Poikien surkea koulumenestys

Siis toi 30-70 on vain yksi ikäluokka yhdessä koulussa?

Koulukohtaisia erojakin on: siinä lukiossa jossa mä kävin oli silloin n. 10% poikia (viisi ikäluokkaa ja kaikissa sama) enkä usko että prosentti olisi nykyäänkään edes 20%.
Eikä pelkkä lukioon meno kerro mitään koulumenestyksestä, ainakin muutamille aloille amiksessa on jopa vaikeampi päästä kuin lukioon.

Meiltä löytyy poika joka on nyt kolmannella ja hän on lukenut kymmeniä kirjoja.

Toki joillekkin aloille amikseen on vaikeampi päästä kuin lukioon. Ainakin siihen maalaislukioon, jonka minä aikanani kävin, pääsi käytännössä kaikki. Tosin eipä ne surkeimmat kyllä kirjoituksiin asti selvinneet.

Hienoa, että poikasi lukee! Sen vaikutus ajatteluun ja kielelliseen kehitykseen on kuitenkin kiistaton.

Niin se vaan menee, että kyllähän ne valveutuneiden vanhempien pojatkin pärjää koulussa. Mutta tuntuu siltä, että keskivertotapauksissa tyttö pärjää, poika ei. Syitä on monia, eikä sitä tosta vaan ratkaista.

Tuo tilastosivu jonka tosta heitin, löytyi googlettamalla. On varmaan jonkun tason miespropagandaa, mutta kieltämättä aika mielenkiintoisia tilastoja. Tilastot ovat ainakin aitoja niiltä osin kuin ne tarkistin, joten ei ole kusetus kyseessä.

 

[QUOTE="vieras";24659543]No voi hyvänen aika. Miten tuollaiselle tossulle onkin noin fiksu lapsi siunaantunut. Ja pari muutakin tässä ketjussa... Kyllähän TILASTOLLISESTI tytöt menestyvät koulussa paremmin kuin pojat. Onneksi kenenkään lapsi ei ole tilastoyksikkö muualla kuin siinä tilastossa. Mutta jotain rajaa omanapaisuuteen.[/QUOTE]

Se on aika puuduttavaa joo lukea tommosia tölväisyjä. "Eipä yleistetä". Eipä tässä maailmassa oikein mitään voisi tutkia, jos tutkimustyössäkin pitäisi käsitellä jokaikinen lapsi yksittäin.

Tuon tölväisyn heittäneen naisen on kyllä pakko olla todella, todella kaunis. Ja hänen miehensä on varmaankin älykäs esteetikko.

 

[QUOTE="vieras";24659543]No voi hyvänen aika. Miten tuollaiselle tossulle onkin noin fiksu lapsi siunaantunut. Ja pari muutakin tässä ketjussa... Kyllähän TILASTOLLISESTI tytöt menestyvät koulussa paremmin kuin pojat. Onneksi kenenkään lapsi ei ole tilastoyksikkö muualla kuin siinä tilastossa. Mutta jotain rajaa omanapaisuuteen.[/QUOTE]

Ihan tarkoituksella oli omaanapaa, kun ärsyttää tuollaiset yleistykset, että pojat ei lue.
Kun MONET pojat lukee ja paljon. Meillä kaikki kolme poikaa lukee. Esikoinen aina nenä kiinni kirjassa, keskimmäinen lukee vähemmän, kun on aina ulkona, mutta suurin piirtein kirjan kuussa lukee hänkin. Ja kuopus lukee lyhyitä romaaneja (n 60-120 sivua) jo nyt eskarilaisena.

Ja esikoisen kirjat kiertää hänen kavereillaan jatkuvasti. Eli kyllä pojatkin ihan oikeasti lukevat. Mutta ei tietysti kaikki pojat, niin kuin eivät lue kaikki tytötkään...

 

[QUOTE="Mies";24659575]Tuon tölväisyn heittäneen naisen on kyllä pakko olla todella, todella kaunis. Ja hänen miehensä on varmaankin älykäs esteetikko.[/QUOTE]

No ilman muuta... Tämähän on sanomattakin selvää

 

[QUOTE="vieras";24659483]Ei kyllä ole pystytty todistamaan erikseen matemaattista tai kielellistä lahjakkuutta. Yleensä koululahjakas ihminen on lahjakas kaikilla tietopainotteisilla aloilla, taitoaineissa vaikuttavat esim. motoriset valmiudet. Mutta lahjakkuuden voi suunnata ja se taas näkyy.[/QUOTE]

Ai jaa, no ei sitten. Mutta se nyt vaan on faktaa, että jotkut pärjää matikassa helposti, toisille taas ei mene matemaattinen tieto päähän, vaikka rautakangesta vääntäis. On se sitten lahjakkuutta tai ei, niin ei ole väliä, lopputulos ratkaisee. Sama kielten kanssa.
Tunnen ja tiedän tapauksia, jotka osaavat laskea ja taitavat kieliä, sitten taas paljon niitä jotka handlaavat vain toisen. Lahjakkuutta tai ei, yhäkin, lopputulos ratkaisee.
Ja vaikka kuinka yrittäis suunnata lahjakkuuttaan matematiikkaan, niin jos se ei vaan suju, niin ei se suju. Sama kielten kohdalla.

