Sanonko tästä hoitajalle vai en?! Mitä mieltä?

[tyttö harmissaan]

Tyttö 5v sano illalla että hoitaja oli eilen vihaisesti käskenyt häntä päiväunilla olla nauramatta ja häiritsemättä muita.

Sanoin että no ei se haittaa jos joskus "vahingossa" naurattaa... tyttö kun on "peruskiltti" eikä ikinä ole tullut mitään sanomista hänen käytöksestä hoidossa.

Tytöllä alko sit alahuuli väpättämään ja alkoi melkein itkemään (ehkä iltaväsymyksellä oli jo osuutta asiaan kun noin herkistyi) että hän ei oikeasti nauranut eikä häirinnyt muita vaan 2 muuta kaveria pelleili päiväunille mentäessä. Lupasin sit että sanon hoitajalle (kyseinen hoitaja on vielä lastentarhanopettaja) asiasta että se ei ollut "Maija" joka eilen häiritsi nukkumaan menoa.

Mietin et annanko asian kuitenkin vaan olla vai sanonko kyseiselle hoitajalle asiasta? Toisaalta kaikille lapsille tulee varmaan tilanteita että joutuu syyttömänä syytetyksi ja pitääkö asian vaan antaa olla? Eihän toi nyt kovin iso juttu oo mut tyttö oli tosi suruissaan kun hoitaja oli häntä aiheettomasti syyttänyt

 

["Xxxx"]

Anna olla jos ei toistu

 

["vieras"]

Tottakai sanot hotajalle, että lapsi tuntee saavansa oikeutta.

 

["Myy"]

Varmaan tuossa tilanteessa juttelisin hoitajan kanssa ja kysyisin ensin mikä on hänen näkemyksensä tilanteesta. Saattaahan olla että tyttösi on mennyt toisten mukaan tilanteeseen tms. Yleensä aina kannattaakuulla molenpienosapuolten kanta

 

["vieras"]

Kun kerran olet luvannut sanoa, sanot. Mieti seuraavalla kerralla ennenkuin lupaat etkä jälkikäteen.

 

["Vieras"]

Minä sanoisin. Muistan, kun minuakin on täysin syyttä syytetty pienenä jostain, enkä itse uskaltanut avata suutani. Vielä tänäkin päivänä minua harmittaa se tilanne. Ei nyt tarvitse mitenkään äkäisesti siitä mainita, mutta vaan hyvässä hengessä mainitset, miten homma meni.

 

[älä puutu]

Onko oikeesti näin aivottomia äitejä, jotka uskoo kaiken mitä oma lapsi sanoo?

Päiväkodin henkilökunta ei yleensä huvikseen käske ketään olemaan hiljaa. Päiväkodissa on päiväkodin säännöt ja en menisi henkilökunnan toimintaan puuttumaan jos mitään oikeita ylilyöntejä ei ole tapahtunut.

Ette uskokaan miten usein ala-asteen opettajalle kerrotaan miten "ei meidän lapsi sellaista tee" vaikka jos olisivat itse näkemässä niin totuus olisi kovin toisenlainen. Vanhemmat haluaa uskoa omasta lapsestaan vain hyvää, eivätkä usko että oma lapsi voisi olla esim. kiusaaja vaikka se olisi se totuus.

 

["vieras"]

Lupasin sit että sanon hoitajalle (kyseinen hoitaja on vielä lastentarhanopettaja) asiasta että se ei ollut "Maija" joka eilen häiritsi nukkumaan menoa.

Totta kai teet mitä olet luvannut, en näe mitään vaihtoehtoa asiassa.

 

[isoäiti mölykylästä]

[QUOTE="Myy";24536728]Varmaan tuossa tilanteessa juttelisin hoitajan kanssa ja kysyisin ensin mikä on hänen näkemyksensä tilanteesta. Saattaahan olla että tyttösi on mennyt toisten mukaan tilanteeseen tms. Yleensä aina kannattaakuulla molenpienosapuolten kanta [/QUOTE]näin. kyllä ne lapset kuitenkin tahtoo aina puhua asiat itselleen suotuisaksi. enkä kyllä olis lapselle sanonut näinkään, että ei se haittaa, jos vahingossa naurattaa. olisin vaan sanonut, että yrittä olla nauramatta nukkumaan mennessä tulevaisuudessa tai tilanteissa, joissa sitä naurua ei kaivata

