Ärsyynnynkö turhasta? Asiaa miehen kavereista...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaavin mamila
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vaavin mamila

Vieras
Meillä on vauva kohta 3 kk ja mies kutsuu tänne kavereitaan jatkuvasti kysymättä multa mitään. Monta kertaa asiasta on juteltu, ei auta. Nyt esim. olin vauvan kanssa päikkäreillä ja kun nousin pikkupöksysilläni ja tukka pystyssä sängystä, olikin tupa täynnä porukkaa, miehen kavereita. Yksi aamu kun kerrankin sain nukkua pitkään, oli mies kutsunut vanhempansa kahville ja kun taas tukka pystyssä nousin, oli appivanhemmat keittiössä kahveella. Usein nautin rennosta hetkestä vaikka sohvalla kun ykskaks meille tuleekin miehen kutsumia vieraita, joista ei ole mulle mitään maininnut. Joskus toki niiden tulo on ihan ok, mutta usein on sellainen hetki että rasittaa.

Mieheni tekee iltatöitä, joten ennen äitiyslomaani (minä teen päivätyötä) mua ei miehen kaverien vierailut tietysti hetkauttaneet kun olin itse töissä ja äitiyslomalla ennen vauvan syntymää se oli ok, koska mulla oli välillä jopa tylsää. Mutta nyt.... :(

Mies sanoo, ettei voi kertoa etukäteen, kun ei oikein tiedä jos vaikka suutun tai sanon ettei tänne voisikaan tulla.
 
Et ärsyynny turhasta. Kyseessä on teidän yhteinen koti ja vauva-ajasta pitäisi saada nauttia rauhassa. Mies voi tavata kavereitaan miehen kavereiden kotona. Ei niitä ole pakko juuri teille raahata...
 
[QUOTE="vieras";24503115]Alapa karjaisemaan miehen kavereille, että "nyt ulos". Eiköhän mies tolla tavalla nolaamalla opi, että ei niitä kavereita vain voi tuoda.[/QUOTE]

Joskus olen tuota harrastanutkin ja tuntuu, että mulla alkaa olla maine "karmeana akkana/vaimona". Sen sijaan kaverit kyllä tulee edelleen, mua vaan katsotaan vähän kieroon.
 
Lähinnä siis vauvan ollessa ihan vastasyntynyt, tuli välillä häädeltyä niitä kavereita pois...
Ja niin mies kuin kaverit pitää mua sen vuoksi vähän ilmeisesti pirttihirmuna, rivien välistä huomannut.
 
siis öö tota.. siis..
en ymmärrä vaan oikein miten tuostakin saa oikeasti ongelman.

NO kyllä mullekin olisi ongelma jos kotonani olisi alvariinsa vieraita. Vallankaan jos minulle ei asiasta kerrota.

Kyllä koti on ap miehenkin ja kavereita siellä voi käydä. Mutta edelleen se on myös ap:n koti ja hänellä oikeus rauhaan jos sitä kaipaa. Ja oikeus tietää milloin vieraita on tulossa.
 
voisko miehen kanssa sopia jotkut tietyt päivät ja vaikka kellon ajat,milloin suo ja vauvaa vähitewn häiritsisi... ymmärrän kyllä (muokin häiritsis) että suo häiritsee,mutta ei kai tuota nyt täysin voi kieltääkkään,eivät kuitenkaan ryyppää ja rällää? Anopin tulosta pitää kertoa etukäteen.
 
Eiköhän ne kaverit ymmärrä, että pikkuvauvan kanssa on hyvä nukkua silloin kun pystyy. Minusta kuulostaa kivalle, että teillä on noinkin paljon sosiaalista elämää, vaikka ymmärrän nuo asian huonotkin puolet. Meillä ei näy oman perheen ulkopuolisia ollenkaan ja se se vasta ikävää onkin.
 
[QUOTE="tuuri";24503161]NO kyllä mullekin olisi ongelma jos kotonani olisi alvariinsa vieraita. Vallankaan jos minulle ei asiasta kerrota.