 

... Oppivat asioita tulevasta ammatistaan tekemällä, käytännön kokemus on erittäin hyvä asia...

Mä olen pian parikymmentä vuotta tehnyt dinsinöörin hommia ja sanoisin, että ei ole juurikaan disnööritöissä hyötyä siitä että osaa myös käytännön hommat. Dinsinöörin pitäisi oman erikoisalansa lisäksi osata pikemminkin johtamista, talous- ja lakiasioita sekä kieliä.

Siviilissä käytännön osaamisesta tietenkin on paljonkin iloa.

 

Ihan tarkoituksella oli omaanapaa, kun ärsyttää tuollaiset yleistykset, että pojat ei lue.
Kun MONET pojat lukee ja paljon. Meillä kaikki kolme poikaa lukee. Esikoinen aina nenä kiinni kirjassa, keskimmäinen lukee vähemmän, kun on aina ulkona, mutta suurin piirtein kirjan kuussa lukee hänkin. Ja kuopus lukee lyhyitä romaaneja (n 60-120 sivua) jo nyt eskarilaisena.

Ja esikoisen kirjat kiertää hänen kavereillaan jatkuvasti. Eli kyllä pojatkin ihan oikeasti lukevat. Mutta ei tietysti kaikki pojat, niin kuin eivät lue kaikki tytötkään...

Meillä sama juttu, paitsi että eskarilainen vasta oppi lukemaan eikä tietenkään vielä kirjoista selviydy -tuskin koskaan kiinnostaakaan koska on samankaltainen menijä kuin keskimmäinenkin. Esikoisen koulumenestys on hyvä (ka 9 pintaan), mutta ei se koulukirjoja viitisis lukea vaan hankkii tiedon muista lähteistä nuo nuoremmat eivät tule pärjäämään niin hyvin ellei niitä patista lukemaan läksyjään, matikassa tosin nuo kaikki on oikeita neropatteja.

Tytöt on keskimäärin tunnollisempia kuin pojat, se on varmaan se luontainen selitys koulumenestykselle (tytöt lukee vaikkei huvittaisikaan, pojat keksii muuta tekemistä).

 

[QUOTE="Mies";24659490]kurjenkello harmaana... No jos nuo tekstisi on totta, niin on kyllä ääriharvinaisia poikkeustapauksia. Siis totaalisesti. Mutta tietysti jos on erittäin lahjakas, niin aivan sama mitä tietä etenee. Noin fiksut pojat hankkivat sivistyksensä jostain muualta.

Mutta ihan rehellisesti sanoen, musta vaan tuntuu, että ei vaan voi olla... Miten ihmeessä he ovat jaksaneet amiksen "teoriaopinnot". Siis niitäkin kumminkin on... Ja minkä linjan kävivät? Raksalinjan...

En mä väitä, että valehtelisit, mutta väitän, että ääriharvinaista se on, että 9:n keskiarvolla mennään amikseen. Ei silti, aikoinaan mä tunsin yhden tytön jolla oli ysin ka. suunnilleen ja se meni amikseen.[/QUOTE]

Ihan hienostihan nuo jaksoivat, sekä teoriat että käytännöt. Arkkitehti kävi raksapuolen, tuleva dippari sähköasentajaksi itsensä koulutti. Enkä valehtele, miksi niin tekisin? En mä tästä saa mitään kiksejä. Tosiasioita kerron, toki on varmasti harvinaista, mikä on kyllä aika sääli, ammattikoulutusta ei arvosteta sitten kai tarpeeksi.

 

Kiinnostava aihe, olisi ollut mukavaa keskustella. Mutta mulla palaa hermot ihan totaalisesti näihin "ei mun laps ainakaan, tilasto on väärässä" -kitisijöihin. Sääli.

 

Kyllä se on Tarja Halosen syytä, tai Ahtisaaren kun pojat eivät pärjää.