 

[hup]

Minä en varsinaisesti "sanoisi" hoitajalle, vaan kertoisin, että tytöllä oli illalla paha mieli, kun ennen päiväunille menoa oli sattunut jotain. Ja kysyisin sitten hoitajalta, että mistä oli kyse. Näin kuulisin hoitajan version tapahtuneesta. Versio todennäköisesti poikkeaisi työn kertomuksesta, jolloin voisin todeta, että tyttö oli kai vaan harmissaan, kun koki itsensä syyttömäksi, vaikka varmaan olikin syyllinen samalla tavalla kuin kaveritkin. Näin saisin kerrottua asian (ja pidettyä työlle lupauksen), enkä syyttelisi varsinaisesti hoitajaa. Ja hoitajakin voisi ehkä hetken miettiä, oliko tilanteessa oikeudenmukainen.

 

["a p"]

Onko oikeesti näin aivottomia äitejä, jotka uskoo kaiken mitä oma lapsi sanoo?

Päiväkodin henkilökunta ei yleensä huvikseen käske ketään olemaan hiljaa. Päiväkodissa on päiväkodin säännöt ja en menisi henkilökunnan toimintaan puuttumaan jos mitään oikeita ylilyöntejä ei ole tapahtunut.

Ette uskokaan miten usein ala-asteen opettajalle kerrotaan miten "ei meidän lapsi sellaista tee" vaikka jos olisivat itse näkemässä niin totuus olisi kovin toisenlainen. Vanhemmat haluaa uskoa omasta lapsestaan vain hyvää, eivätkä usko että oma lapsi voisi olla esim. kiusaaja vaikka se olisi se totuus.

Kyllä mä olen nähnyt miten mun tyttö käyttäytyy muiden esim. naapurin lasten kanssa (4 tyttöä leikkimässä yhtäaikaa) ja mun tyttö ei ole se päällepäsmäri tästä porukasta. Mutta sen verran temperamenttia löytyy mun kanssa että uskon kyllä et saattais noin joskus käydäkkin. Ja sanoinkin tytölle ettei haittaa jos kerran nyt noin tapahtui että kaikille saattaa joskus käydä niin että naurattaa väärässä tilanteessa. Luulen että olisi siinä tunnustanut jos se olisi ollut hän joka häiriköi eilen muita eikä alkanut melkein itkemään että hän ei ollut se.

Varmaan hoitajillekkin joskus sattuu virheitä ja jos on huoneen toisesta laidasta nähnyt tilanteen niin on saattanut luulla et "Maija" häiriköi vaikka todellisuudessa olikin kaveri. Nojoo mut ei toi nyt niin vakavaa oo. Ehkä en sano mitään jos ei tilanne toistu ja taas aiheettomasti syytetä.

 

[Turbojurpo]

Minä en varsinaisesti "sanoisi" hoitajalle, vaan kertoisin, että tytöllä oli illalla paha mieli, kun ennen päiväunille menoa oli sattunut jotain. Ja kysyisin sitten hoitajalta, että mistä oli kyse. Näin kuulisin hoitajan version tapahtuneesta. Versio todennäköisesti poikkeaisi työn kertomuksesta, jolloin voisin todeta, että tyttö oli kai vaan harmissaan, kun koki itsensä syyttömäksi, vaikka varmaan olikin syyllinen samalla tavalla kuin kaveritkin. Näin saisin kerrottua asian (ja pidettyä työlle lupauksen), enkä syyttelisi varsinaisesti hoitajaa. Ja hoitajakin voisi ehkä hetken miettiä, oliko tilanteessa oikeudenmukainen.

Tämä vaikuttaa hyvältä toimintalinjalta. Jos lapselle antamaansa lupausta ei pidä, hän voi alkaa ajatella, että äiti ei seiso hänen rinnallaan eikä suojele häntä. Tarpeetonta riidanhaastamista pitää kuitenkin välttää.

