MUR!
Nyt ottaa taas aivoon ja ihan "hippusen" vain!! On mennyt niin mitta täyteen ton kanssa..
Annetaanpas muutamia esimerkkejä...
-Kun mies tekee ruokaa, niin hän laittaa uunin päälle tai jotain kattilalla hellalle ja häipyy tietokoneelle. 5min päästä tulee huuto: "viittitkö sekottaa, ettei pala pohjaan" tai "Täs nyt kestää, niin teetkö ruoan loppuun" Ja sillon on tyyliin se helkutin perunavesi siellä kattilassa.
Uunissa, jos tekee, niin ei huomaa/muista, jos en muistuta, et uuni on nyt valmis. Sillonkin taas hihkasee, et jos mä viittisin laittaa.
No, en saatana viitsi! Nytkin on uuni ollut valmiina jo 50min, mutta minähän en prkl sille sano, että uuni on valmis. Kattoo nyt kerrankin, että koska toi äijä muistaa sen helkutin uunin.
Ja turha tulla valittamaan, että mä voisin tehä ruoan. Mä tulen töistä 17 aikoihin ja mies aina 14. Joten ollaan sovittu, että mies tekee ruoan. Tosin koskaan ei se ruoka ole valmiina, vaan joudun syömään ihan jotain muuta. Sitten mies toteaa joskus nukkumaan mennessä, "Ei muuten tullut tehtyä ruokaa tänää". Joo, ei tullu ei.
-Ei koskaan imuroi. Meillä on "jaettu" kotityöt niin, että mies imuroi ja mä teen kaiken muun.
Eli mä tiskaan JOKAPÄIVÄ, peses pyykit 2-3krt/vko, pyyhin pölyt krt/vko, vaihan lakanat krt/kk, siistin yleisesti koko kämppää JOKA PÄIVÄ, siivoan keittiön/vessan JOKAPÄIVÄ. Ja tää herra ei saa edes imuroitua kerran viikossa. Ai, että sapettaa!
Nyt olen kieltäytynyt imuroimasta (taas) ja meillä on ihan helvetin likaista, varsinkin eteisessä, kun kukaan ei ole imuroinut yli kk.
-Yhteistä aikaa ei enää ole, eikä varmaan koskaan tulekaan. Mies haluaa vain olla tietokoneella ja koska asutaan kaksiossa, niin hänen mielestään me ollaan yhdessä, koska ollaan samassa huoneessa. Ei siis tarvi, että tehtäis jotain yhessä.. Kaikkea oon koittanut ehdottaa, muttei kuulemma kiinnosta, kun haluaa mielummin pelata. Eikä uloskaan voi lähteä edes kävelylle, kun aina on joko liian kuuma/kylmä/märkää/pimeetä/liian aikainen/liian myöhä.
-Seksistä en viitsi edes puhua! Sitä kun ei ole, eikä tipu. Vähän kaikkea ja ylikin oon kokeillut ja ollaan tästä puhuttukkin, muttei se kuulemma "niin ihmeellistä ole koskaan ollut kenenkään kanssa" eikä hän "enää ole mikään panokone". Nii, senkin ajan kun voi tietokoneella viettää.
-Ennen mies on ollu tosi järkevä raha-asioissa, mut nyt alko vituttaa sekin asia, kuin raha. Sovittiin, että tästä palkasta ostetaan 2 kirjahyllyä (molemmat laittaa rahaa niihin) että saatais vihdoin noi tavarat muuttolaatikoista johonkin. Sitten tää herra ilmottaa palkkapäivänään, ettei hänellä ole nyt rahaa ostella kirjahyllyjä mun kanssa. Joo, mutta seuraavana päivänä oli kyllä rahaa laittaa 100 takkiin, 120 kahteen tietokonepeliin sekä ostaa melkein 200 uudet kaiuttimet olkkariin. Niin, olihan ne vanhat jo puol vuotta ollut käytössä ja sillon niin mainosti, ettei tarvi koskaan ostaa uusia ennenku menee rikki...
Jokohan sitä tuli avautua näistä isommista asioista. Kohta oikeasti tuntuu, että lähden tästä kävelemään... Oikeastaan tuntunut jo aika pitkään siltä. Blääh..
ps. uuni on ollut nyt tunnin jo valmiina...