Peruskoulu täytyy mukauttaa pojille sopivaksi paikaksi. Jokaiseen luokkahuoneeseen biljardipöytiä tai vähintään sellainen pöytämallin jalkapallopeli, semmonen kun frendeissä aina pelaavat.

Ja lyhyitä, viihteellisiä oppimistuokioita.

Myös jokapojan henkilökohtainen avustaja kehiin, siinä kokonainen uusi ammattikunta.

Ehkä pojille voitaisiin räätälöidä sellainen POjille Mukautettu OpetusSuunnitelma (POMOS) jonka tavoitteiden ja käytänteiden kanssa he pärjäisivät.

 

Mä olen pian parikymmentä vuotta tehnyt dinsinöörin hommia ja sanoisin, että ei ole juurikaan disnööritöissä hyötyä siitä että osaa myös käytännön hommat. Dinsinöörin pitäisi oman erikoisalansa lisäksi osata pikemminkin johtamista, talous- ja lakiasioita sekä kieliä.

Siviilissä käytännön osaamisesta tietenkin on paljonkin iloa.

Kerroppas mulle, että oliko siellä dippainsinööriopistossa paljonkin amislaisia rinnalla opiskelemassa? Jotenkin luulen, että aika vähän.

Itse opiskelin valtiotieteellisessä ja ei ole koskaan tullut vastaan siellä (eikä työelämässä) akateemisen loppututkinnon suorittanutta ihmistä, joka ei olisi käynyt lukiota. Yksi sukulainen on käynnyt kauppaopiston ja sen jälkeen kauppakorkean. Eli varmaan näitä on, mut suhteellisen vähän.

En tiedä onko trendi muuttumassa, mutta en millään jaksa uskoa, että huippuoppilaista kauhean moni menisi muualle kuin lukioon. Mutta kuten sanoin aiemmin, jos on aitoa halua ja tiedonjanoa, niin se on aika sama mitä reittiä etenee.

 

[QUOTE="kolmen pojan äiti";24659625]Tytöt on keskimäärin tunnollisempia kuin pojat, se on varmaan se luontainen selitys koulumenestykselle (tytöt lukee vaikkei huvittaisikaan, pojat keksii muuta tekemistä).[/QUOTE]

Oletko oikeasti sitä mieltä, että naissukupuoleen on ohjelmoitu joku tunnollisuusgeenipätkä? Ettei olisi mitenkään kulttuurista? Rakenteista johtuvaa? Piilo-opetussuunnitelman tuottamaa?

 

Mä olen pian parikymmentä vuotta tehnyt dinsinöörin hommia ja sanoisin, että ei ole juurikaan disnööritöissä hyötyä siitä että osaa myös käytännön hommat. Dinsinöörin pitäisi oman erikoisalansa lisäksi osata pikemminkin johtamista, talous- ja lakiasioita sekä kieliä.

Siviilissä käytännön osaamisesta tietenkin on paljonkin iloa.

Jaa, tästäkin toki voi olla useampaa mieltä. Esikoiseni isä, ex-mieheni, on dippari, ja hän on itsekin sitä mieltä, että käytännön taidot ovat eduksi hänenkin työssään. Juu, johtaa siis, on suuren yrityksen eräänä isona pomona, hältä luonnistuu talouspuoli erittäin hyvin, lakiasioissa konsultoi yrityksensä asiantuntijoita, mikä sekin on hyvä taito, konsultointiavun pyytäminen siis, ja kielet sujuvat. Vaikka ei työssään tuosta käytännön tuntemisesta juuri oliskaan hyötyä, niin kokonaisvaltaisesti kyllä, onhan se hienoa, kun ymmärtää oman työnantajayrityksensä työläisten hommiakin.

 

Kiinnostava aihe, olisi ollut mukavaa keskustella. Mutta mulla palaa hermot ihan totaalisesti näihin "ei mun laps ainakaan, tilasto on väärässä" -kitisijöihin. Sääli.

Niin se palaa mullakin. Mutta ihan mielenkiintoisia pointteja sulta ja muiltakin, kiitos. Ihan vaan omaksi ilokseni pohdiskelin.

Ilmeisesti järkevä keskustelu on mahdollista vain jos keskustelijoilla on tietty pohjataso. Joidenkin asioiden ymmärtäminen vaaditaan ja tällä palstalla(kaan) se ei kaikkien osalta toteudu. Mutta kiitos sulle ja vähän muillekkin!

 

Kiinnostava aihe, olisi ollut mukavaa keskustella. Mutta mulla palaa hermot ihan totaalisesti näihin "ei mun laps ainakaan, tilasto on väärässä" -kitisijöihin. Sääli.

