Kenen tässä pitäis tehdä ja mitä? Vai tarviiko kenenkään tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Tyttö meni suoraan koulusta kaverilleen. Oli sovittu että menen seitsemältä hakemaan.
Tuntia ennen kaverin äiti soittaa että tuo meidän tyttö lähteny itkien kävelemään kotiin päin (matkaa 8 km) . Syynä se että hän oli joutunut komentamaan lujemmin. Eivät olleet kuulemma päästäneet heidän 3 vuotiastaan trampoliiniin vaikka oli moneen kertaan sanottu.
Tuolla kaverilla oli ollut yhtäaikaa 4 muutakin vierasta. Tyttö sai sit yhden noiden äidiltä kyydin kotiin.

Mutta tää kaverin äiti (jolla tyttö oli) itkee mulle että en varmasti huutanu sun lapselle. Ja että mikä sille tuli. Mulle selvis tässä vaiheessa että siellä oli nuo 4 muutakin. Ja tällä porukalla on ollu ennenkin hankaluuksia joten en olisi päästänyt omaani tuonne jos olisin tiennyt.

Tytön oma versio oli että hän oli yhden toisen vieraan kanssa leikittäny koko iltapäivän tätä kolme vuotiasta + heidän eskarilaista.

Tytön kaveri oli juossu muiden vieraiden kanssa aina karkuun kun tyttö oli yrittäny mennä mukaan leikkeihin. Tyyliin jos olivat ulkona niin muut olikin kadonneet sisälle ja nämä kaks jääneet pienempien kanssa ulos. Ja kun olivat menneet sisälle niin sit olivat sännänneet samantien ulos.

Ja tämä mistä tuo meidän tyttö oli alkanu itkemään ja lähteny kävelemään oli että oli ollut tuon 3v:n, eskarilaisen ja sen toisen tytön kanssa trampoliinissa. Eskarilainen oli tönässy tuon 3v:n nurin ja oli menny itkien sisälle. Siellä kuitenkin sanonu ettei muut päästä trampoliiniin. Sillon oli käyny tuo kaverin äiti komentamassa (tytön mukaan huusi, omien sanojensa mukaan ei) .

Yks mikä mua mietityttää on se että tämä äiti tekee säännöllistä yötyötä. Tulee aamulla kun mies lähtee ja nukkuu sitte pätkän sillon ja toisen tällön. Lapset siis kotihoidossa.

Tytöt olleet tähän asti hyviä kavereita. Mutta tuossa porukassa oli muutama sellanen mukana joiden tyyli on jättää aina ne muutama ulkopuolelle.
Toisaalta tuo toinen tyttö kenen kans oli ollu on kans aika hankala tapaus varsinkin isommissa ryhmissä. Tuntuu että aina sit kahnauksia johonkin suuntaan. Ja itellä vähän sellanen olo et osa on tän toisen tytön keksimää mihin sit meidän tyttö uskoo ja lähteny mukaan.

Itellä jäi paha maku tuosta kyläilystä enkä oikein tiedä miten jatkaa vai antaako vaan olla.
 
Kai sitä tyttöä vaan pitäisi vahvistaa jotenkin.

Hän teki aivan oikein kun läksi sieltä pois, ja jatkossa voisitte sopia, että tyttö soittaa sulle ja pyytää hakemaan jos on tarvis, varsinkin jos se matka on pitkä.

Tyttöjoukon suhteet ovat aina hankalia.

Sille toiselle äidille sanoisin, että on yksi ja sama huusiko hän vai ei, mutta se ei ole oikein, että tytärtäsi pidetään heillä kyläillessä lapsenvahtina.
 
Mä en varmaan viittisi tässä vaiheessa tehdä mitään. Seuraavalla mahdollisella vierailukerralla ottaisin selvää etukäteen, onko kyläilemässä myös muita lapsia. Muuten kannustaisin omaa lastani keskittymään/tutustumaan muihin lapsiin, joista voisi tulla omalle lapselle kavereita.
 
Tuossa pari viestiä tullu siltä kaverin äidiltä ja hänen mukaansa kaikki leikkineet ihan ok. Heidän tyttö kuulemma ollu jokaisen kans vuorotellen ja meidän tyttö ollu tän toisen kans enemmän sisällä mitä muut.
En tiedä. just ollaan saatu koulu kiusaamiset selvitettyä ja nyt tämä. Oikeasti jo mietin että onko tuossa tytössä joku vika kun jatkuvasti itkee jostain pahaa mieltään.
Kotona kuitenkin isompia ja pienempiä sisaruksia ja kyl niiden kanssa tulee toimeen leikkii ja riitelee niinku muutkin.
 
Ja siis ei kuulemma oo tuota 3 vuotiasta pitäny vahtia vaan että se kuuluu perheeseen eikä voi eristää mitenkään et saa leikkiä muiden mukana.Joo niiin meilläkin. Ei pienempiä sisaruksia mihinkään teljetä jos isommilla kavereita mut toisaalta ei kyllä velvoitetta ottaa leikkiin mukaan sillon kun on omia kavereita.
 
