MIksi kaikkien pitäisi tykätä herkuttelusta ja mässäämisestä? Siksihän mä olen hoikka, kun en mässää, edes raskaana.

Olen 27-vuotias nainen ja olen koko aikuisikäni ollut vähän pullea, normaalipainon ylärajoilla ja ylipainon puolellakin. Laihdutin kuitenkin noin vuosi sitten mitoista 169/73-----> 55kg. En tykkäsin herkuista tosi paljon, siksi varmaan olinkin isompi.

Noh, lopetin herkuttelun miltei kokonaan ja muutin ruokailuja, niin laihduin. Laihtumisen myötä ei enää tee edes mieli mitään "ihania herkkuja". Syön puhdasta perusruokaa ja se riittää mulle. En osta ikinä herkkuja ja usein kieltäysyn niistä, koska en halua enää sokerikoukkuun.

Ihmiset eivät voi ymmärtää tätä, koska siis kaikki naisethan tykkää herkutella ja herkuttelu nyt vaan kuuluu kaikkien elämään, muuten on viallinen ja outo! Just. TÄstä on tullut ihan ongelma joillekin, kun niiden mielestä mun kuuluisi tykätä mässäämisestä. Kun en pidä, enkä halua siihen uudestaan opetella ja paras keino mulle on totaalikieltäytyminen, en koe jääväni yhtään mistään paitsi, kun en tunge suklaata naamaani, edes yhtä palaa.

Monet tutut ovat lihoneet varsinkin raskausaikana, kun ovat klassisesti syöneet, mitä ikinä mieli tekeekään. Itse pidin puhtaan ruokavalioni myös raskausaikana, eikä kyllä kiloja tullutkaan ja voin todella hyvin. Palauduin nopeasti. Lihaksetkin palautuvat ihan eri tavalla, kun ne saavat oikeita rakennusaineita.

Mutta mikä ihme siinä on, että vaikka olen monesti sanonut, niin silti mulle tuputetaan kaikkea mahdollista mättöä. Osan mielestä mä olen outo ja itsekäskin, kun en edes raskaana syönyt sokeria ja rasvaa.

Miksi mun herkuttomuus ärsyttää muita niin paljon? Miksi toisen ihmisen hyvä kunto ja ulkonäkö, sekä terveelliset elämäntavat v*tuttavat niin paljon muita? Onko se heiltä pois?

 

Kyllä mä herkuttelen ja mässään ja olen hoikka. Ei mua muiden herkuttomuus hetkauta suuntaan eikä toiseen.

(lisätääs tähän vielä että kaikissa kolmessa raskaudessa mulle on tullut +20kg, mutta oon silti palautunut normiksi ilman laihduttelua)

 

Ei mulle maistu nykyään juurikaan mikään makea. Mutta mitään vitutusta/ärsytystä en ole muissa huomannut vaikkei minulle maistu makea.

 

Toiset pitävät ruoasta, toiset eivät. Väliäkö sillä.

 

Hmm, ei mua kyllä ärsytä muiden ihmisten herkuttelemattomuus, hyvä kunto tai terveelliset elämäntavat. Usein ihailen omaa äitiäni siitäkin syystä et tämä ei pidä ollenkaan makeasta, parin suklaapalan jälkeen jo ällöttää. Mihin katosi minun ällötysgeenini, kysyn vaan :snotty:

 

Jotkut ihmiset kyllä tuntuu vetävät hernepellon nenään jos esim. kylässä ei halua kakkua yms. tai jos vaikkapa tyttöjen illassa ei vedä kaikkea niin että nama paukkuu... Hei saa kuulla piikikkäitä kommentteja tai vittuilua tai joskus jopa jotkut alkaa oikein "leveilemään": "Oi vitsi, no mä syön sunkin puolesta, oi vitsi syön vielä kolmannen palan, omnomnom, mua ei kato haittaa jos kiloja kertyy vaikka oonkin ja valmiiks puolet isompi ku sä". En tajua mitä tuolla ajetaan takaa?? Tulee vaan jotenkin kiusaantunut ol okun oon hoikka enkä halua syödä koko ajan kaikkea mättöä. Joskus syön, mut en jos ei tee mieli.

 

Ei todellakaan. Mun 8-v. poikani ei pidä makeasta ja häntä on katsottu kieroon mm. kavereiden synttäreillä kun kakku ja mässyt eivät ole kelvanneet. Ja hoikka poika on.