No, mun ei ainakaan ollut tarkoitus kitistä, eikä ollut kyuse pelkästään omasta lapsesta, vaan aika suuresta joukosta nuoria miehhiä. Tosin en tiedä, tarkoititko edes mua....Ja en mä väitä, että tilato olis väärässä, hyvä, jos lukion suosio laantuisi, eikä se olisi ainoa väylä korkeakouluopintoihin, tai sitten se paikka, johon mennään, kun jotenkin vaan kuuluu mennä. Jospa lukioon menisivätkin vain ne, jotka oikeasti haluavat käyttää sitä väylänä jatko-opinnoissaan. Mun aikana ainakin lukion kävi melkein kaikki, ja vain siksi, että "kuuluu".

 

Peesaan Rieputarallaata. Harmi, kun tämäkin keskustelu (kuten suurin osa muistakin mielenkiintoisista aiheista palstalla) menee taas tähän, että kun joku kertoo faktan, joka pitää tilastollisesti paikkansa, niin heti on monta mammaa huutamassa, että "eipäs pidä, kun mun poika sitä ja tätä" ja "ei saa yleistää" jne. Kun ihmiset eivät ymmärrä, mitä sana tilastollisesti tarkoittaa, niin on aika mahdoton keskustella tällaisista asioista järkevästi.

 

Jaa, tästäkin toki voi olla useampaa mieltä. Esikoiseni isä, ex-mieheni, on dippari, ja hän on itsekin sitä mieltä, että käytännön taidot ovat eduksi hänenkin työssään. Juu, johtaa siis, on suuren yrityksen eräänä isona pomona, hältä luonnistuu talouspuoli erittäin hyvin, lakiasioissa konsultoi yrityksensä asiantuntijoita, mikä sekin on hyvä taito, konsultointiavun pyytäminen siis, ja kielet sujuvat. Vaikka ei työssään tuosta käytännön tuntemisesta juuri oliskaan hyötyä, niin kokonaisvaltaisesti kyllä, onhan se hienoa, kun ymmärtää oman työnantajayrityksensä työläisten hommiakin.

hyvä johtaja osaa ottaa haltuun yrityksensä toimialan. Tottakai. Mutta ei edes Suomessa ole moniakaan alakohtaisia johtajia. No ehkä metsäteollisuudessa on vielä muutamia, jotka ovat oikeastaan koko uransa tehneet metsää. Mutta noin muuten ammattijohtaja menee yritykseen kuin yritykseen. Ei Tiimarin johtajan tarvitse tietää, miten se kiinalainen tehdastyöläinen kimallekynän kokoaa. Eikä terästeollisuuden pomon tarvitse osata sulattotyötä. Sen sijaan pitää hallita bisneksen ominaislaatu ja yleiset lainalaisuudet.

 

[QUOTE="Mies";24659670]Niin se palaa mullakin. Mutta ihan mielenkiintoisia pointteja sulta ja muiltakin, kiitos. Ihan vaan omaksi ilokseni pohdiskelin.

Ilmeisesti järkevä keskustelu on mahdollista vain jos keskustelijoilla on tietty pohjataso. Joidenkin asioiden ymmärtäminen vaaditaan ja tällä palstalla(kaan) se ei kaikkien osalta toteudu. Mutta kiitos sulle ja vähän muillekkin![/QUOTE]

Pitäis anoo Akavan ja OKM:n yhteisrahoitusta akateemiseen mitäsnyttiin.

 

[QUOTE="Mies";24659310]Näytä mulle YKSI poika, jonka keskiarvo on 9 tai enempi ja joka ei mene lukioon!
Tai tyttö.

Väitän, että niin hyvin menestyneistä menee lukioon (mutu) 95 pros.[/QUOTE]

Mun tyttö meni kauppikseen 9,4 ka:lla. Ehdottomasti ei halunnut lukioon. Hukkaamaan aikaa tais olla argumenttina. Enkä minä pakota.

 

[QUOTE="vieras";24659650]Oletko oikeasti sitä mieltä, että naissukupuoleen on ohjelmoitu joku tunnollisuusgeenipätkä? Ettei olisi mitenkään kulttuurista? Rakenteista johtuvaa? Piilo-opetussuunnitelman tuottamaa?[/QUOTE]

Minä uskon, että kulttuurista ja rakenteista kumpuavat odotukset tyttöjen ahkeruudella ja tunnollisuudelle voivat olla myös tytöille haitallisia. Kyllä se on tositilanteissa nähty.