Annetaanpas muutamia esimerkkejä...
-Kun mies tekee ruokaa, niin hän laittaa uunin päälle tai jotain kattilalla hellalle ja häipyy tietokoneelle. 5min päästä tulee huuto: "viittitkö sekottaa, ettei pala pohjaan" tai "Täs nyt kestää, niin teetkö ruoan loppuun" Ja sillon on tyyliin se helkutin perunavesi siellä kattilassa.
Uunissa, jos tekee, niin ei huomaa/muista, jos en muistuta, et uuni on nyt valmis. Sillonkin taas hihkasee, et jos mä viittisin laittaa.
No, en saatana viitsi! Nytkin on uuni ollut valmiina jo 50min, mutta minähän en prkl sille sano, että uuni on valmis. Kattoo nyt kerrankin, että koska toi äijä muistaa sen helkutin uunin.
Ja turha tulla valittamaan, että mä voisin tehä ruoan. Mä tulen töistä 17 aikoihin ja mies aina 14. Joten ollaan sovittu, että mies tekee ruoan. Tosin koskaan ei se ruoka ole valmiina, vaan joudun syömään ihan jotain muuta. Sitten mies toteaa joskus nukkumaan mennessä, "Ei muuten tullut tehtyä ruokaa tänää". Joo, ei tullu ei.
-Ei koskaan imuroi. Meillä on "jaettu" kotityöt niin, että mies imuroi ja mä teen kaiken muun.
Eli mä tiskaan JOKAPÄIVÄ, peses pyykit 2-3krt/vko, pyyhin pölyt krt/vko, vaihan lakanat krt/kk, siistin yleisesti koko kämppää JOKA PÄIVÄ, siivoan keittiön/vessan JOKAPÄIVÄ. Ja tää herra ei saa edes imuroitua kerran viikossa. Ai, että sapettaa!
Nyt olen kieltäytynyt imuroimasta (taas) ja meillä on ihan helvetin likaista, varsinkin eteisessä, kun kukaan ei ole imuroinut yli kk.
-Yhteistä aikaa ei enää ole, eikä varmaan koskaan tulekaan. Mies haluaa vain olla tietokoneella ja koska asutaan kaksiossa, niin hänen mielestään me ollaan yhdessä, koska ollaan samassa huoneessa. Ei siis tarvi, että tehtäis jotain yhessä.. Kaikkea oon koittanut ehdottaa, muttei kuulemma kiinnosta, kun haluaa mielummin pelata. Eikä uloskaan voi lähteä edes kävelylle, kun aina on joko liian kuuma/kylmä/märkää/pimeetä/liian aikainen/liian myöhä.
-Seksistä en viitsi edes puhua! Sitä kun ei ole, eikä tipu. Vähän kaikkea ja ylikin oon kokeillut ja ollaan tästä puhuttukkin, muttei se kuulemma "niin ihmeellistä ole koskaan ollut kenenkään kanssa" eikä hän "enää ole mikään panokone". Nii, senkin ajan kun voi tietokoneella viettää.
-Ennen mies on ollu tosi järkevä raha-asioissa, mut nyt alko vituttaa sekin asia, kuin raha. Sovittiin, että tästä palkasta ostetaan 2 kirjahyllyä (molemmat laittaa rahaa niihin) että saatais vihdoin noi tavarat muuttolaatikoista johonkin. Sitten tää herra ilmottaa palkkapäivänään, ettei hänellä ole nyt rahaa ostella kirjahyllyjä mun kanssa. Joo, mutta seuraavana päivänä oli kyllä rahaa laittaa 100 takkiin, 120 kahteen tietokonepeliin sekä ostaa melkein 200 uudet kaiuttimet olkkariin. Niin, olihan ne vanhat jo puol vuotta ollut käytössä ja sillon niin mainosti, ettei tarvi koskaan ostaa uusia ennenku menee rikki...
Jokohan sitä tuli avautua näistä isommista asioista. Kohta oikeasti tuntuu, että lähden tästä kävelemään... Oikeastaan tuntunut jo aika pitkään siltä. Blääh..
ps. uuni on ollut nyt tunnin jo valmiina...