Kyllä koti on ap miehenkin ja kavereita siellä voi käydä. Mutta edelleen se on myös ap:n koti ja hänellä oikeus rauhaan jos sitä kaipaa. Ja oikeus tietää milloin vieraita on tulossa.[/QUOTE]

No onko kyseessä joku yksiö ,jossa vieraita ei pääse "pakoon" ?
en minäkään aina jaksa jotakuta mieheni kaveria meillä, mutta ei mulle tulisi edes mieleen alkaa sanoa, että hei nyt lähette täältä hiiteen, kun mä en jaksa. sen sijaan linnottaudun vaikka makkariin koneen kanssa tai nukun tai paneudun ruuan laittoon.
mun mielestä se, että on kavereita jotka käy, on todella iso RIKKAUS.okei, jos on joka ilta tunti tolkulla joku, lienee kohtuullista joo sanoa, että en tänään jaksaisi,voisitteko mennä jonnekin muualle.mutta muutoin niin en vaan tajua. jos on pieni vauva ja äiti on väsynyt, anna se vauva sille iskälle ja kavereilleen katseltavaksi, kun menet vaikka univelkoja nukkumaan tai vaikka meikkaamaan tms.
 
[QUOTE="jos";24503168]voisko miehen kanssa sopia jotkut tietyt päivät ja vaikka kellon ajat,milloin suo ja vauvaa vähitewn häiritsisi... ymmärrän kyllä (muokin häiritsis) että suo häiritsee,mutta ei kai tuota nyt täysin voi kieltääkkään,eivät kuitenkaan ryyppää ja rällää? Anopin tulosta pitää kertoa etukäteen.[/QUOTE]

Ja mun mielestä etukäteen pitää kertoa kavereista -anoppi nyt lähempänä perhettä on, kai...
 
No onko kyseessä joku yksiö ,jossa vieraita ei pääse "pakoon" ?
en minäkään aina jaksa jotakuta mieheni kaveria meillä, mutta ei mulle tulisi edes mieleen alkaa sanoa, että hei nyt lähette täältä hiiteen, kun mä en jaksa. sen sijaan linnottaudun vaikka makkariin koneen kanssa tai nukun tai paneudun ruuan laittoon.
mun mielestä se, että on kavereita jotka käy, on todella iso RIKKAUS.okei, jos on joka ilta tunti tolkulla joku, lienee kohtuullista joo sanoa, että en tänään jaksaisi,voisitteko mennä jonnekin muualle.mutta muutoin niin en vaan tajua. jos on pieni vauva ja äiti on väsynyt, anna se vauva sille iskälle ja kavereilleen katseltavaksi, kun menet vaikka univelkoja nukkumaan tai vaikka meikkaamaan tms.

Kaverit on rikkaus - mutta eikös vielä suurempi rikkaus olis viettää keskinäistäkin aikaa välillä?? Ei niin että kavert on 5 päivänä viikossa teillä ja se yhteinen aika, jota ap:n mies ei ole töissä, jaetaan mieluummin kavareille??

Kavereita pitää olla - mutta kun ihmisellä on perhe, sen tulis kyllä mennä jossain määrin edelle. Toisin sanoen, sitä puolisoakin pitää kunnioittaa jos hän haluaa rauhaa eikä kuunnella ukkojen jorinoita.

Sulla on lahja jos osaat olla ihan samanlainen kotona, oli vieraita tai ei. Mä en osaa. Eikä taida apkaan osata.
 
[QUOTE="mie";24503199]Kaverit on rikkaus - mutta eikös vielä suurempi rikkaus olis viettää keskinäistäkin aikaa välillä?? Ei niin että kavert on 5 päivänä viikossa teillä ja se yhteinen aika, jota ap:n mies ei ole töissä, jaetaan mieluummin kavareille??

Kavereita pitää olla - mutta kun ihmisellä on perhe, sen tulis kyllä mennä jossain määrin edelle. Toisin sanoen, sitä puolisoakin pitää kunnioittaa jos hän haluaa rauhaa eikä kuunnella ukkojen jorinoita.

Sulla on lahja jos osaat olla ihan samanlainen kotona, oli vieraita tai ei. Mä en osaa. Eikä taida apkaan osata.[/QUOTE]

no mä en osaa ajatella sitä noin, että jos on kaveri kylässä se tarkottaa, että kaverit ois perhettä tärkeempiä. eihän ap:takaan haitannut kaverit ennenkuin tuli äidiksi. käsitin myös, että ongelma ei ole että mies näkee kavereita, mutta että se tapahtuisi jossain muualla ainakin joskus.

jos joku mun miehen kaveri tulee meille kahville, en koe oikeastaan että on oikeastaan mun vieraana edes. ihan kuten jos joku mun likkakaveri on meillä ,ei mun mies siinä istu meidän kera vaan touhuilee omiaan.ehkä siinä on eroja tosiaan.:)

ja siis ei mitään pahalla, vaikka voi vaikuttaa tökstöks tyyliltä nyt.pipoani kiristää nyt vieressäni venkoileva kaksivuotias ( väsynyt ja kiukkuinen,unta odotellen *huokaus* :D )
 