 

["a p"]

Minä en varsinaisesti "sanoisi" hoitajalle, vaan kertoisin, että tytöllä oli illalla paha mieli, kun ennen päiväunille menoa oli sattunut jotain. Ja kysyisin sitten hoitajalta, että mistä oli kyse. Näin kuulisin hoitajan version tapahtuneesta. Versio todennäköisesti poikkeaisi työn kertomuksesta, jolloin voisin todeta, että tyttö oli kai vaan harmissaan, kun koki itsensä syyttömäksi, vaikka varmaan olikin syyllinen samalla tavalla kuin kaveritkin. Näin saisin kerrottua asian (ja pidettyä työlle lupauksen), enkä syyttelisi varsinaisesti hoitajaa. Ja hoitajakin voisi ehkä hetken miettiä, oliko tilanteessa oikeudenmukainen.

Tää onkin hyvä ehdotus, ehkä mä yritän noin kierrellä asian ja saada hänen mielipiteen asiaan.

Joku sanoi tyyliin että sanoisi lapselle että yrittää olla päiväunille mennessä häiritsemättä muita. Eka kerta 3 vuoden hoidon aikana kun näin tapahtui niin ei mun tarvi sanoa kun kyllä tyttö sen tietää.

 

[tytönjapoikienmamma]

Minä en varsinaisesti "sanoisi" hoitajalle, vaan kertoisin, että tytöllä oli illalla paha mieli, kun ennen päiväunille menoa oli sattunut jotain. Ja kysyisin sitten hoitajalta, että mistä oli kyse. Näin kuulisin hoitajan version tapahtuneesta. Versio todennäköisesti poikkeaisi työn kertomuksesta, jolloin voisin todeta, että tyttö oli kai vaan harmissaan, kun koki itsensä syyttömäksi, vaikka varmaan olikin syyllinen samalla tavalla kuin kaveritkin. Näin saisin kerrottua asian (ja pidettyä työlle lupauksen), enkä syyttelisi varsinaisesti hoitajaa. Ja hoitajakin voisi ehkä hetken miettiä, oliko tilanteessa oikeudenmukainen.

Niin, näinhän tilanteet elämässä yleensä fiksusti hoituvat Tuohon tapaan.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Minun lapseni voi olla ihan syystä moitittu, mutta tuntee kärsineensä vääryyttä siltikin. Juuri tuollaisessa tilanteessa, missä "joku muu on aloittanut".

Mutta itse en tekisi tuosta mitenkään suurta numeroa. Aikuisetkaan eivät ole täydellisiä ja jos tämä on nyt yksi pieni särö auvoisessa elämässä, niin ei se nyt maailmaa voi kaataa, ei edes 5veeltä. Elämässä kaikki ei tule olemaan ruusuista.
Varmasti päiväkodissa aikuiset joskus saattavat komentaa lasta, joka ei tehnyt mitään väärin, sattui olemaan vaan "rynmässä". Se voi toimia myös käskynä muille, että samaan hullunpitoon ei kannata liittyä.

Jos asia vaivaa, kysy päiväkodissa mikä oli tilanne, kun lapsi pahoitti mielensä. sinänsä tuntuu uskomattomalta, että päiväkodissa ei olisi koskaan 3 vuoden aikana täytynyt komentaa lastasi!

 

["abc"]

Ei iso asia, mutta jos olet tytölle luvannut, niin on sun puhuttava hoitajan kanssa. Voithan sä kysyä hoitajalta, että mikäköhän juttu tämä on ollut, että tyttö eilen itkuisena kertoi jostakin nauramisasiasta päiväunille mentessä ja tunsi, että häntä on aiheetta komennettu. Sanot vielä, että lupasit tytölle, että kysyt asiasta. Voit vielä sanoa hoitajalle senkin, että usein tilanne on lapsen ja hoitajan näkökulmasta erilainen. Ei tarvitse syyttävään sävyyn asiaa hoitaa. Näin itse menettelin kun huippuhyvä hoitaja oli kohdellut lastani kaltoin (lapsen näkökulmasta) lupasin tytölle, että yhdessä kysytään hoitajalta mitä on tapahtunut. No tapahtumaketju oli vähän erilainen hoitajan näkökulmasta...mitä 3v tyttö ei osannut kertoa ihan kaikkea. Asia tuli selvitetyksi ja kaikki olivat tyytyväisiä. Oma tyttönikin, kun äiti selvitti hänen kanssaan koko asian. Eikä tässäkään ollut isosta asiasta kyse.