 

mä herkuttelin koko raskauden ajan ja synnytksen jälkeen olin ihannepainossani -6kg jos vertaa painoon,mitä olin ennen raskautta.

 

Miks muuten yhdistellään tuo mässyttäminen ja paino toisiinsa? Tiedän monia jotka pitävät herkuttelusta, eikä se näy missään. Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, joku vetää sokeri- tai rasvapommeja, toinen sen edestä ns. tavallista ruokaa tai vaikkapa kurkkua.

 

Minusta tuntuu ettei se sun herkuttomuus ärsytä muita, vaan ainoastaan ehkä se että sulle ei kelpaa tarjottava ja se koetaan jotenkin loukkauksena. Yleensä kun ihmisillä nyt on vain tapana tarjota herkkuja kun ne on jotenkin erikoisempaa tarjottavaa kuin arkiruoka. Minusta kuitenkin nyt tuntuu että suurin ongelma tässä on että sun jotenkin alitajuisesti tekee mieli niitä herkkuja ja siksi sua itseä ärsyttää suunnattomasti se herkkujen tarjoaminen. Niin paljon että melkein kiehahtaa yli. Et ois muuten tehnyt tätä aloitusta. Eikä se ärsyttäis niin paljon jos et alitajuisesti haluais niitä.

 

Kukapa ei tykkäisi aistinautinnoista: hyvästä ruoasta, viinilasillisesta, seksistä, pitkistä aamu-unista, lenkin jälkeisestä saunasta... Nehän ovat elämän aidoimpia ilonaiheita. Itsekin myönnät, että olet valinnut totaalikieltäytymisen koska et usko pysyväsi kohtuudessa herkkujen kanssa.

Varmasti suurin osa ystävistäsi taistelee omilla tahoillaan kilojensa kanssa, kuka enemmän, kuka vähemmän. Yhteisessa illanvietossa kuitenkin unohdetaan hetkeksi painoasiat ja muut arjen murheet, ja nautitaan yhdessä hyvästä ruoasta ja yhdessäolosta. Tällaisessa tilanteessa ei ole kaikille helppoa hyväksyä, jos yksi kieltäytyy herkuista. Vähän kuin hän haluaisi osoittaa olevansa itsekieltäymyksessään parempi kuin muut.

Ruoan jakaminen ylipäätään on yksi vanhimmista ihmisen tuntemista kiintymyksen osoituksista, ja varsinkin naisille tärkeä sellainen. Miksi sinua loukkaa niin henkilökohtaisesti, jos miehesi ei syö rakkaudella valmistamaasi ruokaa? Aivan. Yhteisen aterian torjuminen koskettaa jotakin primitiivistä osaa meissä.

 

mä mässäilen ja olen hoikka

en kyllä pistä pahakseni, vaikka vieras ei välittäisikään herkuista- tarjolla on yleensä leipääkin ja jotain kevyempiäkin juttuja...

 

Olen 27-vuotias nainen ja olen koko aikuisikäni ollut vähän pullea, normaalipainon ylärajoilla ja ylipainon puolellakin. Laihdutin kuitenkin noin vuosi sitten mitoista 169/73-----> 55kg. En tykkäsin herkuista tosi paljon, siksi varmaan olinkin isompi.

Noh, lopetin herkuttelun miltei kokonaan ja muutin ruokailuja, niin laihduin. Laihtumisen myötä ei enää tee edes mieli mitään "ihania herkkuja". Syön puhdasta perusruokaa ja se riittää mulle. En osta ikinä herkkuja ja usein kieltäysyn niistä, koska en halua enää sokerikoukkuun.

Ihmiset eivät voi ymmärtää tätä, koska siis kaikki naisethan tykkää herkutella ja herkuttelu nyt vaan kuuluu kaikkien elämään, muuten on viallinen ja outo! Just. TÄstä on tullut ihan ongelma joillekin, kun niiden mielestä mun kuuluisi tykätä mässäämisestä. Kun en pidä, enkä halua siihen uudestaan opetella ja paras keino mulle on totaalikieltäytyminen, en koe jääväni yhtään mistään paitsi, kun en tunge suklaata naamaani, edes yhtä palaa.

