kuin kotona asuu.

Pojan isällä oli ensimmäinen ½vuotta eromme jälkeen yhtä sekoilua.. mm. yritti tappaa itsensä ja ryyppäsi monta päivää.. Vieläkin käyttää jotain masennuslääkkeitä tai jotain..

Maistraatista lähetetään vanhemmalle A tieto jos toinen vanhempi, B, muuttaa lasten osoitetta. Lasten kotipaikkakuntaa ei vaihdeta reksteriin ennen kuin vanhempi A on allekirjoittanut osoitteenmuutoslapun.

 

[*AP*]

[QUOTE="jep jep";24156165]Maistraatista lähetetään vanhemmalle A tieto jos toinen vanhempi, B, muuttaa lasten osoitetta. Lasten kotipaikkakuntaa ei vaihdeta reksteriin ennen kuin vanhempi A on allekirjoittanut osoitteenmuutoslapun.[/QUOTE]

Entäs jos vanhempi A (tässä siis isä) ei allekirjoita lappua?

 

["jep jep"]

Entäs jos vanhempi A (tässä siis isä) ei allekirjoita lappua?

Silloin varmaan pitää mennä jonkun sovittelijan luokse. En ole kauhean perillä näistä mutta eräässä oikeudenkäynnissä (olin työn puolesta siellä...=) uskontokunnan muutos, ulkomaille muutto, sukunimen muutos jne eivät ole sallittuja jos yhteishuoltajat eivät molemmat niihin suostu, ehkä kotimaan muutto kuuluu samaan sarjaan.
Lasten osoite ei muutu ainakaan ennen kuin A on sen allekirjoittanut, eli lapsia ei hakea toisen paikkakunnan neuvola-, päiväkoti- jne juttuihin.

 

["jep jep"]

siis lasten kotipaikkakunta ei muut, yritin epäselvästi sanoa. Terveyskekukset ja kaikki on silloin out.

 

[pikkumy]

Mä kun muistelin kuulleeni et isällä (jos on nyt sitten se etävanhempi) on 2vk aikaa vastustaa ko. muuttoa, jos jättää allekirjottamatta, katsotaan et on hyväksyny asian. Mutta ehkäpä asiat kannattais käydä sopimassa lastenvalvojan luona? Etenkin jos tapaamiset on nyt olleet säännöllisen epäsäännöllisiä (enimmäkseen kai kun isälle sopii?).

 

["PåDenDär"]

Mulla ja exällä on yhteishuoltajuus. Ei se ainakaan mulle ole kertonut, että mitään paperia olis mistään tullut, kun muutin lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle.
Ja kyllä mä päiväkotiakin hain ennen kuin edes muuttoilmoitusta oli tehty.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24156107]
ikinä ei kannata yksinhuoltajien suostua yhteishuoltoon, ex voi tehdä elämän tosi vaikeaksi!![/QUOTE]

Mitä itse olisit mieltä jos lapsen vanhempi veisi lapsen 300 kilometrin päähän?

Varmasti jotkut koittaa ihan vaan vittuillakseen hankaloittaa asioita, mutta on niitäkin, jotka aidosti haluavat olla lapsen elämässä mukana ja on ihan ymmärrettävää jos ei halua että lapsi viedään kauas!

Varsinkaan kun ei ole mitään vuoroviikkosysteemiä ja koulun kanssa vielä ongelmaa jos vanhemmat meinaa asua eri paikkakunnilla, ei muutto liene niin hankala juttu, jos huolehtii siitä että etävanhempi saa tavata lastaan niin kuin on sovittu. Jos ei ole mitään sopimuksia, kannattaa mennä lastenvalvojalle sopimaan tapaamisista.

 

["jep jep"]

[QUOTE="PåDenDär";24156302]Mulla ja exällä on yhteishuoltajuus. Ei se ainakaan mulle ole kertonut, että mitään paperia olis mistään tullut, kun muutin lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle.
Ja kyllä mä päiväkotiakin hain ennen kuin edes muuttoilmoitusta oli tehty.[/QUOTE]

Näissäkin voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Meillä lapselle oli määrä varata silmäleikkausaina uudella paikkakunnalla ja se venyi kun osoitetiedot eivät muuttuneet väestörekisterissä. Mies ei ollut muistanut allekirjoittaa lappua ja palauttaa, eli ainakin meidän tapauksessa se vaati sen. Eihän viranomaiset muuten tiedä onko asia mennyt vastaanottajalle tiedoksi (viitaten aiempaan 'jos ei allekirjoita hyväksyy muuton')

 

[*AP*]

[QUOTE="vieras";24156324]Mitä itse olisit mieltä jos lapsen vanhempi veisi lapsen 300 kilometrin päähän?

Varmasti jotkut koittaa ihan vaan vittuillakseen hankaloittaa asioita, mutta on niitäkin, jotka aidosti haluavat olla lapsen elämässä mukana ja on ihan ymmärrettävää jos ei halua että lapsi viedään kauas!

Varsinkaan kun ei ole mitään vuoroviikkosysteemiä ja koulun kanssa vielä ongelmaa jos vanhemmat meinaa asua eri paikkakunnilla, ei muutto liene niin hankala juttu, jos huolehtii siitä että etävanhempi saa tavata lastaan niin kuin on sovittu. Jos ei ole mitään sopimuksia, kannattaa mennä lastenvalvojalle sopimaan tapaamisista.[/QUOTE]

No siis eihän se nyt varmastikkaan kenestäkään tunnu mukavalta jos viedään kauas.. Vai?