 

["a p"]

Jos asia vaivaa, kysy päiväkodissa mikä oli tilanne, kun lapsi pahoitti mielensä. sinänsä tuntuu uskomattomalta, että päiväkodissa ei olisi koskaan 3 vuoden aikana täytynyt komentaa lastasi!

Varmasti lasta on komennettu tänä aikana, mutta AIHEESTA! Niin ettei lapsi ole siitä mulle sanonut kun on tiennyt että huomautus on tullut ihan aiheesta. Mutta ikinä ei oo sellasta sanomista tullut että hoitajat olis mulle asti asiasta maininneet.

Nyt vaan tyttö mainitsi asiasta kun hoitaja oli oikein vihaisesti sanonut vaikka oli syytön.

 

["a p"]

Ei sit mennyt hoitajan kanssa jutustelu ihan niin kuin ajattelin. Kun menin hakemaan tyttöä niin kysäsin et sattuiko eilen ennen päiväunille menoa jotain. Hoitaja ei meinannut muistaa ja sit jatkoin "oliko lapset naureskelleet...". Siitä sit hoitaja muisti ja rupes selittämään että "aaa niin kun uudet pikkuiset (3v) ei vielä osaa kunnolla isojen puolten sääntöjä niin alkoivat pelleillä. "Maija" ja muutama muu sitten alkoivat naureskelemaan pienille ja sanoin että tulevien eskarilaisten pitäisi näyttää esimerkkiä pienille eikä tarttua heidän hölmöyksiinsä. (Tässä välissä mun tyttö sit taas sano "äiti mutta mä en nauranut") Hoitaja ei sitä huomioinut vaan oli niin kuin ei olisi kuullutkaan ja jatkoi "mutta tämä asia on käsitelty jo eilen".

Samassa sit toisen lapsen vanhemmat asteli eteiseen hakemaan lastaan ja hoitaja alkoi sitten heille juttelemaan. Jäin vähän hämilleni ja siitä sit lähdettiin tytön kanssa. Autossa sit tyttö vielä sano "äiti mä en siellä nauranut miksi hoitaja ei usko mua". Mitäpä siihen sanomaan?! Olin vaan tyyliin että äiti uskoo sua ja yritin sanoa siitä hoitajalle. Ja sanoin että kerro jos vielä uudestaan joskus käy noin.

Hitto et suututti jälkeenpäin ja olis pitänyt suoraan sanoa et "Maija" ei kyllä nauranut muiden mukana kun kerran noin alko jaarittelemaan kiertelemään asiaa.

No ei auta. Ei sitä enää kehtaa puheeks ottaa. Täytyy nyt toivoa et enää ei satu vastaavaa.

 

["hoitsu"]

nämä vanhemmat on oikea hoitotädin unelma jotka sanoo lapsilleen että kyllähän sinä nyt saat siellä hiljakseen jutella tai tokihan sinä saat nauraa jos naurattaa.
Kiva siinä sitten pitää porukalla yhteiset pelisäännöt kun yhden pikku mussukalla pitää olla omat säännöt ja vanhemmat sanoo lapselleen ettei hoitajaa tarvi uskoa isä ja äiti sanoo että saat nauraa niin tokihan saat ja ei siinä hoitajaa tarvi kuunnella.

 

[Anatolia]

Jos olisin hoitaja, ja joku äiti joka ei ole edes paikalla ollut tulee sanomaan että meidän Maija ei kyllä nauranut, häntä on syytetty aiheettomasti, niin olisin että jaaha, just. Mistä äiti sen tietää kun ei ole ollut katsomassa?

5 v lapsi osaa jo puhua omaksi edukseen, ja käyttäytyä eri lailla eri tilanteissa ja eri rooleissa.

Lapselle sanoisin, että jos et nauranut niin hyvä, ja jos nauroit niin muistathan jatkossa olla päikkäriaikana hiljaa. En tekisi asiasta Isoa Kamalaa Juttua.

 

["a p"]

[QUOTE="hoitsu";24543793]nämä vanhemmat on oikea hoitotädin unelma jotka sanoo lapsilleen että kyllähän sinä nyt saat siellä hiljakseen jutella tai tokihan sinä saat nauraa jos naurattaa.
Kiva siinä sitten pitää porukalla yhteiset pelisäännöt kun yhden pikku mussukalla pitää olla omat säännöt ja vanhemmat sanoo lapselleen ettei hoitajaa tarvi uskoa isä ja äiti sanoo että saat nauraa niin tokihan saat ja ei siinä hoitajaa tarvi kuunnella.[/QUOTE]

En mä oo sanonut että lapsi saa nauraa tai pelleillä. Tietää että on sääntöjä pitää noudattaa.