En mä tiedä tekisinkö mitään. Paitsi lapselleni sanoisin, että jos kaverin äiti komentaa, niin se pitää kestää, eikä saa noin vain lähteä kävelemään kotia kohti kun matka on pitkä ja on jo hämärää/pimeääkin. Pitää soittaa äidille tai isälle ja pyytää vaikka hakemaan aikaisemmin.

Mun lapsi oli tänään myös koulun jälkeen kaverillaan, ja siellä oli pari muutakin lasta. En minäkään tiennyt, että siellä on muitakin, mutten kyllä tiedä miksi mun olisi se pitänyt tietääkään - minusta koululaisen on jo tultava toimeen ja pärjättävä vaikka olisi pari muutakin lasta samassa paikassa kylässä.
 
En mä tiedä tekisinkö mitään. Paitsi lapselleni sanoisin, että jos kaverin äiti komentaa, niin se pitää kestää, eikä saa noin vain lähteä kävelemään kotia kohti kun matka on pitkä ja on jo hämärää/pimeääkin. Pitää soittaa äidille tai isälle ja pyytää vaikka hakemaan aikaisemmin.

Mun lapsi oli tänään myös koulun jälkeen kaverillaan, ja siellä oli pari muutakin lasta. En minäkään tiennyt, että siellä on muitakin, mutten kyllä tiedä miksi mun olisi se pitänyt tietääkään - minusta koululaisen on jo tultava toimeen ja pärjättävä vaikka olisi pari muutakin lasta samassa paikassa kylässä.

Se vaan että tässä takana on näitä koulukiusaamis juttuja ym. Tämän kyseisen porukan kanssa ollu ennenkin ongelmia sekä koulussa että vapaa ajalla.
Ja joo on tässä puhuttu tytön kanssa koko ilta.

Tytön versio päivästä on eri mitä tuon kaverin äidin että tiedäppä sit mitä siellä oikeasti on tapahtunu.
 
[QUOTE="a p";24901286]Se vaan että tässä takana on näitä koulukiusaamis juttuja ym. Tämän kyseisen porukan kanssa ollu ennenkin ongelmia sekä koulussa että vapaa ajalla.
Ja joo on tässä puhuttu tytön kanssa koko ilta.

Tytön versio päivästä on eri mitä tuon kaverin äidin että tiedäppä sit mitä siellä oikeasti on tapahtunu.[/QUOTE]
No mä ajattelen niin, että oli tapahtunut mitä tahansa, niin ei voi noin vaan lähteä kävelemään kotiinpäin, vaan pitää soittaa kotiin ja pyytää hakemaan aikaisemmin. Ajatus siitä, että lapseni lähtisi kävelemään iltahämärässä 8 km matkaa ilmoittamatta mulle on oikeasti aika kurja.

Ajattelen myös niin, että koululaisen pitäisi itse tietää mihin seuraan hakeutuu vapaa-ajallaan. Jos hakeutuu tietoisesti porukkaan, joka kiusaa, niin ihmettelisin että miksi ihmeessä. Vai onko kyse ollut jostain juonesta, jolla tyttö saadaan paikalle, eikä hän ole tiennyt että siellä on näitä muitakin? Olettaisin myös, että jos kiusaamista on, niin lapsi soittaa kotiin ja pyytää hakemaan aikaisemmin, eikä jää kiusattavaksi.

Eli minä puhuisin nimenomaan lapseni kanssa asioista nyt. En kaverin äidin kanssa, eihän mulla ole siihen sananvaltaa että keitä siellä käy leikkimässä, tai millaiset säännöt siellä on.
 
Höh. Ikävää. Jos meille on kutsuttu kylään, niin saa olla vain kaverin kanssa. Itse viihdytän toista lasta.

Ja ei, en korosta sosiaalisuutta sillä seurauksella, että lasten i pitäisi hengailla aina jonkun toisen nurkissa viihdyttämssä kenenkään pikkusisaruksia.
 
Asutaan pienellä paikkakunnalla ja vielä sivukylällä missä lapset kyläkoulussa. Eli noita kavereita ei juuri oo mistä valita vaan on yritettävä tulla toimeen kaikkien kanssa. Ei vaan tunnu onnistuvan ei sitte millään.

Menee kyllä todella paljon ristiin nuo kaverin äidin ja tytön oma kertomus.

Päätin kyllä että tyttö saa käydä kuraattorin luona puhumassa. Pitää vaan vielä tuolle tytölle siitä kertoa jotenkin et ei oo heti vastaan ja tajuaa mitä siellä tehdään. En tosin kuvittele että sillä asiat selviää mutta jos olis edes tytölle jotain apua.

Nykypäivänä ei vaan saa olla herkkä ja alistuva. Jää totaalisesti vahvempien jalkoihin mistä seuraa sit omat ongelmansa. Miettiny sitäkin et tuo on ainoa tyttö poikien keskellä et onko sit jääny oppimatta jotain noista tyttöjen pelisäännöistä ja kiemuroista.
 

Yhteistyössä