Monet tutut ovat lihoneet varsinkin raskausaikana, kun ovat klassisesti syöneet, mitä ikinä mieli tekeekään. Itse pidin puhtaan ruokavalioni myös raskausaikana, eikä kyllä kiloja tullutkaan ja voin todella hyvin. Palauduin nopeasti. Lihaksetkin palautuvat ihan eri tavalla, kun ne saavat oikeita rakennusaineita.

Mutta mikä ihme siinä on, että vaikka olen monesti sanonut, niin silti mulle tuputetaan kaikkea mahdollista mättöä. Osan mielestä mä olen outo ja itsekäskin, kun en edes raskaana syönyt sokeria ja rasvaa.

Miksi mun herkuttomuus ärsyttää muita niin paljon? Miksi toisen ihmisen hyvä kunto ja ulkonäkö, sekä terveelliset elämäntavat v*tuttavat niin paljon muita? Onko se heiltä pois?

Kivat sulle!

 

No, minua häiritsisi sinun herkuttomuutesi, jos olisin kutsunut sinut kahville ja leiponut sinulle feta-pinaattipiirakkaa ja juustokakkua, etkä sinä voisi ottaa kumpaakaan, kun ovat epäterveellisiä.

 

[QUOTE="vieras";24684586]No, minua häiritsisi sinun herkuttomuutesi, jos olisin kutsunut sinut kahville ja leiponut sinulle feta-pinaattipiirakkaa ja juustokakkua, etkä sinä voisi ottaa kumpaakaan, kun ovat epäterveellisiä.[/QUOTE]

Tämä lienee nyt vähän eri asia, mitä tarkoitin. Tottakai maistan, jos joku on varta vasten laittanut minulle, se on kohteliasta. Silloinkaan en kyllä mässytä, vaan maistan. Mutta jos tietäisit, että en syö herkkuja ja tietäisit siihen syynkin, niin tuskin silloin niitä minulle väkisin leipoisitkaan?

Tarkoitin nyt lähinnä tilanteita, jos mennään porukalla esim. kahville ja en ota sitä jäätävän kokoista suklaakakkupalaa, tai kermaunelmakaakaoita, vaan ihan tavallisen kahvin. Sen moni kokee sitten loukkaavana. Jännää. Tai jos on yhteinen illanvietto ja jokainen tuo jotain pientä eikä kukaan ole erityisesti panostanut, vaan tarjoamiset on tyyliin karkkia, patonkia, levitettä, suklaata.

 

AP ottaa nyt vähän liian ison ongelman asiasta joka ei ole ongelma.

 

Joo sulla on hyvä kroppa, uskotaan vähemmälläkin.

 

[QUOTE="vieras";24684786]AP ottaa nyt vähän liian ison ongelman asiasta joka ei ole ongelma.[/QUOTE]

Niin, ei oma herkuttomuuteni olekaan minulle ongelma Muille se tosiaan tuntuu olevan, kun aina pitää piikitellä ja naureskella vinoillen herkuttomuudestani. Tässä kulttuurissa on kai tapana ajatella, että kaikki pitävät makeasta ja kaikilla pitää olla paino-ongelmia, jotta voitaisiin kaikki voivotella yhdessä kilojamme ja itsekurin puutettamme. Jos joku ei sitä tee, niin sehän kuvittelee kai olevansa jotenkin parempi.

 

[QUOTE="aloittaja";24684810]Niin, ei oma herkuttomuuteni olekaan minulle ongelma Muille se tosiaan tuntuu olevan, kun aina pitää piikitellä ja naureskella vinoillen herkuttomuudestani. Tässä kulttuurissa on kai tapana ajatella, että kaikki pitävät makeasta ja kaikilla pitää olla paino-ongelmia, jotta voitaisiin kaikki voivotella yhdessä kilojamme ja itsekurin puutettamme. Jos joku ei sitä tee, niin sehän kuvittelee kai olevansa jotenkin parempi.[/QUOTE]

Kuulostat vainoharhaiselta. Tässä kulttuurissa ei moisia tapoja ole. Se, että sun kaverit oli tottunu siihen, että syöt samaa evästä ku nekin, ei tarkota sitä, että ne nyt pitää sua jotenkin kahelina ku ei safkat enää kelpaa. Itse sinä teet itsestäs jotenkin ylpeen olosen tuolla kirjottelullas. Muut tuskin ees tajuaa tehneensä mitään outoo, mut sulle kyse on jostain elämääkin suuremmasta.

