Miespuolisen kaverin kumma käytös *turhis*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmaakarhu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmaakarhu

Vieras
En saa nyt päästäni yhden kaverini käytöstä ja hänen ilmiselvää pahaa oloa millään. Kyseessä minua hiukkasen vanhempi mies, jonka kanssa tavataan epäsäännöllisen säännöllisesti koska kuulutaan samaan kaveriporukkaan. Kymmenisen vuotta olen häntä "salaa" ihaillut ja rakastanutkin, ja se on ollut kaikkien tiedossa kyllä vaikka siitä ei suoraan hänen kanssaan olekaan puhuttu. Hän ei kuitenkaan koskaan mitenkään ilmaissut koskaan kiinnostustaan, ja oletin ettei sitä ollutkaan, koska en todellakaan ole hänen tyyppiään naisistaan päätellen. Rakastin siis hiljaa, olin saatavilla mutta en ahdistellut miestä. Kaikki suhteeni kuitenkin kaatuivat kun kukaan ei ollut tämän miehen vertainen.

Sitten tapasin nykyisen mieheni, ja kaikki muuttui. Jalat meni alta, muutettiin yhteen, kihlauduttiin, alettiin odottamaan esikoistamme. Aiemmin tämä kaverini on ollut todella mukava poikaystävilleni, mutta tämän miehen kanssa ei pahemmin ole jutellut. Ei onnitellut meitä kihlauksesta saati vauvasta. Ei oikeastaan enää edes juttele minullekaan, ehkä korkeintaan moikkaa jos satumme samalle paikalle. Välttelee meitä ihan selvästi. Kaikki ovat sanoneet, että meistä näkyy heti miten hyvä pari olemme, ja että tämä on pysyvää, johtuisiko sitten siitä.

Nyt tämä kaveri-mies on alkanut postaamaan nettiin kaikkea sellaista, mistä väkisinkin mietin aina että onko tuo minulle suunnattu. Musavideoita, joiden nimet, kuvat ja sanoitukset voisivat selvästi liittyä "meihin". Mutta ei siis linkitä niitä minulle suoraan tai mitään. Raskaushehkutusteni perään kommentoi omalle sivullensa että vituttaa tms. Mutta ei koskaan kommentoi suoraan, joten voi olla että kuvittelen koko asian. Eikä vastaa koskaan, jos kysyn että mikä vituttaa.

Äitini ja mieheni ovat varmoja, että tämä kaveri olisi ollut minusta kiinnostunut, mutta ei ole tehnyt asian eteen mitään, koska ei halua ikinä perhettä/sitoutumista yms. Sen hän onkin selväksi tehnyt, ja se onkin suurin syy siihen etten ole koskaan suoraan hänelle mitään ehdotellut, siis sinkkuna ollessani. Mutta ei koskaan tuntunut siltä että hän olisi ollut minusta kiinnostunut, ennen kuin nyt kun olen ehdottoman varattu.

Enkä uskalla häneltä kysellä suoraan, että mikä on, kun sillä ei mitään saavuttaisi kuitenkaan. Eikä hän selvästi halua kertoakaan? Hänellä oli aikansa toimia, eikä sitä tehnyt. Minä olen ehdottomasti oman mieheni kanssa, enkä vaihtaisi ikinä. Kaveri puhuu muuttavansa jonnekin kauas, ilmeisesti kaveri/ystäväsuhteemme on jo menetetty. Harmittaa NIIN paljon.
 
äitisi ja miehesi kannalla. Tämä kaveri-mies on vaan nauttinut siitä,että olet kuitenkin jollain tasolla ollut aina "hänen" , vaikka ei itse ole enempää halunnutkaan.poikaystäviesi kanssa on voinut kaveerata,koska on tiennyt että sydämesi kuuluu hänelle kuitenkin. Nyt onkin niin vakavasti otettava (miehesi) tapaus sinulla,että tietää menettäneensä sinut.Olipa sekavasti selostettu - ymmärtänet pointin kuitenkin :D Ikävää että hyvä kaveruus suhde kariutuu tuollaiseen, mutta ei tämä kaveri-mies ihan täysin aito PELKÄSTÄÄN kaveri ole ollut,koska ei onnestasi kykene iloitsemaan.Nauti sinä hyvästä parisuhteestasi,vaikka kaveruus toisen kanssa sitten katkeaisikin.
 
Niin, ihan oikeassa olette. Tuntuu vain niin kurjalta joutua luopumaan ihmisestä, joka on aina ollut olemassa, ja vaikka kuinka järjellä koittaa ajatella, niin tämä henkilö on silti oudolla tapaa tärkeä vieläkin. Eihän ihminen voi tunteitaan hetkessä tappaa, vaikka yrittäisikin kovasti. Ei siis sillä, että ikinä hänen kanssaan enää voisi mitään tapahtuakaan - se olisi jo aiemmin ollut typerää kun eri asioita elämältä halutaan. Ja nyt mulla on maailman ihanin ja rakkain oma mies, jota en ikinä, koskaan satuttaisi.

