Lapsen alkanut uhmaikä pistää liiton koville. Niin varmaan muissakin perheissä? Olis kiva kuulla, että miten olette onnistuneet perheessä sopimaan yhteisistä kasvatusperiaatteista ja tavoista?
Meillä on vielä ihan vaiheessa. Isä ei ole oppinut sanomaan "EI" ja ite olen meistä se jämäkämpi. Isä antais esim. lapsen lyödä mua tai heitellä tavaroita jos en ite puutu asiaan. Kahdestaan ollessa laps ei edes yritä mua lyödä mutta isän läsnäollessa sitä tapahtuu jatkuvasti, joten päättelen että hakee isänsä rajoja??
Miten näistä periaatteista vois yrittää sopia? Auttasko joku perhetyöntekijä? Ite oon muutamia kasvatuskirjoja ahminut, mutta kehotuksesta huolimatta ei mies kirjan kantta avaa. Ja oma "jäkätykseni" taitaa mennä kuuroille korville Neuvolastakin antoivat hänelle vinkin lyömiseen (ite en ollut paikalla), mut eipä sekään tuottanut tulosta...
Vinkkejä, vinkkejä? Auttasko joku kiellettyjen asioiden lista joka tehtäisiin yhdessä? Vai minkätyyppinen keskustelu? Tunnen paikallisen perhetyöntekijän ja mulle on jo luvattu, että voidaan mennä sinne asiasta keskusteleen. En vaan halua sitä asetelmaa, että mies kokis ittensä jotenkin syylliseksi, vaan että asioista vois keskustella ihan rauhassa ja hyvillä mielin.
Kotona näitä konfliktitilanteita on päivittäin ja meinaa ainakin allekirjottaneelta mennä hermot ihan totaalisesti aina välillä.
Meillä on vielä ihan vaiheessa. Isä ei ole oppinut sanomaan "EI" ja ite olen meistä se jämäkämpi. Isä antais esim. lapsen lyödä mua tai heitellä tavaroita jos en ite puutu asiaan. Kahdestaan ollessa laps ei edes yritä mua lyödä mutta isän läsnäollessa sitä tapahtuu jatkuvasti, joten päättelen että hakee isänsä rajoja??
Miten näistä periaatteista vois yrittää sopia? Auttasko joku perhetyöntekijä? Ite oon muutamia kasvatuskirjoja ahminut, mutta kehotuksesta huolimatta ei mies kirjan kantta avaa. Ja oma "jäkätykseni" taitaa mennä kuuroille korville Neuvolastakin antoivat hänelle vinkin lyömiseen (ite en ollut paikalla), mut eipä sekään tuottanut tulosta...
Vinkkejä, vinkkejä? Auttasko joku kiellettyjen asioiden lista joka tehtäisiin yhdessä? Vai minkätyyppinen keskustelu? Tunnen paikallisen perhetyöntekijän ja mulle on jo luvattu, että voidaan mennä sinne asiasta keskusteleen. En vaan halua sitä asetelmaa, että mies kokis ittensä jotenkin syylliseksi, vaan että asioista vois keskustella ihan rauhassa ja hyvillä mielin.
Kotona näitä konfliktitilanteita on päivittäin ja meinaa ainakin allekirjottaneelta mennä hermot ihan totaalisesti aina välillä.