Mutta tuskin kaupunkikaan/valtio elättää perhettä, jos molemmille vanhemmille olisi toisella paikkakunnalla töitä..

 

[roosanäiti]

niin mä yrittäisin nähdä tilanteen lapsen silmin: miten lapsi kokee erossa olon vanhemmasta joka jää niin kauaksi, jatkuvan pitkän matkan reissaamisen kahden kodin välillä on rankkaa lapselle, tuo on jo pitkä välimatka kulkea jatkuvasti yms. yms.
mulla yhdet tutut sopivat erotessaan, että asuvat samassa kaupunginosassa kunnes lapset ovat peruskoulun käyneet, sitten molemmat voivat muuttaa minne lystäävät, iso päätös, mutta lapsen edunmukainen...

kannattaa YRITTÄÄ nähdä asiat lapsen silmin, vaikka se olisikin välillä tosi hankalaa... ja eksä olisi hankala ja ja... mutta siltikin...

 

[*AP*]

Pojan isä ei ole nytkään kovin kiinnostunut näkemään poikaansa, tai ainakin sellaisen kuvan on antanut monena kuukautena.

Aina hänen pitäisi just silloin nähdä poika kun en itse jaksa lähteä minnekkään. Mutta tuo 300km on tässä luultavimmin se ihan max. pisin välimatka mikä tulee.
Kuitenkin sellaiseen paikkakuntaan muutto tulee tapahtumaan missä myös junat pysähtyvät. Ei tuo julkinen liikenne ole suomessa huonoa.

Ja ristiriitaiseksi asiassa tekee se että, mies otti puheeksi että jos muuttaisi vaikka 200km päähän niin me voitaisiin muutta myös. (EIHÄN? :O ) Mutta tässä asiassa se että eikö sitten ole ihan sama muutanko minä 200km päähän vai hän..

 

["vieras"]

4 vuotiian meinaat laittaa itsekseen junassa kulkemaan 300 km matkan?

 

[*AP*]

[QUOTE="vieras";24157053]4 vuotiian meinaat laittaa itsekseen junassa kulkemaan 300 km matkan?[/QUOTE]

No joo ihan varmasti, mieti nyt hei pari kertaa.

Tuolla tarkoitin että myös pojan isä pääsisi paikkakunnalle (kun ei omista autoa/korttia) tapaamaan/hakemaan/tuomaan lastaan.
Vuoden aikana ottanut tasan kerran yökylään, sekin oli vähän kuin pakolla..
Kuitenkin kun matkakulut täytyy hoitaa puoliksi, ihan sama kuka muuttaa ja minne...

 

[*AP*]

Äläkä tokaise että enkö itse meinaa kuskata lasta, tietenkin.

 

[Äl]

Lastenvalvojan mukaan ei voi estää muuttamasta Suomen rajojen sisällä, kunhan tapaamisista ensin sovitaan. Itse muutin lasten kanssa toiselle paikkakunnalle ja isä jäi yksin, välimatkaa nyt 150km, ja yhteishuoltajuus siis meilläkin. Lasten isä tätä vartavasten lastenvalvojalta kysyi kun ei hirveästi ilahtunut minun muuttoaikeistani.

 

[*AP*]

Kiitos Äl selväntävästä vastauksesta

 

["piih"]

Meillä miehen ex ja miehen poika muuttivat 300km:n päähän meistä. Pojalla on täällä meillä myös pikkusisko. Rankkaa on meille kaikille ja sisarukset ikävöivät toisiaan. Mies ei kuitenkaan halunnut alkaa riitelemään eikä vastustamaan muuttoa, vaikka ei sitä täysin hyväksynytkään. Kamala tilanne kaikille. :/

 

[ihme mies]

Jeesus että ämmät häpeilemättä voivat rikkoa lastensa elämän ihan tuosta noin vaan. Palstalla jatkuvasti ämmät valittavat kuinka ex-miehet eivät pidä yhteyttä lapsiinsa ja sitten ne jotka pitävät joutuvat kokemaan tällaista. Te jotka viette lapsenne kauas omasta isästään, haistakaa vittu.

 

[Vihainen mies]

Äiti kyllästyi asumaan pk-seudulla ja on nyt päättänyt muuttaa 600 kilometrin päähän omien vanhempiensa luokse. Syynä kuulema se, että ystäväverkko puuttuu häneltä eikä hänellä ole elämää täällä. Eli eron syy ei ole se, että vaimoni kanssa ei tultaisi toimeen. Hän on vain kyllästyny pk-seutuun. Itse jäisin tänne pk-seudulle asumaan, koska täällä on vakityö. Ja sinne minne hän muuttaa, siellä ei olisi minulle mitään töitä. Miten helvetissä näkisin 5-vuotiasta tytärtäni? Sen verran pitkä välimatka, et hyvä jos näkee kahdesti vuodessa Tämän tytär sanoi äidille:" ei me voida muuttaa, koska en mä isii voi jättää yksin." Helvetti, et on riipaisevaa ajatellakkin olevansa erossa tyttärestä.