 

["nössö"]

[QUOTE="a p";24543752]

No ei auta. Ei sitä enää kehtaa puheeks ottaa. Täytyy nyt toivoa et enää ei satu vastaavaa.[/QUOTE]

ja sinulla ikää 15v?

 

["harmaa"]

-Sanoin että no ei se haittaa jos joskus "vahingossa" naurattaa...


Teet kärpäsestä härkäsen

 

["Tiina"]

Tyttö 5v sano illalla että hoitaja oli eilen vihaisesti käskenyt häntä päiväunilla olla nauramatta ja häiritsemättä muita.

Sanoin että no ei se haittaa jos joskus "vahingossa" naurattaa... tyttö kun on "peruskiltti" eikä ikinä ole tullut mitään sanomista hänen käytöksestä hoidossa.

Tytöllä alko sit alahuuli väpättämään ja alkoi melkein itkemään (ehkä iltaväsymyksellä oli jo osuutta asiaan kun noin herkistyi) että hän ei oikeasti nauranut eikä häirinnyt muita vaan 2 muuta kaveria pelleili päiväunille mentäessä. Lupasin sit että sanon hoitajalle (kyseinen hoitaja on vielä lastentarhanopettaja) asiasta että se ei ollut "Maija" joka eilen häiritsi nukkumaan menoa.

Mietin et annanko asian kuitenkin vaan olla vai sanonko kyseiselle hoitajalle asiasta? Toisaalta kaikille lapsille tulee varmaan tilanteita että joutuu syyttömänä syytetyksi ja pitääkö asian vaan antaa olla? Eihän toi nyt kovin iso juttu oo mut tyttö oli tosi suruissaan kun hoitaja oli häntä aiheettomasti syyttänyt

Kysyisin asiasta, jos se lasta on mietityttänyt. Mutta en alkaisi syyttelemään tai puolustelemaan ketään tai tekemään johtopäätöksiä, koska en ole ollut paikalla. Lo varmasti sanoo asian kuten se oikeasti on.

 

["a p"]

Jos olisin hoitaja, ja joku äiti joka ei ole edes paikalla ollut tulee sanomaan että meidän Maija ei kyllä nauranut, häntä on syytetty aiheettomasti, niin olisin että jaaha, just. Mistä äiti sen tietää kun ei ole ollut katsomassa?

5 v lapsi osaa jo puhua omaksi edukseen, ja käyttäytyä eri lailla eri tilanteissa ja eri rooleissa.

Lapselle sanoisin, että jos et nauranut niin hyvä, ja jos nauroit niin muistathan jatkossa olla päikkäriaikana hiljaa. En tekisi asiasta Isoa Kamalaa Juttua.

En yleensä tee kärpäsestä härkästä. Tää on eka kerta ku jostain asiasta halusin tarkemmin mainita!! Oon just sellanen hissukka äiti joka ei mistään valita.

Vaikka ärsyttää monikin asia, esim- eivät tällä viikolla ole hoitajat menneet lasten kanssa kun vaan yhtenä päivänä! Toisissa päiväkodeissa ulkoillaan joka päivä ja tuolla hoitajat pitävät lapset sisällä koko päivän. Keskiviikkona sato vettä iltapäivällä. Sen ymmärrän Muita päiviä en ymmärrä miksi eivät menneet lasten kanssa ulos. Tätä oon myös toisen äidin kanssa ihmetellyt. 300metrin päässä on isompi päikky ja se toimii hyvänä vertailukohtana kun siellä näkyvät olevan lapset ja hoitajat ulkona joka päivä kun ohi ajan lastani hakemaan.

Ei toki vesisateella tarvi ulos mennä niin kuin jossain...

Mutta tää onkin yksityinen päikky. Mutta eikös heidänkin pitäis noudattaa samoja ohjeita kun muutkin päiväkodit kun kaupunkihan sen palvelun on heiltä ostanut kuitenkin?!