 

[QUOTE="vieras";24684847]Kuulostat vainoharhaiselta. Tässä kulttuurissa ei moisia tapoja ole. Se, että sun kaverit oli tottunu siihen, että syöt samaa evästä ku nekin, ei tarkota sitä, että ne nyt pitää sua jotenkin kahelina ku ei safkat enää kelpaa. Itse sinä teet itsestäs jotenkin ylpeen olosen tuolla kirjottelullas. Muut tuskin ees tajuaa tehneensä mitään outoo, mut sulle kyse on jostain elämääkin suuremmasta.[/QUOTE]

Täytyy kyllä peesata.

 

[QUOTE="vieras";24684847]Kuulostat vainoharhaiselta. Tässä kulttuurissa ei moisia tapoja ole. Se, että sun kaverit oli tottunu siihen, että syöt samaa evästä ku nekin, ei tarkota sitä, että ne nyt pitää sua jotenkin kahelina ku ei safkat enää kelpaa. Itse sinä teet itsestäs jotenkin ylpeen olosen tuolla kirjottelullas. Muut tuskin ees tajuaa tehneensä mitään outoo, mut sulle kyse on jostain elämääkin suuremmasta.[/QUOTE]

Aha. No, ei se mitään, vaikka et nyt tajunnutkaan pointtia.

 

No, omahan on asiasi tietenkin. Jotenkin kyllä sinusta paistaa että olet herkkulakossa vain siksi ettet jää koukkuun ja pullahtaisi jälleen pyöreäksi. Et siksi ettet oikeasti välittäisi herkuista, jos niin olisi niin osaisit varmaan suhtautua vähän neutraalimmin. Eli toisinsanoen olet kuin entinen alkoholisti jolle tyrkytetään viinaa, ja omien mielitekojen torjuminen tekee agressiiviseksi.

 

[QUOTE="aloittaja";24684810]Niin, ei oma herkuttomuuteni olekaan minulle ongelma Muille se tosiaan tuntuu olevan, kun aina pitää piikitellä ja naureskella vinoillen herkuttomuudestani. Tässä kulttuurissa on kai tapana ajatella, että kaikki pitävät makeasta ja kaikilla pitää olla paino-ongelmia, jotta voitaisiin kaikki voivotella yhdessä kilojamme ja itsekurin puutettamme. Jos joku ei sitä tee, niin sehän kuvittelee kai olevansa jotenkin parempi.[/QUOTE]

Minä en tulkitse meidän kulttuuriamme aivan noin. Mutta jokainen poimii kulttuurista varmaan ne itselle isot ja tärkeät asiat. Paino ja ruoka selvästikin koskettavat sinua paljon juuri nyt.

 

Mä olisin ikionnellinen jos edes perusruoka maistuisi Olen ollut viime kuukausina niin ahdistunut että olen lakannut syömästä melkein kokonaan kun kokoajan voin fyysisesti niin huonosti:x Nyt olen 165/60kg eli en mikään alipainoinen mutten kuitenkaan lihavakaan ja mulla on kolme lasta joista nuorin 7kk. Kaikissa raskauksissa on tullut väh.10kg painoa mutta ovat lähteneet ihan itsekseen vaikka olenkin syönyt vähän miten sattuu. Tässäkin pitäisi ottaa huomioon että ihmiset on erilaisia ja toiset voi mättää silkkaa voita päivät pitkät eikä tunnu missään kun taas toisten ei tarvitse kuin ajatella karkkipussia niin painoa tulee 5kg lisää. Itse siis olisin mieluusti vähän pulskempi jos vain ruoka maistuis.

 

Pidätkö sä edes herkuista ? Jos vain oman vartalon tähden jätetään ''mässäily'' välistä niin eihän siinä olisi tolkkua, koska itsekin herkuttelen ja oon silti pysynyt hoikkana. Raskauden aikana olen senkin edestä mässäillyt ja oon saamassa vatsan pian takaisin litteään kuntoon Jos et vain tykkää herkuttelusta niin kai se sitten on ok. Totta kai herkuttelu on yleisesti ottaen epäterveellistä, mut ei se pahaa tee jos satunnaisina päivinä vähän maistellaan herkkuja