Kompromisseja, tykkään. En itsekään tykkäisi siitä että päikkäreiltä herättyäni kävelisin tukkapystyssä alusvaatteisillani jonkun miehen kaverin syliin. : /

Ei niitä kevereiden vierailuja toki kuulukaan kokonaan kieltää, kiva kun käyvät. Mutta jotain yhteistä linjaa vaikka edes sen verran että vaimolle kerrotaan koska ollaan tulossa ja jätetään vaikka viikossa 1-2 päivää "vapaata". Ehkä mies voisi vastavuoroisesti jonkun päivän vierailla kaverinsa luona niin että äiti ja vauva saisivat olla rauhassa?

Asunnollakin on merkitystä. Jos asutaan jossain isossa omakotitalossa jossa miehellä on vaikka työhuonetta missä viettävät osan ajasta, osan ehkä pihallakin hyvällä säällä jne niin sekin on häiritsevyydeltään eri asia kuin että esim. meidän kerrostalokolmiossa istuisi joka ilta vaikka 5 miehen kaveria viettämässä aikaa. Siinä on vähän paha paeta minnekään, eri asia jos omakotitalossa jää vaikka yläkerta vaimon ja vauvan omaksi rauhalliseksi alueeksi.
 
No ei kai haitannut kun hän ei ollut kotona....

no kai hän oli kotona äippälomalla jo ennen vauvaakin sen hetken :) nooh,mutta hiusten halkomista nyt alkaa olla :)
tätä seuraavaa en osaa mitenkään muotoilla niin etteikö joku varmasti ottaisi sitä ilkeilynä, mutta hyvin usein kun vauva on syntynyt, meistä naisista kuoriutuu aika kamalia hormonihirviöitä. me halutaan hallita miestä, kertoa koska ,missä ja kenen kanssa saa olla milloinkin. kaikki aika - poislukien työssäkäynti aika - on vietettävä äidin ja tuoreen lapsen kanssa.muutoin on perheestään piittaamaton mies,itsekäs ja tyhmä.

en todellakaan tarkoita että ap:n tilanteessa olis välttis noin, mutta tuli nyt vain mieleeni jotenkin tällainen vuodatus. anteeksi!
 
Tämän päivän toisessa kyläilyketjussa mainittiinkin vanha sanonta, että talo elää tavallaan.

Minun mielestäni kavereita saa käydä, mutta pikkuvauvan äidin ei tarvitsisi joutua passaamaan ketään tai erityisesti rasittumaan vieraiden vuoksi. Jos mies hoitaa isännän velvollisuudet eivätkä vieraat säikähdä pikkupöksyistä äiti-immeistä, älä sinäkään stressaannu vieraista.

Jos vieraat istuvat teillä kuin tatit joka päivä tai lapsen isä odottaa sinulta täyttä palvelua vieraita kohtaan, on oppitunnin paikka. Yhdelle jampalle voit lykätä vaavin syliin pyllyn rusahdettua ja pyytää vaihtamaan vaipan, ja toiselta hemmolta voit pyytää nätisti että käväisetkö kaupassa hakemassa kahvileipää sillä aikaa kun isä imuroi, niin saadaan huusholli kuntoon ja voidaan juoda kaffet...
 
[QUOTE="vieras";24503115]Alapa karjaisemaan miehen kavereille, että "nyt ulos". Eiköhän mies tolla tavalla nolaamalla opi, että ei niitä kavereita vain voi tuoda.[/QUOTE]

Kyllä, nolaaminen on aina hyvä ratkaisu parisuhteen ongelmiin.
 
[QUOTE="vieras";24503115]Alapa karjaisemaan miehen kavereille, että "nyt ulos". Eiköhän mies tolla tavalla nolaamalla opi, että ei niitä kavereita vain voi tuoda.[/QUOTE]

PEESI! Pistä konkreettisesti ne kaverit ulos.

Ihan sama mitä ne sinusta ajattelee. Onko sillä mitään väliä ajatteleeko ne sinua maailman ihanimpana vaimona, vai maailman vittumaisimpana ämmänä? Sinulla on oikeus nauttia vauva-ajasta rauhassa vauvasi kanssa.
 

Yhteistyössä