Eli on tässä tullut valitettua poikien huonoa koulumenestystä, mutta uskon, että tämä ongelma koskee koko yhteiskuntaa jossain määrin. Se on kai todistettukin, että poikien kyvyissä hajontaa on enemmän kuin tyttöjen. Joten esimerkiksi vajaaälyisiä (enkä tarkoita nyt sitä kaljaa kittaavaa perussohvaörisijää) miehiä on enemmän kuin naisia.

Uskon, että monet tekijät vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa syrjäytyneitä miehiä on entistä enemmän. Se ei ole hyvä yksittäiselle miehelle, eikä yhteiskunnalle. Ja helppoja ratkaisuja ei ole. Kenties se on asia mikä meidän pitää vaan hyväksyä?

 

[QUOTE="Mies";24659641]Kerroppas mulle, että oliko siellä dippainsinööriopistossa paljonkin amislaisia rinnalla opiskelemassa? Jotenkin luulen, että aika vähän.[/QUOTE]

En tiedä mitä tällä ajat takaa mutta kerron silti . Meidän noin 200 henkilön vuosikerrassa taisi olla 1 pitkän tien kulkija, hän oli käynyt amiksen jälkeen opistoinsinööriksi ja jatkoi siitä vielä D-etuliitteen.

En kiistä, etteikö jossakin erikoistapauksessa voi olla vähän hyötyäkin käytännön osaamisesta mutta väittäisin oman parikymmenvuotisen kokemuksen pohjalta että hyöyty on vaatimaton ja jää kivatietää-osastolle. Mutta jos kumminkaimanserkun kokemus on kuulemma parempaa kuin omakohtainen kokemus niin olkoon niin.

 

Mä olen pian parikymmentä vuotta tehnyt dinsinöörin hommia ja sanoisin, että ei ole juurikaan disnööritöissä hyötyä siitä että osaa myös käytännön hommat. Dinsinöörin pitäisi oman erikoisalansa lisäksi osata pikemminkin johtamista, talous- ja lakiasioita sekä kieliä.

Siviilissä käytännön osaamisesta tietenkin on paljonkin iloa.

Ihan mielenkiinnosta: Minkä alan DI olet?

Oma kokemukseni on siis täysin päinvastainen. Opetan teekkareita, tarkemmin tietotekniikkaa teekkareille. Mun kokemukseni on, että ne harvat meillä opiskelelvat, joilla on pohjalla tietotekniikan amistutkinto, saa todella paljon hyötyä siitä käytännön osaamisestaan. Toisaalta osalla heistä on sitten taas ongelmia matemaattisen pohjan kanssa. (Suurempia ongelmia meillä kyllä aiheuttaa se matemaattinen osaaminen, mutta tähän ongelmaan ei ole syynä ne amistutkintopohjalla olevat teekkarit vaan se, että sisäänottojen kasvettua meille on otettu paljon lukiostakin niitä, joilla ei ole kovin kummoinen matematiikan osaaminen. Sääli sinänsä.)

 

Hmm.. poika- ja tyttökoulut taas käyttöön.

Mutta siinä mielessä olen samaa mieltä. Että osan naisopettajista on vaikea suhtautua poikiin (ei niin tunnollisiin poikiin). Tytöt saa selvästi jo päivähoidossa anteeksi asioita opettajilta ja kehuja hienoista kynänkäytöstä jne. Alakoulussa sama homma jatkuu.

On paljon poikia, joita ei yksin kertaisesti piirtämiset kiinosta ja näin kirjoittamiset yms. on paljon haastavampia, kuin niille, jotka ovat piirrelleet ja tehneet mielellään pikku kynätehtäviä jo alle kouluikäisenä. Meillä ainakin on selvästi tytöt ahkerampia sellaisissa tehtävissä. En näe mitään syytä alkaa pikku poikia pakottamaan niihin, koska silloin ei mielenkiintoa kirjainten väsäämiseen löydy sen vetaa. Mutta ymmärrystä ja pitkiä hermoja sekä kehuvaa asennetta niitäkin kohtaan, joille ne on haastavampia, soisin opettaja neidoille.

 

[QUOTE="vieras";24659695]Pitäis anoo Akavan ja OKM:n yhteisrahoitusta akateemiseen mitäsnyttiin.[/QUOTE]

Voisi auttaa jotain, mutta valitettavasti en usko, että sekään ratkaisisi ongelmaa täysin.

 

Voisi auttaa jotain, mutta valitettavasti en usko, että sekään ratkaisisi ongelmaa täysin.

Jos evätään pääsy sellaisilta, joiden gradussa/dippatyössä on käytetty vain laadullista analyysiä? Hups. Minäkään en pääsis sinne. Taas osoitus huuhaatieteiden rapauttavasta vaikutuksesta!