Jotenkin sitä nosti tuota kaverimiestä jalustalle niin kauan, teki siitä mielessään jotain paljon parempaa kuin mitä se oikeasti onkaan. Ja nyt kun näkee, ettei se olekaan niin mahtava olento kuin mitä halusin uskoa, niin se kirpaisee vähän kuitenkin. Mutta enhän mä edes tiennyt, mitä rakkaus on ennen kuin tapasin nykyisen puolisoni.

Ehkä on aika vaan unohtaa tämä kaveri, paras muutenkin niin. Ettei roiku edes vähän henkisellä tasolla menneessä ja jossain fantasian luomassa tunteessa.
 
Naisilla on kyllä aivan käsittämätön taipumus ylianalysoida kaikkea. :laugh:

Ikäänkuin joku mies tuossa tilanteessa, sen jälkeen kun olet mennyt kihloihin ja tullut raskaaksi alkaisi yhtäkkiä harrastamaan jotain omaa pientä saladraamaa joillain hiton sosiaalisen median kommenteilla ja "yhteisten" musiikkikappaleiden etsimisellä.

Get real.
 
Naisilla on kyllä aivan käsittämätön taipumus ylianalysoida kaikkea. :laugh:

Ikäänkuin joku mies tuossa tilanteessa, sen jälkeen kun olet mennyt kihloihin ja tullut raskaaksi alkaisi yhtäkkiä harrastamaan jotain omaa pientä saladraamaa joillain hiton sosiaalisen median kommenteilla ja "yhteisten" musiikkikappaleiden etsimisellä.

Get real.


Toivottavasti olet oikeassa! Siksi mä tänne kirjoitikin, halusin vähän laajempaa näkökulmaa, koska omat fiilikset ja sekavat ajatukset sotkee (ja raskaushormonit varmasti tekee myös osansa!). Mietin että kuvittelenko koko homman.

Mutta mikä selittäisi sen että tämä kaveri välttelee meitä, ei ole onnitellut tms ja suunnilleen vaihtaa baaria jos osutaan samaan paikkaan? On aiemmin ollut niin ystävällinen ja huomaavainen.... Sillä on kyllä joku kriisi meneillään ihan varmasti, kaikki kaverit on ihmetellyt sen käytöstä (liittyen muihinkin asioihin) mutta muille se kyllä juttelee ihan normaalisti.

Haluaisin vain ymmärtää, mutta en uskalla mennä kyselemään, kun tuntuu siltä ettei kaveri halua mun kanssa asiaa puida, oli asia sitten mikä vaan.
 
Toivottavasti olet oikeassa! Siksi mä tänne kirjoitikin, halusin vähän laajempaa näkökulmaa, koska omat fiilikset ja sekavat ajatukset sotkee (ja raskaushormonit varmasti tekee myös osansa!). Mietin että kuvittelenko koko homman.

Mutta mikä selittäisi sen että tämä kaveri välttelee meitä, ei ole onnitellut tms ja suunnilleen vaihtaa baaria jos osutaan samaan paikkaan? On aiemmin ollut niin ystävällinen ja huomaavainen.... Sillä on kyllä joku kriisi meneillään ihan varmasti, kaikki kaverit on ihmetellyt sen käytöstä (liittyen muihinkin asioihin) mutta muille se kyllä juttelee ihan normaalisti.

Haluaisin vain ymmärtää, mutta en uskalla mennä kyselemään, kun tuntuu siltä ettei kaveri halua mun kanssa asiaa puida, oli asia sitten mikä vaan.
Helpoin tapa selvittää asia on kysyä siltä suoraan. Jos kerran olette kavereita niin miksi et voi vaan mennä kysymään ihan kahden kesken et hei, onks kaikki ok kun et oo jutellut. Turha sitä on spekuloida.

Se kaverisi voi myös ajatella että nyt kun sulla on perhe niin haluatte olla keskenänne eikä hän halua olla kanssasi tekemisissä ettei tulisi kenellekään mitään vääriä ajatuksia. Parisuhde ja perheen perustaminen monimutkaistaa monet vanhatkin kaverisuhteet usein vaikkei tarvitsisikaan.
 
Niin... eli mun on pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja uskaltaa kysyä. Jos en saa tätä hommaa päästäni muulla tavoin. Jotenkin se tuntuu nyt vain niin ylitsepääsemättömän vaikealta, kun tuntuu jo valmiiksi siltä ettei toinen halua mun tulevan kyselemään. Mutta olet oikeassa kyllä siinäkin, ettei spekuloimalla asia selviä :D

Täytyy nyt vielä pohtia, että olenko valmis vaan unohtamaan koko jutun ja ihmisen, kun on jo niin pitkä aika mennyt näin kummallisten välien kanssa. Tai sitten laitan sille viestiä tms.

Kiitos miehen näkökulmasta :)
 

Yhteistyössä